Nomen dubium (epäilyttävä nimi) – määritelmä taksonomiassa
Tutustu "nomen dubium" -käsiteeseen: miksi taksonomisissa nimissä syntyy epävarmuutta, miten kadonneet tai puutteelliset tyypit vaikuttavat ja miksi neotyyppi ratkaisee.
Nomen dubium tarkoittaa latinaksi "epäilyttävää nimeä" (monikko nomina dubia). Se on eläintieteellinen tieteellinen nimi, jonka käyttö on tuntematon tai epävarma.
Kun kyseessä on nomen dubium, voi olla mahdotonta päättää, kuuluuko yksilö kyseiseen ryhmään vai ei. Näin voi käydä, jos alkuperäinen tyyppinäyte on kadonnut tai tuhoutunut. Eläintieteelliset ja kasvitieteelliset koodit mahdollistavat tässä tapauksessa uuden tyyppinäytteen eli neotyypin valitsemisen.
Nimeä voidaan pitää myös nomen dubiumina, jos sen nimeä kantava tyyppi on hajanainen tai siitä puuttuu tärkeitä diagnostisia piirteitä. Tämä koskee usein lajeja, jotka tunnetaan vain fossiileina. Nimien pysyvyyden säilyttämiseksi kansainvälinen eläintieteellisen nimikkeistön säännöstö sallii, että nomen dubiumille valitaan tässä tapauksessa uusi tyyppinäyte eli neotyyppi.
Se on yksi monista biologisessa taksonomiassa käytetyistä termeistä.
Syyt siihen, miksi nimi voi muuttua nomen dubiumiksi
- Alkuperäinen tyyppinäyte (holotyyppi tai syntyyppimateriaali) on hävinnyt tai tuhoutunut.
- Alkuperäinen kuvaus on liian yleisluontoinen tai puutteellinen, eikä se erottele nimeä riittävästi muista lajeista.
- Tyyppimateriaali koostuu vain pienestä, huonosti säilyneestä fragmentista (esim. yksittäinen hammas tai pala luisesta rakenteesta), jolloin diagnoosi ei ole mahdollista.
- Uudet tutkimukset tai uudet löydöt osoittavat, että aiempi määrittely ei ole diagnostisesti käyttökelpoinen.
Miten ongelma ratkaistaan käytännössä?
Käytännössä taksonomit voivat toimia eri tavoilla tilanteen vakauttamiseksi:
- Neotyypin valinta: jos alkuperäinen materiaali puuttuu tai on riittämätön, voidaan sääntöjen mukaisesti valita uusi neotyyppi, joka määrittelee nimen nykyisessä käytössä.
- Nimien uudelleenarviointi: tutkijat saattavat jättää nomen dubiumin pois käytöstä ja luoda tarvittaessa uuden nimen, jos voidaan osoittaa, että alkuperäinen nimi ei ole käyttökelpoinen.
- Kansainvälisten komissioiden hakemukset: vakavissa tai laajoissa tapauksissa voidaan pyytää kansainvälisiltä sääntökokoelmilta (esim. ICZN eläintieteessä) toimenpiteitä nimen suojeluun, hylkäämiseen tai neotyypin vahvistamiseen nimen vakauttamiseksi.
Miten nomen dubium eroaa muista nimiin liittyvistä käsitteistä?
- Nomen nudum — nimi, joka on julkaistu ilman asianmukaista kuvausta tai viittausta eikä siten ole nomenklatuurisesti voimassa.
- Nomen oblitum — vanha nimi, jota ei ole käytetty pitkään aikaan ja joka voidaan tarvittaessa syrjäyttää vakautta varten.
- Nomen conservandum — nimi, jonka käyttöä on suojeltu erityistoimilla, usein vakauttamiseksi kun muu sääntöjen mukainen nimi aiheuttaisi sekaannusta.
Missä yhteyksissä termiä käytetään yleisimmin?
Termi esiintyy erityisen usein paleontologiassa, koska fossiilimateriaalit voivat olla sirpaleisia ja vaikeasti tulkittavia. Monia fossiililajeja on kuvattu pelkän hammaskappaleen, luunpalan tai rakoisen jäänteen perusteella, mikä altistaa nimien muuttumiselle nomen dubiumeiksi. Samankaltaisia ongelmia voi esiintyä myös nykyisten eliölajien yhteydessä, jos alkuperäinen kuvaus on epätarkka tai tyypit ovat kadonneet.
Lyhyt yhteenveto
Nomen dubium on epävarma tieteellinen nimi, jota ei voi luotettavasti yhdistää yksittäiseen taksoniin esimerkiksi puutteellisten tyyppien tai huonon kuvauksen vuoksi. Vaikka käsite ei aina ole formaalinen nimiluokka, kansainväliset koodit tarjoavat keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, kuten neotyypin valinnan tai muiden vakauttavien toimenpiteiden kautta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on nomen dubium?
A: Nomen dubium on eläintieteessä tieteellinen nimi, jonka käyttö on tuntematon tai epäilyttävä.
K: Mikä on nomen dubiumin monikko?
V: Nomen dubiumin monikko on nomina dubia.
K: Miksi voi olla mahdotonta päättää, kuuluuko yksilö ryhmään, jolla on nomen dubium?
V: Voi olla mahdotonta päättää, kuuluuko yksilö ryhmään, jolla on nomen dubium, jos alkuperäinen tyyppinäyte on kadonnut tai tuhoutunut.
K: Mitä voidaan tehdä, jos nomen dubiumin alkuperäinen tyyppinäyte on kadonnut tai tuhoutunut?
V: Jos nomen dubiumin alkuperäinen tyyppinäyte on kadonnut tai tuhoutunut, voidaan valita uusi tyyppinäyte tai neotyyppi.
K: Milloin nimi katsotaan nomen dubiumiksi?
V: Nimen katsotaan olevan nomen dubium, jos sen nimeä kantava tyyppi on hajanainen tai siitä puuttuu tärkeitä diagnostisia ominaisuuksia.
K: Mikä on eläintieteellisen nimikkeistön kansainvälinen säännöstö?
V: Kansainvälinen eläintieteellinen nimistösäännöstö (International Code of Zoological Nomenclature) on joukko sääntöjä ja ohjeita eläinten nimeämistä varten eläintieteessä.
K: Mikä on tarkoitus, kun nomen dubium -nimikkeelle voidaan valita uusi tyyppinäyte tai neotyyppi?
V: Nimien pysyvyyden säilyttämiseksi eläintieteellisen nimikkeistön kansainvälinen säännöstö sallii uuden tyyppinäytteen tai neotyypin valitsemisen nomen dubiumille.
Etsiä