Nauru

Maantiede

Nauru on 21 neliökilometrin kokoinen soikea saari Tyynenmeren lounaisosassa, 42 kilometriä päiväntasaajalta etelään. Saarta ympäröi koralliriutta, joka on näkyvissä laskuveden aikaan ja jossa on karikoita. Riutta on estänyt merisataman perustamisen, vaikka riutassa olevat kanavat mahdollistavatkin pienten veneiden pääsyn saarelle. Rannan sisäpuolella on 150-300 metriä leveä hedelmällinen rannikkokaistale.

Naurun keskitasankoa ympäröivät korallijyrkänteet. Tasangon korkein kohta, Command Ridge, on 71 metriä merenpinnan yläpuolella. Naurun ainoat hedelmälliset alueet ovat kapealla rannikkovyöhykkeellä, jossa kookospalmut kukoistavat. Buadan laguunia ympäröivällä maalla kasvaa banaaneja, ananaksia, vihanneksia, pandanuspuita ja alkuperäisiä lehtipuita, kuten tomanopuuta.

Nauru oli yksi kolmesta suuresta fosfaattikivisaaresta Tyynellämerellä (muut olivat Banaba (Ocean Island) Kiribatissa ja Makatea Ranskan Polynesiassa). Naurun fosfaattivarannot ovat nyt lähes kokonaan ehtyneet. Fosfaatin louhinta keskitasangolla on jättänyt jälkeensä karun maaston, jossa on jopa 15 metriä korkeita kalkkikivihuippuja. Kaivostoiminta on hävittänyt ja tuhonnut noin 80 prosenttia Naurun maa-alueesta, ja se on vaikuttanut myös ympäröivään talousvyöhykkeeseen. 40 prosenttia meren eliöstöstä on arviolta kuollut lietteen ja fosfaattien valumien vuoksi.

Saarelta on kirjattu vain noin 60 alkuperäistä verisuonikasvilajia, joista yksikään ei ole endeeminen. Kookospähkinänviljely, kaivostoiminta ja vieraslajit ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä alkuperäiselle kasvillisuudelle. Saarella ei ole kotoperäisiä maannisäkkäitä, mutta siellä on kotoperäisiä hyönteisiä, maarapuja ja lintuja, mukaan luettuna kotoperäinen Nauru-ruokohelpi. Polynesialainen rotta, kissat, koirat, siat ja kanat on tuotu Naurulle aluksilta.

Naurun luonnolliset makean veden resurssit ovat rajalliset. Kattosäiliöt keräävät sadevettä, mutta saarelaiset ovat suurimmaksi osaksi riippuvaisia kolmesta suolanpoistolaitoksesta, jotka sijaitsevat Naurun yleishyödyllisyysvirastossa. Naurun ilmasto on kuuma ja erittäin kostea ympäri vuoden, koska Nauru sijaitsee lähellä päiväntasaajaa ja valtamerta. Naurua koettelevat monsuunisateet marraskuusta helmikuuhun, mutta tyypillisesti siellä ei esiinny pyörremyrskyjä. Vuotuiset sademäärät vaihtelevat suuresti, ja niihin vaikuttaa El Niño-Southern Oscillation -ilmiö, ja useita merkittäviä kuivuuskausia on kirjattu. Naurun lämpötila vaihtelee päivisin 26 °C:n ja 35 °C:n välillä ja öisin 22 °C:n ja 34 °C:n välillä.

Saarena Nauru on haavoittuvainen ilmaston ja merenpinnan tason muutokselle. Nauru on seitsemänneksi eniten ilmaston lämpenemiselle alttiina oleva maa tulvien vuoksi. Ainakin 80 prosenttia Naurun maasta on hyvin koholla, mutta tämä alue on asuinkelvoton, kunnes fosfaattikaivosten kunnostusohjelma toteutetaan.

Hallinnolliset yksiköt

Nauru on jaettu neljääntoista hallintoalueeseen, jotka on ryhmitelty kahdeksaan vaalipiiriin.