Atropates (n. 370 eaa. - 321 eaa. jälkeen) oli persialainen aatelismies, joka palveli Dareios III:ta ja sitten Aleksanteri III Makedoniaa. Hän sai alueellisen vallan Median alueella ja perusti myöhemmin itsenäisen valtakunnan, jolle hänestä antamansa nimen mukaan muodostui Atropatene-dynastia. Diodoros Siculus kutsuu häntä nimellä Atrapes. Quintus Curtius nimittää hänet virheellisesti Arsacesiksi.
Tausta ja virka Median satraappina
Atropates kuuluu persialaiseen aatelistoon ja hänet mainitaan historiallisissa lähteissä Median alueen hallitsijana eli satraappina. Median maat sijaitsivat Luoteis-Persian alueella, nykyisen Iranin pohjoisosissa (alue, jota myöhemmin on kutsuttu myös Atropateneksi). Atropates näyttäytyi taitavana paikallisena johtajana, joka osasi säilyttää asemansa suurvaltojen konfliktien aikana.
Suhde Aleksanteriin
Aleksanteri Suuri valloitti Persian valtakunnan 330- ja 320-lukujen vaihteessa, ja monia persialaisia hallitsijoita vaadittiin tunnustamaan uusi valtias. Atropates sopeutui uuteen tilanteeseen siten, että hän säilytti käytännössä paikallisen vallan ja satraapin aseman Aleksanterin alaisuudessa. Hän piti hallinnollisen keskuksensa alueella ja hoiti alueen asioita niin, että paikallinen valtarakenne säilyi verrattain vakaan tuntuisena myös hellenististen uudelleenjärjestelyjen jälkeen.
Itsenäisen valtakunnan perustaminen
Aleksanterin kuoleman (323 eaa.) jälkeen Diadoch-sotien (Alekstantin seuraajien taisteluiden) seurauksena valtapiirit hajosivat. Tässä sekavassa tilanteessa Atropates hyödynsi mahdollisuutta ja julisti osittaisen itsenäisyyden, muodostaen oman dynastiansa johtaman alueen, joka tunnettiin kreikankielisissä lähteissä usein nimellä Atropatene (joissain yhteyksissä Media Atropatene). Hänen perillistensä hallinta jatkui useiden sukupolvien ajan; heidät on toisinaan tunnustettu suurvaltojen (esim. seleukidien tai partialaisten) vasalleina, mutta samalla he pitivät laajaa itsehallintoa.
Pääkaupunki ja alue
Atropatenen keskuksena toimi antikissa lähteissä mainittu kaupunki Ganzak (myös Gazaca), joka sijaitsi nykyisen Luoteis-Iranin alueella. Alue käsitti suurin piirtein sen, mitä myöhemmin tunnettiin Adurpadanak/Adurbadagan-nimellä ja edelleen keskiaikaisissa muodoissa — kehitys, josta modernin Azerbaidžanin nimi on osittain peräisin.
Nimi ja perintö
Atropatesin nimi on johdettavissa vanhasta persiankielisestä muodosta Aturpat/Aturpatāk — tarkoittaen suunnilleen "tulen/pyhän tulen suojelija" (atar/atur = tuli, -pat = herra tai suojelija). Alueen nimi muuttui historian kuluessa useissa kielimuodoissa (kreikaksi, paikallisissa iranilaisissa kielissä ja arabiankielisissä lähteissä), ja lopulta siitä kehkeytyi muotoja, jotka yhdistyvät nykyisen Azerbaidžanin nimen esimuotoihin.
Lähteet ja historiallinen kuva
Tietomme Atropateesta perustuvat antiikin historioitsijoiden kertomuksiin (esim. Diodoros Siculus, Arrianoksen ja muiden maininnat) sekä arkeologisiin ja numismaattisiin todisteisiin, jotka osoittavat paikallishallitsijoiden jatkuvuuden Atropatenessa hellenistiseltä ajalta eteenpäin. Koska lähteet ovat ajoittain ristiriitaisia tai puutteellisia, tarkat yksityiskohdat Atropateen teoista ja suhteista muiden diadokhosien kanssa vaihtelevat tutkijoiden tulkinnoissa.
Atropatesin merkitys näkyy erityisesti siinä, että hänen mukaansa nimetty alue ja dynastia säilyivät historian läpi, ja nimen perintö elää edelleen toponymiassa, joka yhdistetään Azerbaidžanin alueeseen.