Nauru, (englanti: /nɑːˈuːruː/ ( kuuntele) nah-OO-roo) virallisesti Naurun tasavalta, on suvereeni saarivaltio, joka sijaitsee Mikronesian eteläisellä Tyynellämerellä. Sen lähin naapuri on Kiribatin tasavallan Banaba-saari 300 kilometriä itään. Nauru on maailman pienin saarivaltio, jonka pinta-ala on vain 21 neliökilometriä, pienin itsenäinen tasavalta ja maailman ainoa tasavaltainen valtio, jolla ei ole virallista pääkaupunkia. Se on 10 670 asukkaallaan kolmanneksi harvimmin asuttu maa Vatikaanivaltion ja Tuvalun jälkeen.
Se myy fosfaattia (kemikaali) Australiaan. Naurun viralliset kielet ovat englanti ja naurua. Naurun presidentti (tilanne 2024) on David Adeang.
Maantiede ja ilmasto
Nauru on korallisaari, jonka keskiosa on voimakkaasti muokattu fosfaattikaivosten vuoksi. Rannikolla on kapea tasainen reunavyöhyke, ja sisämaa muodostuu karun näköisestä, kaivoksista jääneestä pinnasta. Saaren korkein kohta on vain noin 71 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto on trooppinen ja kuuma ympäri vuoden, sadekaudet vaihtelevat ja kuivuus voi olla ongelma erityisesti veden saannin kannalta.
Historia lyhyesti
Alueella asui alkuperäisiä mikronesialaisia ja polynesialaisia yhteisöjä ennen eurooppalaisten saapumista. 1800-luvulla Nauru tuli saksalaisen vaikutusvallan piiriin ja 1900-luvun alussa saarelta löydettiin fosfaattiesiintymiä, mikä muutti sen talouden ja yhteiskunnan nopeasti. Toisen maailmansodan aikana Naurua miehitti Japani. Sodanjälkeinen aika toi liittoutuneiden hallinnoinnin ja lopulta Nauru itsenäistyi 31. tammikuuta 1968.
Talous
Fosfaattikaivokset olivat pitkään Naurun talouden perusta: suuret kaivokset toivat aluksi mittavia tuloja ja kansainvälisiä sijoituksia. Fosfaattivarannot ovat kuitenkin ehtyneet, ja kaivostoiminta on vähentynyt huomattavasti, mikä on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia. Naurulla on ollut myös muita tulonlähteitä, kuten kalastuslisenssit, kansainvälinen pankkitoiminta ja satunnaisesti ulkomainen apu. Saarivaltio on ollut myös keskustelujen kohteena siirrettävien maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyvien sopimusten vuoksi (mm. Australian vastaanottokeskukset).
Ympäristö- ja yhteiskunnalliset haasteet
Intensiivinen fosfaattikaivostoiminta on jättänyt suuren osan saaresta elinkelvottomaksi kariksi. Maaperän ennallistaminen on hidasta ja kallista, ja puhdasta pohjavettä on niukasti. Lisäksi terveysongelmia, kuten lihavuus ja diabetes, esiintyy laajasti väestössä. Pienellä pinta-alalla ja rajallisilla luonnonvaroilla sopeutuminen ilmastonmuutokseen (merenpinnan nousu, myrskyt) on merkittävä huolenaihe.
Hallinto ja politiikka
Naurulla on parlamentaarinen järjestelmä, jossa parlamentti valitsee presidentin kansanedustajista. Koska saarella ei ole virallista pääkaupunkia, Yarenin alue toimii käytännössä hallinnon keskuksena ja siellä sijaitsevat monet valtion toimistot.
Väestö, kieli ja kulttuuri
Väestö on pääasiassa naurulaisia, ja kristinusko on yleisin uskonto. Naurun kieli on oma australais-hymineen kuuluva mikronesialainen kieli, ja englanti toimii laajasti hallinnon ja koulutuksen kielenä. Perinteet, laulut, tanssit ja yhteisölliset tapahtumat ovat osa saaren kulttuurista elämää, vaikka ulkopuolinen talousvaikutus on muokannut arkea.
Liikenne ja yhteydet
Saarelle pääsee lentäen Naurun kansainväliselle lentokentälle, ja meriyhteydet hoitavat tavaroiden rahdin. Liikkuminen saarella tapahtuu pääosin maanteitse lyhyitä etäisyyksiä pitkin.
Käytännön tiedot
- Pinta-ala: noin 21 km²
- Väkiluku: noin 10 000–11 000 (vaihtelee, arvioita tehdään vuosittain)
- Valuutta: Australian dollari (AUD)
- Aika (tyypillisesti): UTC+12
- Itsenäistyi: 31.1.1968
Nauru on pieni mutta historiallisesti mielenkiintoinen maa, jonka haasteet liittyvät luonnonvarojen ehtymiseen, ympäristön korjaamiseen ja taloudellisen kestävyyden löytämiseen. Samalla se säilyttää omaleimaisen kulttuurinsa ja merkityksensä Tyynenmeren alueen pienimpänä itsenäisenä valtiona.
