Neologismi
Neologismi on sana, joka on uusi (15-20 vuotta tai vähemmän) mutta vanhempi ja käytetympi kuin protologismi. Neologismit ovat usein suoraan yhdistettävissä tiettyyn henkilöön, julkaisuun, ajanjaksoon tai tapahtumaan. Νεολεξία (kreik. "uusi sana" tai uuden sanan luominen) on sen synonyymi. Termiä neologismi käytettiin englanniksi ensimmäisen kerran vuonna 1772, ja se on lainattu ranskankielisestä néologisme-sanasta (1734).
Olemassa olevan sanan tai lauseen käyttämistä uudessa yhteydessä kutsutaan myös neologismiksi. Prosessia, jossa sanaa käytetään tällaisessa uudessa yhteydessä, kutsutaan joskus semanttiseksi laajennukseksi. Uusi sana, jota kukaan muu kuin keksijä ei ole käyttänyt, on protologismi.
Käyttö psykiatriassa
Psykiatriassa termiä neologismi käytetään kuvaamaan sellaisten sanojen käyttöä, joilla on merkitystä vain niiden käyttäjälle riippumatta niiden yleisestä merkityksestä. Tätä taipumusta pidetään normaalina lapsilla. Aikuisilla se voi olla oire psykopatiasta tai ajatushäiriöstä, kuten psykoottisesta mielisairaudesta, esimerkiksi skitsofreniasta. Myös autistiset henkilöt voivat luoda neologismeja. Lisäksi neologismien käyttö voi liittyä aivohalvauksen tai päävamman aiheuttaman aivovaurion seurauksena syntyneeseen afasiaan.
Käyttö teologiassa
Teologiassa neologismi on suhteellisen uusi oppi (esimerkiksi transsendentalismi). Tässä mielessä neologi on henkilö, joka ehdottaa joko uutta oppia tai uutta tulkintaa lähdeaineistosta, kuten uskonnollisista teksteistä.
Aiheeseen liittyvät sivut
