Nguni-kielet: Etelä-Afrikan bantu-kieliryhmä (Zulu, Xhosa, Swati)

Nguni-kielet: Zulu, Xhosa, Swati ja muut Etelä-Afrikan bantu-kielet — historia, kielioppi ja kulttuurinen merkitys.

Nguni-kielet ovat ryhmä bantukieliä, joita nguni-kansa puhuu. Näitä kieliä puhutaan eteläisessä Afrikassa, lähinnä Etelä-Afrikassa, Swazimaassa ja Zimbabwessa. Nguni-kieliä ovat muun muassa Xhosa, Zulu, Swati, Hlubi, Phuthi ja Ndebele (sekä eteläinen että pohjoinen Ndebele).

Nimi "Nguni" tulee lehmärodusta nimeltä Nguni-karja. Nguni-sanaa käytetään joskus tarkoittamaan kaikkia Nguni-kielten puhujia ryhmänä. Tämä on sanan virheellinen käyttö, sillä näitä kieliä puhuu monia eri heimoja.

Luokittelu ja sukulaisuussuhteet

Nguni-kielet muodostavat eteläisen Bantun sisäisen haaran ja kuuluvat laajempaan Nigersuuluun (Niger–Kongo) kielikuntaan. Ne jaetaan usein kahteen alaryhmään:

• Zunda-ryhmä (mm. Zulu, Xhosa) — näiden jäsenien välillä on yleensä hyvä osittainen ymmärrettävyys.
• Tekela-ryhmä (mm. Swati, Phuthi) — äännejärjestelmässä ja muissa piirteissä on eroja, jotka erottavat nämä Zunda-ryhmästä.

Ääntämisen ja kieliopin piirteitä

Nguni-kielet tunnetaan erityisesti:

• click- eli napsautuskonsonanteista, jotka ovat peräisin kontaktista eteläafrikkalaisten khoisan-kielten kanssa. Näitä näkee erityisesti Xhosassa ja Zulusssa;
• ratsastavasta nomini- eli substantiiviluokkasysteemistä (bantu-nominal classes), joka vaikuttaa kongruenssiin verbissä ja lauseessa;
• äänensävyisestä (tonal) järjestelmästä — sävelkorkeus voi erottaa merkityksiä;
• runsaasta agglutinoivasta taivutuksesta verbissä, jossa persoonat, aspektit ja objektit ilmaistaan affikseilla.

Jakautuminen, puhujamäärät ja asema

Nguni-kielet ovat laajasti levinneitä Etelä-Afrikassa sekä naapurimaissa. Useilla niistä on miljoonia puhujia ja ne kuuluvat Etelä-Afrikan virallisiin kieliin. Esimerkiksi Zulu ja Xhosa ovat maan puhutuimpia kotikieliä. Swati (siSwati) on virallinen kieli Eswatinissa (entinen Swazimaa) ja sitä puhutaan myös Etelä-Afrikan joillain alueilla. Zimbabwen pohjoisissa osissa puhutaan pohjoista Ndebeleä, joka on lähellä Zulu-kieliä mutta oman kielensäpiirteensä omaava.

Kirjoitus, kirjallisuus ja standardisaatio

Nguni-kielet käyttävät latinalaista aakkostoa, johon on lisätty useita digraafeja ja merkkijärjestelmiä click-äänteiden ilmaisemiseksi (esim. c, q, x eri napsautuslaaduilla). Kielet ovat saaneet standardisoitua oikeinkirjoitusta erityisesti lähetystyön, koulutuksen ja raamatunkäännösten myötä. Xhosa- ja Zulu-kielillä on rikasta suullista perinnettä (mm. runous ja ylistyslaulut, izibongo), ja nykyaikana niillä on myös nykyaikaista kirjallisuutta, musiikkia ja mediaa.

Murre- ja kielirajat

Nguni-kielten sisällä on useita murteita ja lokaaleja varianteja. Joitakin muotoja, kuten Hlubi ja Phuthi, käsitellään joissain yhteyksissä erillisiksi kieliksi ja toisissa murteiksi. Myös Ndebele-kielten välillä (eteläiset vs. pohjoiset muodot) on selkeitä eroja, vaikka niissä näkyy selvä sukulaisuus Zuluun ja muihin Nguni-kieliin.

Historia ja kulttuurinen merkitys

Nguni-kielten puhujien historialliset liikkeet ja kosketus muihin eteläafrikkalaisiin kansoihin ovat muovanneet kielten äänne- ja sanastorakennetta. Erityisesti kontaktit khoisan-kielten kanssa selittävät click-äänteiden omaksumisen. Nguni-kielet ovat keskeinen osa alueen kulttuuria, identiteettiä, musiikkia, suullista perinnettä ja politiikkaa.

Yhteenvetona Nguni-kielet ovat läheisesti toisiinsa liittyvä, mutta monimuotoinen kieliryhmä, jolla on vahva läsnäolo Etelä-Afrikan ja naapurimaiden kulttuurisessa ja kielellisessä maisemassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä ovat nguni-kielet?

K: Mistä nguni-kielet ovat peräisin?

K: Kuka puhuu näitä kieliä?

K: Missä maissa näitä kieliä puhutaan?

K: Onko oikein käyttää sanaa "Nguni" viittaamaan kaikkiin näiden kielten puhujiin ryhmänä?

Hae kirjaimella