Navassa-saari, tai La Navase haitilaiskreoliksi, on pieni saari Karibianmerellä, jossa ei asu ketään. Se sijaitsee yhdeksänkymmentä meripeninkulmaa Kuuban Guantanamo Baysta etelään. Yhdysvaltain hallitus pitää kahden neliömailin kokoista saarta Yhdysvaltain alueena, ja se on Yhdysvaltain kalastus- ja luontopalvelun valvonnassa. Myös Haiti on vaatinut saarta itselleen.
Jotkut Kristoffer Kolumbuksen kanssa purjehtineet merimiehet nimesivät sen vuonna 1504 Navassaksi, koska sieltä ei löytynyt makeaa vettä.
Kapteeni Peter Duncan antoi sen Yhdysvalloille 1850-luvun lopulla guanon louhintaa varten. Vuoden 1889 kapinan ja vuoden 1898 espanjalais-amerikkalaisen sodan jälkeen kaivostoiminta lopetettiin.
Kun Panaman kanava avattiin vuonna 1914, Navassasta tuli jälleen tärkeä, koska sinne rakennettiin majakka. Toisen maailmansodan jälkeen siellä ei asunut enää ketään.
Vuonna 1996 Navassan valo poistettiin käytöstä, ja saari siirrettiin Yhdysvaltain sisäasiainministeriölle. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1999, Fish and Wildlife Service sai saaren omistukseensa.
Lisätietoa ja nykytila
Navassa on pinta-alaltaan noin kaksi neliömailaa (noin 5,2 km²). Saarella ei ole pysyvää asutusta; historian eri vaiheissa siellä on kuitenkin työskennellyt kaivostyöläisiä ja majakanvartijoita. Nykyisin saari on suljettu yleiseltä vierailulta, ja sitä hoitaa Fish and Wildlife Service osana suojelualueverkostoa. Vierailut tutkimusta tai suojelutyötä varten edellyttävät erityislupaa.
Luonto ja ympäristö
Navassa on karu, kuiva saariluonto, rannikolla kallioryhmiä ja pieniä hiekkarantoja. Saaren ympärillä on koralliriuttoja ja meriluontoa, jotka tarjoavat pesimäalueita selkälinnuille ja muille merilajeille. Suojelualueen perustaminen on tähtänyt juuri näiden herkempien elinympäristöjen turvaamiseen ja haitallisten ihmistoimintojen rajoittamiseen.
Historia ja taloudellinen merkitys
Guano oli 1800-luvulla arvokasta lannoitetta, ja sen kaivuu navassa vaikutti saaren kansainväliseen merkitykseen. Kaivostoiminta herätti myös työvoimaan ja olosuhteisiin liittyviä konflikteja: vuoden 1889 kapina oli yksi tunnetuimmista esimerkeistä vaikeista ja vaarallisista työoloista guanon louhinnassa.
Oikeudellinen asema ja kiista
Yhdysvallat vaatii Navassaa osaksi omaa aluettaan ja perusti käytännön hallintonsa Guano Islands Actin kaltaisten säännösten pohjalta 1800-luvulla. Toisaalta Haiti on esittänyt omia vaatimuksiaan saaresta; Haitian kanta perustuu läheisyyteen ja historiallis-brittiläisesti muodostuneisiin väitteisiin. Kansainvälisesti saaren suvereniteettia ei ole ratkaistu yksiselitteisesti kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla, mutta käytännössä saarta hallinnoi ja suojelee Yhdysvallat.
Miksi Navassa kiinnostaa yhä?
- Historiallinen arvo: esimerkki guanoteollisuuden vaikutuksesta Karibialla.
- Luonnon monimuotoisuus: tärkeitä pesimäalueita merilinnuille ja koralliriutat.
- Poliittinen merkitys: saaren asema on osa laajempaa aluepolitiikkaa ja merioikeudellisia kiistoja Karibian alueella.
Navassa toimii nykyisin lähinnä suojelu- ja tutkimustoiminta, ja sen rauhoittaminen auttaa säilyttämään pieniä, mutta arvokkaita ekosysteemejä Karibian merialueella. Saareen liittyvät oikeudelliset kiistat ja historialliset tapahtumat tekevät siitä myös mielenkiintoisen tapauksen kansainvälisen merenkulku- ja aluepolitiikan kannalta.