Nauru – maailman pienin saarivaltio: sijainti, väestö ja faktat
Tutustu Nauruun: maailman pienimpään saarivaltioon — sijainti Mikronesian Tyynellämerellä, väestö, talous ja yllättävät faktat yhdestä maailman erikoisimmista maista.
Nauru, (englanti: /nɑːˈuːruː/ ( kuuntele) nah-OO-roo) virallisesti Naurun tasavalta, on suvereeni saarivaltio, joka sijaitsee Mikronesian eteläisellä Tyynellämerellä. Sen lähin naapuri on Kiribatin tasavallan Banaba-saari 300 kilometriä itään. Nauru on maailman pienin saarivaltio, jonka pinta-ala on vain 21 neliökilometriä, pienin itsenäinen tasavalta ja maailman ainoa tasavaltainen valtio, jolla ei ole virallista pääkaupunkia. Se on 10 670 asukkaallaan kolmanneksi harvimmin asuttu maa Vatikaanivaltion ja Tuvalun jälkeen.
Se myy fosfaattia (kemikaali) Australiaan. Naurun viralliset kielet ovat englanti ja naurua. Naurun presidentti (tilanne 2024) on David Adeang.
Maantiede ja ilmasto
Nauru on korallisaari, jonka keskiosa on voimakkaasti muokattu fosfaattikaivosten vuoksi. Rannikolla on kapea tasainen reunavyöhyke, ja sisämaa muodostuu karun näköisestä, kaivoksista jääneestä pinnasta. Saaren korkein kohta on vain noin 71 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto on trooppinen ja kuuma ympäri vuoden, sadekaudet vaihtelevat ja kuivuus voi olla ongelma erityisesti veden saannin kannalta.
Historia lyhyesti
Alueella asui alkuperäisiä mikronesialaisia ja polynesialaisia yhteisöjä ennen eurooppalaisten saapumista. 1800-luvulla Nauru tuli saksalaisen vaikutusvallan piiriin ja 1900-luvun alussa saarelta löydettiin fosfaattiesiintymiä, mikä muutti sen talouden ja yhteiskunnan nopeasti. Toisen maailmansodan aikana Naurua miehitti Japani. Sodanjälkeinen aika toi liittoutuneiden hallinnoinnin ja lopulta Nauru itsenäistyi 31. tammikuuta 1968.
Talous
Fosfaattikaivokset olivat pitkään Naurun talouden perusta: suuret kaivokset toivat aluksi mittavia tuloja ja kansainvälisiä sijoituksia. Fosfaattivarannot ovat kuitenkin ehtyneet, ja kaivostoiminta on vähentynyt huomattavasti, mikä on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia. Naurulla on ollut myös muita tulonlähteitä, kuten kalastuslisenssit, kansainvälinen pankkitoiminta ja satunnaisesti ulkomainen apu. Saarivaltio on ollut myös keskustelujen kohteena siirrettävien maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyvien sopimusten vuoksi (mm. Australian vastaanottokeskukset).
Ympäristö- ja yhteiskunnalliset haasteet
Intensiivinen fosfaattikaivostoiminta on jättänyt suuren osan saaresta elinkelvottomaksi kariksi. Maaperän ennallistaminen on hidasta ja kallista, ja puhdasta pohjavettä on niukasti. Lisäksi terveysongelmia, kuten lihavuus ja diabetes, esiintyy laajasti väestössä. Pienellä pinta-alalla ja rajallisilla luonnonvaroilla sopeutuminen ilmastonmuutokseen (merenpinnan nousu, myrskyt) on merkittävä huolenaihe.
Hallinto ja politiikka
Naurulla on parlamentaarinen järjestelmä, jossa parlamentti valitsee presidentin kansanedustajista. Koska saarella ei ole virallista pääkaupunkia, Yarenin alue toimii käytännössä hallinnon keskuksena ja siellä sijaitsevat monet valtion toimistot.
Väestö, kieli ja kulttuuri
Väestö on pääasiassa naurulaisia, ja kristinusko on yleisin uskonto. Naurun kieli on oma australais-hymineen kuuluva mikronesialainen kieli, ja englanti toimii laajasti hallinnon ja koulutuksen kielenä. Perinteet, laulut, tanssit ja yhteisölliset tapahtumat ovat osa saaren kulttuurista elämää, vaikka ulkopuolinen talousvaikutus on muokannut arkea.
