Kuuba - Karibian saarivaltio: historia, politiikka ja keskeiset faktat

Kulttuuri

Kuuba on kuuluisa monenlaisesta musiikista, erityisesti tanssimusiikista, kuten salsasta ja mambosta. Koska kuubalaisten esi-isät ovat kotoisin Espanjasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Pohjois-Amerikasta, kuubalainen musiikki on erityistä ja erilaista.

Lukeminen on Kuubassa hyvin suosittua. Monet ihmiset nauttivat erityisesti kirjojen tai maan ulkopuolelta tulevien asioiden lukemisesta, vaikka hallitus ei hyväksy sitä. He rakastavat myös musiikkia ja urheilua. Kuubalainen musiikki on hyvin eloisaa. Tämä johtuu siitä, että suuri osa siitä on peräisin afrikkalaisista ja espanjalaisista rytmeistä. Monet kuubalaiset rakastavat pesäpalloa, koripalloa ja yleisurheilutapahtumia. Päälliköiden jalkapallojoukkue osallistui kerran jalkapallon MM-kisoihin. Vuonna 1938 se pääsi puolivälieriin ja hävisi Ruotsille 0:8.

 

Historia

Varhaishistoria

Ennen kuin espanjalaiset valloittivat Kuuban, saarella asui kolme heimoa. Ne olivat taínot, ciboneyt ja guanajatabeyt. Taínot olivat kolmesta heimosta suurin ja yleisin. He viljelivät muun muassa papuja, maissia, kurpitsaa ja jamssia. Taínot nukkuivat myös riippumatoissa, jotka espanjalaiset esittelivät muulle maailmalle. Vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus saapui Kuubaan ensimmäisellä Amerikan-matkallaan. Kolme vuotta myöhemmin hän lunasti saaret espanjalaisille. Tämän jälkeen espanjalaiset alkoivat hallita Kuubaa. Espanjalaiset toivat Kuubaan tuhansia orjia Afrikasta työskentelemään heille. Suurin osa alkuperäiskuubalaisista kuoli espanjalaisten ja afrikkalaisten tuomiin uusiin tauteihin. Espanjalaiset myös kohtelivat alkuperäiskuubalaisia hyvin julmasti ja teurastivat monet heistä.

Espanjalaiset hallitsivat monta vuotta. Kuubasta tuli tärkein sokerin tuottaja. Kuubalaiset kapinoivat 1800-luvun alussa espanjalaisia hallitsijoita vastaan, mutta eivät onnistuneet ennen vuotta 1898, jolloin Yhdysvallat ryhtyi sotaan espanjalaisia vastaan ja kukisti heidät. Kuubasta tuli sen jälkeen neljän vuoden ajan amerikkalainen, ennen kuin siitä tuli itsenäinen tasavalta vuonna 1902. Vaikka Kuuba oli itsenäinen, amerikkalaiset hallitsivat saarta edelleen Platt Amendment -nimisen lain nojalla. Vuonna 1933 kuubalaiset lopettivat Platt Amendmentin, mutta amerikkalaisilla oli edelleen suuri vaikutusvalta Kuuban politiikassa. Amerikkalaiset omistivat suurimman osan Kuuban yrityksistä. Amerikkalaiset tukivat johtaja Fulgencio Batistaa, jota monet kuubalaiset pitivät korruptoituneena.

Poliittisen valvonnan lisäksi Yhdysvallat valvoi merkittävästi myös Kuuban taloutta. Kuuba oli tuolloin monokulttuuritalous. Vaikka Kuuba tuotti kahvia, tupakkaa ja riisiä, se oli riippuvainen pääasiassa sokerista. Niinpä muut maat kutsuivat niitä "maailman sokerikulhoksi". Yhdysvallat osti Kuuban tasavallalta sokeria maailman standardia korkeampaan hintaan. Vastineeksi Kuuban piti suosia Yhdysvaltoja ja sen teollisuutta. Kuuba oli riippuvainen Yhdysvalloista ja sen investoinneista. Kuuba ei ollut teollistunut ja tarvitsi tuloja tavaroihin ja öljyyn. Kuuba tarvitsi myös Yhdysvaltojen investointeja kaasuun, sähköön, viestintään, rautateihin ja pankkeihin. Vaikka Kuuban työläisten olot olivat paremmat kuin maanosan muissa maissa, he kohtasivat silti epätasa-arvoa, infrastruktuurin puutetta, korkeaa lukutaidottomuusastetta ja kokoaikaisen työn puutetta (sokeriteollisuus oli kausiluonteista).

