Naturalismi (filosofia) – Määritelmä ja ajatus luonnon ainoasta todellisuudesta

Naturalismi (filosofia): selkeä määritelmä ja perustelut luonnon ainoasta todellisuudesta. Tutustu luonnonäkemykseen, joka hylkää yliluonnollisen.

Naturalismi on "ajatus tai uskomus siitä, että mitään ei ole olemassa luonnonmaailman ulkopuolella". Se on kanta, jonka mukaan "luonnollinen maailma on koko todellisuus". Termiä käytettiin ensimmäisen kerran näin englanniksi vuonna 1750. Naturalismi on laaja ajattelutapa, joka vaikuttaa sekä metafysiikkaan, tietoteoriaan että tieteiden käytäntöihin.

Määritelmä ja pääajatus

Naturalismi väittää, että kaikki mitä on, kuuluu luontoon ja että kaikki todellisuuden selitykset tulisi etsiä luonnollisista syistä ja prosesseista. Tästä syystä naturalismi on eräänlainen filosofia, jota kutsutaan metafyysiseksi, koska se pyrkii kattamaan olemassaolon perusluonteen: "luonto on kaikki, mitä on, ja kaikki perustotuudet ovat luonnon totuuksia".

Versiot ja käytännön erot

Naturalismista puhutaan usein useammassa merkityksessä. Keskeiset erot voi tiivistää seuraavasti:

• Metafyysinen (ontologinen) naturalismi: väittää, että ainoastaan luonnolliset entiteetit ja ilmiöt ovat olemassa — ei ole yliluonnollista maailmaa.
• Metodologinen naturalismi: korostaa, että tieteellinen tutkimus etsii luonnollisia selityksiä ja jättää yliluonnolliset selitykset tieteellisen työn ulkopuolelle. Tämä ei välttämättä tee metafyysisestä väitteestä, vaan on työskentelysääntö.
• Epistemologinen naturalismi: katsoo, että tiedon ja perustelun lähteet ovat luonnollisia (esimerkiksi aistit, kokeet, looginen päättely) eikä tietoa tavoitella yliluonnollisten auktoriteettien kautta.
• Etiikan naturalismi: pyrkii selittämään moraalisen kielen ja arvot luonnollisilla termeillä (esim. psykologisilla, biologisilla tai sosiaalisilla tekijöillä).

Naturalismi ja yliluonnollinen

Tämän kannan mukaan kaikkia asioita ja voimia, joita yleisesti kutsutaan yliluonnollisiksi, kuten Jumalaa, sieluja tai noituutta, ei ole olemassa tai ne eivät ole relevantteja todellisuuden perusselityksissä. Käytännössä naturalisti voi pitää uskonnollisia kertomuksia kulttuurisina tai psykologisina ilmiöinä, mutta ei kirjaimellisina metafyysisinä väitteinä.

Luonnontieteiden suhde

Monet naturalistit korostavat luonnontieteiden merkitystä totuuden etsimisessä: fysiikka, kemia, biologia ja psykologia tarjoavat selityksiä, jotka voidaan testata ja tarvittaessa kumota. Metodologinen naturalismi on siksi yleinen työväline tieteessä — ei niinkään täydellinen ontologinen vakuumus vaan käytännöllinen toimintatapa.

Keskeiset ajattelijat ja historiallinen tausta

Vaikka luonnontieteelliset ja naturalistiset ajatukset esiintyivät jo antiikin filosofiassa, moderni naturalismi vahvistui tieteen menestyksen myötä 1600–1900-luvuilla. Myöhemmin 1900-luvun filosofit kuten W. V. O. Quine, Daniel Dennett ja monet luonnonfilosofit ovat edistäneet naturalistista näkökulmaa erityisesti tiedon ja mielen selityksissä. Naturalismi on kytkeytynyt myös tieteelliseen maailmankuvaan ja materialismiin, mutta sen tarkka muoto vaihtelee ajattelijasta riippuen.

Argumentit naturalismin puolesta

• Luonnontieteet antavat toimivia, testattavia ja ennustavia selityksiä monille ilmiöille — naturalismi hyödyntää tätä menestystä.
• Yliluonnolliset selitykset eivät yleensä tarjoa erottuvia, testattavia ennusteita, joten niiden tiedollinen arvo on kyseenalainen.
• Naturalismi yhdistää eri alueiden selitykset yhdenmukaiseksi, luonnonlakien alaiseksi kuvaksi todellisuudesta.

Kritiikki ja rajoitukset

Naturalismia kohtaan esitetään myös useita kritiikkejä:

• Itsekriittisyys: jotkut väittävät, että naturalismi on itse ei-tieteellinen metafyysinen väite, jota ei voi todistaa tieteellisin menetelmin.
• Tietoteoreettiset ongelmat: kuinka luonnollinen tieto tai tieteellinen menetelmä voi antaa lopullisen varmuuden kaiken todellisuuden suhteen?
• Tietoisuus ja subjektiivisuus: kokemus, subjektiivinen tietoisuus ja fenomenaalinen tieto näyttävät aiheuttavan selitysaukkoja (so. explanatory gap), joita täydellinen biologinen selitys ei vielä kata.
• Moraaliset ja normatiiviset kysymykset: on keskustelua siitä, voiko naturalismi selittää arvoja ja normatiivisuutta ilman, että se lankeaa esimerkiksi naturalistiseen virhepäätelmään.

Seuraukset uskonnolle, etiikalle ja yhteiskunnalle

Jos naturalismi hyväksytään laajasti, sillä on vaikutuksia uskonnollisiin uskontoihin ja traditioihin: metafyysiset uskomukset Jumalasta, sielusta tai muista yliluonnollisista entiteeteistä menettävät ontologisen aseman. Toisaalta naturalismi ei välttämättä riistä ihmisiltä merkityksellisyyttä tai moraalista sitoutumista—monet naturalistit kehittävät eettisiä teorioita, elämänarvoja ja yhteisöllisyyden muotoja, jotka perustuvat inhimilliseen kokemukseen, empathyyn ja sosiaaliseen toimintaan.

Yhteenveto

Naturalismi on laaja filosofinen suuntaus, jonka ydinajatus on, että luonnollinen maailma muodostaa kaiken olemassa olevan ja että luontaisesti suuntautunut selittäminen on ensisijaista. Se esiintyy sekä metodina tiedettä varten että vahvempana metafyysisenä väitteenä. Naturalismi tarjoaa johdonmukaisen, tieteeseen nojaavan maailmankuvan, mutta kohtaa myös kysymyksiä tietoisuuden, moraalin ja metafyysin alueilla.

Hae kirjaimella