Liikenne ja yhteydet
Saarelle pääsee lentäen Naurun kansainväliselle lentokentälle, ja meriyhteydet hoitavat tavaroiden rahdin. Liikkuminen saarella tapahtuu pääosin maanteitse lyhyitä etäisyyksiä pitkin.
Käytännön tiedot
- Pinta-ala: noin 21 km²
- Väkiluku: noin 10 000–11 000 (vaihtelee, arvioita tehdään vuosittain)
- Valuutta: Australian dollari (AUD)
- Aika (tyypillisesti): UTC+12
- Itsenäistyi: 31.1.1968
Nauru on pieni mutta historiallisesti mielenkiintoinen maa, jonka haasteet liittyvät luonnonvarojen ehtymiseen, ympäristön korjaamiseen ja taloudellisen kestävyyden löytämiseen. Samalla se säilyttää omaleimaisen kulttuurinsa ja merkityksensä Tyynenmeren alueen pienimpänä itsenäisenä valtiona.
Maantiede
Nauru on 21 neliökilometrin kokoinen soikea saari Tyynenmeren lounaisosassa, 42 kilometriä päiväntasaajalta etelään. Saarta ympäröi koralliriutta, joka on näkyvissä laskuveden aikaan ja jossa on karikoita. Riutta on estänyt merisataman perustamisen, vaikka riutassa olevat kanavat mahdollistavatkin pienten veneiden pääsyn saarelle. Rannan sisäpuolella on 150-300 metriä leveä hedelmällinen rannikkokaistale.
Naurun keskitasankoa ympäröivät korallijyrkänteet. Tasangon korkein kohta, Command Ridge, on 71 metriä merenpinnan yläpuolella. Naurun ainoat hedelmälliset alueet ovat kapealla rannikkovyöhykkeellä, jossa kookospalmut kukoistavat. Buadan laguunia ympäröivällä maalla kasvaa banaaneja, ananaksia, vihanneksia, pandanuspuita ja alkuperäisiä lehtipuita, kuten tomanopuuta.
Nauru oli yksi kolmesta suuresta fosfaattikivisaaresta Tyynellämerellä (muut olivat Banaba (Ocean Island) Kiribatissa ja Makatea Ranskan Polynesiassa). Naurun fosfaattivarannot ovat nyt lähes kokonaan ehtyneet. Fosfaatin louhinta keskitasangolla on jättänyt jälkeensä karun maaston, jossa on jopa 15 metriä korkeita kalkkikivihuippuja. Kaivostoiminta on hävittänyt ja tuhonnut noin 80 prosenttia Naurun maa-alueesta, ja se on vaikuttanut myös ympäröivään talousvyöhykkeeseen. 40 prosenttia meren eliöstöstä on arviolta kuollut lietteen ja fosfaattien valumien vuoksi.
Saarelta on kirjattu vain noin 60 alkuperäistä verisuonikasvilajia, joista yksikään ei ole endeeminen. Kookospähkinänviljely, kaivostoiminta ja vieraslajit ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä alkuperäiselle kasvillisuudelle. Saarella ei ole kotoperäisiä maannisäkkäitä, mutta siellä on kotoperäisiä hyönteisiä, maarapuja ja lintuja, mukaan luettuna kotoperäinen Nauru-ruokohelpi. Polynesialainen rotta, kissat, koirat, siat ja kanat on tuotu Naurulle aluksilta.
Naurun luonnolliset makean veden resurssit ovat rajalliset. Kattosäiliöt keräävät sadevettä, mutta saarelaiset ovat suurimmaksi osaksi riippuvaisia kolmesta suolanpoistolaitoksesta, jotka sijaitsevat Naurun yleishyödyllisyysvirastossa. Naurun ilmasto on kuuma ja erittäin kostea ympäri vuoden, koska Nauru sijaitsee lähellä päiväntasaajaa ja valtamerta. Naurua koettelevat monsuunisateet marraskuusta helmikuuhun, mutta tyypillisesti siellä ei esiinny pyörremyrskyjä. Vuotuiset sademäärät vaihtelevat suuresti, ja niihin vaikuttaa El Niño-Southern Oscillation -ilmiö, ja useita merkittäviä kuivuuskausia on kirjattu. Naurun lämpötila vaihtelee päivisin 26 °C:n ja 35 °C:n välillä ja öisin 22 °C:n ja 34 °C:n välillä.