Kuuban vallankumous

Vuonna 1959 Fidel Castro johti vallankumousta Fulgencio Batistaa vastaan. Castro otti vallan Kuubassa yhdessä argentiinalaisen Che Guevaran, hänen veljensä Raulin ja muiden Batistaa vastaan taistelleiden kanssa. Castro teki Kuubassa monia muutoksia. Hän lopetti amerikkalaisten omistuksen kuubalaisissa yrityksissä. Tämä teki Castrosta epäsuositun Amerikassa, ja Yhdysvallat kielsi kaikki yhteydet Kuubaan. Monet kuubalaiset lähtivät tämän vuoksi Amerikkaan. Vuonna 1961 amerikkalaiset auttoivat joitakin näistä kuubalaisista hyökkäämään Kuubaan ja yrittämään Castron syrjäyttämistä, mutta he epäonnistuivat. Castro pyysi sitten Neuvostoliittoa auttamaan heitä puolustautumaan amerikkalaisia vastaan, ja se auttoi. Neuvostoliitto asetti Kuubaan ydinaseita ja kohdisti ne Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain presidentti Kennedy vaati niiden poistamista tai uusi sota alkaisi. Tämä tunnettiin Kuuban ohjuskriisinä. Neuvostoliitto poisti ohjukset, kun Yhdysvallat suostui olemaan jatkamatta hyökkäyksiä Kuubaan ja poistamaan ohjukset Turkista.

Kuubasta tuli tämän jälkeen Neuvostoliiton kaltainen kommunistijohtoinen maa. Neuvostoliitto osti suurimman osan Kuuban sokerista kalliiseen hintaan. Kuuba käytti nämä rahat terveydenhuoltoon, koulutukseen ja armeijaan. Tämä teki Kuuban kouluista ja sairaaloista maailman parhaita. Armeija taisteli Afrikassa tukeakseen mustia afrikkalaisia valkoista Etelä-Afrikan armeijaa vastaan. Kuuba tuki myös Etelä-Amerikassa ryhmiä, jotka taistelivat kyseisten maiden diktaattoreita vastaan.

Kuuban hallitus alkoi kuitenkin hallita suurinta osaa Kuuban elämästä kommunistisessa järjestelmässä. Kuuban hallituksen ja Fidel Castron kanssa eri mieltä oleminen julkisesti ei ollut sallittua. Jotkut kuubalaiset eivät pitäneet tästä ja yrittivät lähteä Kuubasta. Useimmat lähteneet kuubalaiset lähtivät Yhdysvaltoihin. Jotkut kuubalaiset, jotka eivät pitäneet hallituksesta ja jäivät maahan, joutuivat vankilaan. Monet ryhmät eri puolilta maailmaa osoittivat tämän vuoksi mieltään Kuubaa vastaan ja vaativat Fidel Castroa luopumaan vallasta.

Vuonna 1991 Neuvostoliitto romahti. Tämä merkitsi sitä, että Kuuba, joka oli myynyt suurimman osan tuotteistaan Neuvostoliitolle, ei saanut rahaa maahan. Amerikkalaiset tiukensivat rajoituksia, jotka estivät yhteydenpidon Kuubaan. Amerikka sanoi, että yhteydenpidon rajoitukset jatkuisivat, ellei Fidel Castro luopuisi vallasta. Kuubasta tuli 1990-luvulla hyvin köyhä. Tämä tunnettiin Kuubassa nimellä "erityisjakso". Katastrofin vuoksi Kuuba muuttui siten, että hallitus ei enää kontrolloi sitä yhtä paljon kuin ennen, ja se salli enemmän keskustelua kansan keskuudessa sekä yksityisiä kauppoja ja yrityksiä. Kuuba yritti myös saada turisteja käymään saarella.