Saarena Nauru on haavoittuvainen ilmaston ja merenpinnan tason muutokselle. Nauru on seitsemänneksi eniten ilmaston lämpenemiselle alttiina oleva maa tulvien vuoksi. Ainakin 80 prosenttia Naurun maasta on hyvin koholla, mutta tämä alue on asuinkelvoton, kunnes fosfaattikaivosten kunnostusohjelma toteutetaan.
| Ilmastotiedot Yarenin alue, Nauru | |||||||||||||
| Kuukausi | Jan | Helmikuu | Mar | Apr | Toukokuu | Jun | Heinäkuu | Elokuu | Sep | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu | Vuosi |
| Ennätyskorkea °C (°F) | 34 | 37 | 35 | 35 | 32 | 32 | 35 | 33 | 35 | 34 | 36 | 35 | 37 |
| Keskimääräinen korkein lämpötila °C (°F) | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 31 | 31 | 31 | 30 |
| Keskimääräinen alin lämpötila °C (°F) | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 | 25 |
| Ennätysalhainen °C (°F) | 21 | 21 | 21 | 21 | 20 | 21 | 20 | 21 | 20 | 21 | 21 | 21 | 20 |
| Keskimääräinen sademäärä mm (tuumaa) | 280 | 250 | 190 | 190 | 120 | 110 | 150 | 130 | 120 | 100 | 120 | 280 | 2,080 |
| Keskimääräinen sademäärä päivinä | 16 | 14 | 13 | 11 | 9 | 9 | 12 | 14 | 11 | 10 | 13 | 15 | 152 |
| Lähde: [1] | |||||||||||||
Ilmakuva Naurusta
Hallinnolliset yksiköt
Nauru on jaettu neljääntoista hallintoalueeseen, jotka on ryhmitelty kahdeksaan vaalipiiriin.
| Nr. | Piiri | Entinen nimi | Pinta-ala | Väestö | Kylien lukumäärä |
|
| 1 | Aiwo | Aiue | 100 | 1,092 | 8 | 10.9 |
| 2 | Anabar | Anabar | 143 | 502 | 15 | 3.5 |
| 3 | Anetan | Añetañ | 100 | 516 | 12 | 5.2 |
| 4 | Anibare | Kuka tahansa | 314 | 160 | 17 | 0.5 |
| 5 | Baiti | Beidi | 123 | 572 | 15 | 4.7 |
| 6 | Boe | Boi | 66 | 795 | 4 | 12.0 |
| 7 | Buada | Buada | 266 | 716 | 14 | 2.7 |
| 8 | Denigomodu | Denikomotu | 118 | 2,827 | 17 | 24.0 |
| 9 | Ewa | Eoa | 117 | 318 | 12 | 2.7 |
| 10 | Ijuw | Ijub | 112 | 303 | 13 | 2.7 |
| 11 | Meneng | Meneñ | 288 | 1,830 | 18 | 6.4 |
| 12 | Nibok | Ennibeck | 136 | 432 | 11 | 3.2 |
| 13 | Uaboe | Ueboi | 97 | 335 | 6 | 3.5 |
| 14 | Yaren | Moqua | 150 | 820 | 7 | 5.5 |
|
| Nauru | Naoero | 2,130 | 11,218 | 169 | 5.3 |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Naurun virallinen nimi?
V: Naurun virallinen nimi on Naurun tasavalta.
K: Missä Nauru sijaitsee?
V: Nauru sijaitsee Mikronesian eteläisellä Tyynellämerellä.
K: Kuinka suuri Nauru on?
V: Nauru on pinta-alaltaan 21 neliökilometriä, joten se on maailman pienin saarivaltio.
K: Mitä kieliä Naurussa puhutaan?
V: Naurun viralliset kielet ovat englanti ja naurua.
K: Kuka on Naurun nykyinen presidentti?
V: Naurun nykyinen presidentti on Lionel Aingimea.
K: Minkä tyyppinen saari Nauru on?
V: Naru on fosfaattikivisaari.
K: Mikä on ollut sen tärkein taloudellinen toiminta vuodesta 1907 lähtien?
V: Vuodesta 1907 lähtien sen tärkein taloudellinen toiminta on ollut saarelta louhitun fosfaatin vienti.
Etsiä