2000-luvulla Kuubaan suuntautuva matkailu alkoi jälleen tuottaa saarelle rahaa. Vaikka Fidel Castro oli pysynyt vallassa, hän oli sairauden jälkeen siirtänyt kaikki tehtävät veljelleen Raulille. Fidel Castro oli yksi pitkäaikaisimmista valtionpäämiehistä. Vuonna 2018 Miguel Díaz-Canelista tuli Kuuban virallinen presidentti.

Huhtikuussa 2015 Yhdysvaltain presidentti Obama ja Kuuban pääsihteeri Raúl Castro kävivät historialliset keskustelut näiden kahden maan välisten suhteiden parantamiseksi.

Presidentti Kennedyn 1960-luvulla asettamaa kauppasaartoa on löysätty huomattavasti Obaman hallinnon aikana. Yhdysvaltain kansalaiset voivat nyt matkustaa suoraan Kuubaan tiettyinä vuodenaikoina. Aiemmin amerikkalaisten oli kuljettava Meksikon kautta, jos he halusivat matkustaa Kuubaan. Amerikkalaiset eivät edelleenkään saa ostaa tai polttaa kuubalaisia sikareita. Sikarit salakuljetetaan Yhdysvaltojen ja Kanadan rajan yli, koska ne ovat laillisia Kanadassa.

Varusmiespalvelusta varten 17-28-vuotiaiden miesten on astuttava armeijaan kahdeksi vuodeksi. Naisille se on vapaaehtoista.

Heinäkuussa 2021 järjestettiin mielenosoituksia hallitusta vastaan. Katso lisätietoja englanninkielisestä Wikipedian artikkelista, 2021 Cuban protests.

 

Hallinnolliset yksiköt

Maa on jaettu 15 maakuntaan ja yhteen erityiseen kuntaan (Isla de la Juventud). Maakunnat on jaettu kuntiin.

Pinar del Río Artemisa Havanna Mayabeque Matanzas Cienfuegos Villa Clara Sancti Spíritus

Ciego de Ávila Camagüey Las Tunas Granma Holguín Santiago de Cuba Guantánamo Isla de la Juventud

 
Kuuban maakunnat  

Demografiset tiedot

Kuuban väkiluku on lähes 13 miljoonaa. Kuuban asukkaat kuuluvat kolmeen eri ryhmään. Suurin ryhmä on Kuubaan tulleiden espanjalaisten uudisasukkaiden jälkeläiset. Pienin ryhmä on niiden mustien afrikkalaisten orjien jälkeläiset, jotka tuotiin tänne tekemään työtä ja synnyttämään lapsia (barrakoonissa) Uuden maailman orjiksi, jotka voitiin laillisesti myydä elinikäiseen orjuuteen Yhdysvaltoihin. Keskikokoinen ryhmä on sekoitus afrikkalaisia ja espanjalaisia. Hallitus onnistui huolehtimaan siitä, että näitä kolmea eri ryhmää kohdeltiin samalla tavalla. DNA Caribbean Studies Institute -instituutin mukaan Kuuban väestön rodullinen koostumus on seuraava:

• Eurooppalaiset kuubalaiset polveutuvat siirtolaisista, jotka tulivat alueelle 1400-luvun lopulla ja siitä eteenpäin. Useimmat valkoiset kuubalaiset tulivat monista eri puolilta Espanjaa, mutta eniten Kanariansaarten asukkaita, andalusialaisia ja katalaaneja. Mukana oli myös jonkin verran ranskalaisia, italialaisia ja englantilaisia. Valkoihoiset muodostavat noin 30 prosenttia Kuuban väestöstä vuonna 2012, ja he asuttavat enimmäkseen Kuuban länsiosaa, erityisesti Havannan ja Pinar del Rion kaltaisia kaupunkeja. He toivat mukanaan muun muassa kielensä, uskontonsa ja musiikkinsa.
• Afrikkalaiset ja mulattikubalaiset polveutuvat afrikkalaisista orjista, jotka tulivat eri puolilta Afrikkaa, mutta eniten länsiafrikkalaisia. Kuubaan saapui myös yli 500 000 haitilaista Haitin vallankumouksen aikana. Suurin osa kuubalaisista orjista oli kongo- ja jorubaheimoista, mutta myös igboja, ewoja, foneja, fuloja, mandinkoja ja joitakin muita. Afrokuubalaisten osuus väestöstä vaihtelee valtavasti 33,9 prosentista 70 prosenttiin, ja he ovat keskittyneet enimmäkseen Kuuban itäosiin. He toivat mukanaan soittimensa, uskontonsa (Santeria) ja tapansa kuubalaiseen kulttuuriin.
• Välimeren alueen kuubalaisia on noin 3 prosenttia väestöstä, mutta on kuitenkin tiedettävä, että monilla eteläspanjalais-kuubalaisilla jälkeläisillä on suuri osa maurilaista verta sukulinjoissaan, koska Espanja on lähellä Pohjois-Afrikkaa. Monet Välimeren alueen kuubalaiset tulivat maahan 1820-1880-luvuilla ja toisinaan siitä eteenpäin. He ovat keskittyneet eniten itään, erityisesti Guantanamo Bayn kaltaisiin kaupunkeihin. He toivat Kuubaan paljon ruokia ja keittiöitä sekä muutamia sanastoja.

 

Terveys ja koulutus

Kuuba on kehitysmaa, ja sitä kuvataan usein hyvin köyhänä maana. Joissakin asioissa, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa ja elinajanodotteessa, se on kuitenkin paljon parempi kuin useimmat Latinalaisen Amerikan maat. Sen lapsikuolleisuus on alhaisempi kuin joissakin kehittyneissä maissa. Keskimääräinen elinajanodote on 78 vuotta.

Kaikkien lasten on käytävä koulua kuudesta kahteentoista ikävuoteen, ja lähes kaikki osaavat ainakin lukea ja kirjoittaa. Koulutus on ilmaista kaikilla tasoilla. Tämän ansiosta Kuubassa on 99,8 prosentin lukutaitoaste.

Vuonna 2006 Maailman elintarvikeohjelma vahvisti Kuuban olevan alueen ainoa maa, jossa ei ole aliravittuja lapsia. Samana vuonna Yhdistyneet Kansakunnat totesi, että Kuuba oli maailman ainoa maa, joka täytti World Wide Fund for Nature -järjestön määritelmän kestävästä kehityksestä.

 

Maantiede

Kuuba on Länsi-Intian suurin saari. Sillä on monia luonnonvaroja. Vain noin neljäsosa maasta on vuoristoa tai kukkuloita. Suuri osa maasta on loivia kukkuloita tai tasankoja, jotka soveltuvat hyvin maanviljelyyn tai karjankasvatukseen. Kuubassa on hedelmällinen maaperä ja enimmäkseen lämmin ja kostea ilmasto, mikä tekee siitä loistavan paikan viljelyyn.

Sokeri on Kuuban tärkein sato, ja sitä saadaan sokeriruo'osta. Sokeriruoko on suurin Kuubassa viljelty rahakasvi, ja se tuo suurimman osan rahasta. Sen jälkeen toisena on tupakka. Tupakasta tehdään sikareita käsin. Käsin tehty sikari on monien mielestä maailman hienoin. Muita tärkeitä viljelykasveja ovat riisi, kahvi ja hedelmät. Kuubassa on myös paljon mineraaleja. Saarella on kobolttia, nikkeliä, rautaa, kuparia ja mangaania. Myös suolaa, öljyä ja maakaasua löytyy. Kuuban rannikolla on monia lahtia ja muutamia hyviä satamia. Havanna, joka on pääkaupunki, on myös satama. Muissa satamissa on satamakaupunkeja. Nuevitas on satamakaupunki pohjoisrannikolla. Cienfuegos, Guantánamo ja Santiago de Cuba ovat joitakin etelärannikon satamakaupunkeja.

Kuubassa on puoli-trooppinen ilmasto. Se tarkoittaa, että viileät merituulet pitävät sen kuumana, vaikka se sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä. Kuubassa on märkä ja kuiva kausi. Kuiva kausi on marraskuusta huhtikuuhun, ja märkä kausi on toukokuusta lokakuuhun. Elokuusta lokakuuhun on myös hurrikaanikausi Atlantin valtamerellä. Tämän vuoksi suurin osa Kuuban satamakaupungeista voi tulvia rannikolla.

 
Tupakkapelto Pinar del Ríossa.  

Aiheeseen liittyvät sivut

• Kuuba olympialaisissa
• Kuuban jalkapallomaajoukkue
• Luettelo Kuuban joista
• Luokka:Kuubalaiset