Atropates (Atrapes) — persialainen aatelismies ja Atropatene-dynastian perustaja
Atropates — persialainen aatelismies ja Atropatene-dynastian perustaja; tarina vallasta Aleksanterin ajoilta, itsenäisyydestä ja nimeä kantavasta valtakunnasta.
Atropates (n. 370 eaa. - 321 eaa. jälkeen) oli persialainen aatelismies, joka palveli Dareios III:ta ja sitten Aleksanteri III Makedoniaa. Hän sai alueellisen vallan Median alueella ja perusti myöhemmin itsenäisen valtakunnan, jolle hänestä antamansa nimen mukaan muodostui Atropatene-dynastia. Diodoros Siculus kutsuu häntä nimellä Atrapes. Quintus Curtius nimittää hänet virheellisesti Arsacesiksi.
Tausta ja virka Median satraappina
Atropates kuuluu persialaiseen aatelistoon ja hänet mainitaan historiallisissa lähteissä Median alueen hallitsijana eli satraappina. Median maat sijaitsivat Luoteis-Persian alueella, nykyisen Iranin pohjoisosissa (alue, jota myöhemmin on kutsuttu myös Atropateneksi). Atropates näyttäytyi taitavana paikallisena johtajana, joka osasi säilyttää asemansa suurvaltojen konfliktien aikana.
Suhde Aleksanteriin
Aleksanteri Suuri valloitti Persian valtakunnan 330- ja 320-lukujen vaihteessa, ja monia persialaisia hallitsijoita vaadittiin tunnustamaan uusi valtias. Atropates sopeutui uuteen tilanteeseen siten, että hän säilytti käytännössä paikallisen vallan ja satraapin aseman Aleksanterin alaisuudessa. Hän piti hallinnollisen keskuksensa alueella ja hoiti alueen asioita niin, että paikallinen valtarakenne säilyi verrattain vakaan tuntuisena myös hellenististen uudelleenjärjestelyjen jälkeen.
Itsenäisen valtakunnan perustaminen
Aleksanterin kuoleman (323 eaa.) jälkeen Diadoch-sotien (Alekstantin seuraajien taisteluiden) seurauksena valtapiirit hajosivat. Tässä sekavassa tilanteessa Atropates hyödynsi mahdollisuutta ja julisti osittaisen itsenäisyyden, muodostaen oman dynastiansa johtaman alueen, joka tunnettiin kreikankielisissä lähteissä usein nimellä Atropatene (joissain yhteyksissä Media Atropatene). Hänen perillistensä hallinta jatkui useiden sukupolvien ajan; heidät on toisinaan tunnustettu suurvaltojen (esim. seleukidien tai partialaisten) vasalleina, mutta samalla he pitivät laajaa itsehallintoa.
Pääkaupunki ja alue
Atropatenen keskuksena toimi antikissa lähteissä mainittu kaupunki Ganzak (myös Gazaca), joka sijaitsi nykyisen Luoteis-Iranin alueella. Alue käsitti suurin piirtein sen, mitä myöhemmin tunnettiin Adurpadanak/Adurbadagan-nimellä ja edelleen keskiaikaisissa muodoissa — kehitys, josta modernin Azerbaidžanin nimi on osittain peräisin.
Nimi ja perintö
Atropatesin nimi on johdettavissa vanhasta persiankielisestä muodosta Aturpat/Aturpatāk — tarkoittaen suunnilleen "tulen/pyhän tulen suojelija" (atar/atur = tuli, -pat = herra tai suojelija). Alueen nimi muuttui historian kuluessa useissa kielimuodoissa (kreikaksi, paikallisissa iranilaisissa kielissä ja arabiankielisissä lähteissä), ja lopulta siitä kehkeytyi muotoja, jotka yhdistyvät nykyisen Azerbaidžanin nimen esimuotoihin.
Lähteet ja historiallinen kuva
Tietomme Atropateesta perustuvat antiikin historioitsijoiden kertomuksiin (esim. Diodoros Siculus, Arrianoksen ja muiden maininnat) sekä arkeologisiin ja numismaattisiin todisteisiin, jotka osoittavat paikallishallitsijoiden jatkuvuuden Atropatenessa hellenistiseltä ajalta eteenpäin. Koska lähteet ovat ajoittain ristiriitaisia tai puutteellisia, tarkat yksityiskohdat Atropateen teoista ja suhteista muiden diadokhosien kanssa vaihtelevat tutkijoiden tulkinnoissa.
Atropatesin merkitys näkyy erityisesti siinä, että hänen mukaansa nimetty alue ja dynastia säilyivät historian läpi, ja nimen perintö elää edelleen toponymiassa, joka yhdistetään Azerbaidžanin alueeseen.
Elämäkerta
Akhamenidien valtakunnan lopussa Atropates oli Akhamenidien Median maakunnan kuvernööri (satrappi). Dareioksen ja Aleksanterin välisessä Gaugamelan taistelussa (lokakuu 331 eaa.) Atropates johti Akhaemenidien joukkoja Median maakunnassa.
Kun Dareios hävisi, hän meni medialaisten pääkaupunkiin Ecbatanaan. Atropates auttoi häntä. Dareios yritti saada uutta armeijaa, mutta ei onnistunut. Hän lähti Ecbatanasta kesäkuussa 330 eaa. Dareioksen kuoltua kuukautta myöhemmin Bessuksen käsissä Atropates antautui Aleksanterille. Aleksanteri valitsi ensin Oxydateksen Median satrapiksi. Vuosina 328-327 eaa. Aleksanteri ei luottanut Oxydateksen uskollisuuteen. Atropates nimitettiin jälleen satrapiksi. Vuonna 325-324 Atropates luovutti Baryaxesin (alueen kapinallinen) Aleksanterille. Aleksanteri piti Atropatesta suuressa arvossa.
Aleksanteri kuoli 10. kesäkuuta 323 eaa. Atropateksen uusi vävy Perdikcas nimitettiin Aleksanterin velipuolen Filip III:n regentiksi. Vuonna 323 eaa. tapahtuneen "Babylonian jakamisen" jälkeen Media jaettiin kahteen osaan. Suurinta osaa kaakossa hallitsi Perdikkaan kenraali Peithon. Pienempi osa luoteessa annettiin Atropatekselle. Jossain vaiheessa Atropates teki Median osastaan itsenäisen valtakunnan. Peithon murhasi hänen vävynsä Perdikkaan kesällä 320 eaa. kesällä.
Legacy
Atropatesin perustama dynastia hallitsi valtakuntaa useita vuosisatoja. Heistä tuli Seleukidien vasalleja, sitten Arsakidien vasalleja.
Atropateksen valtakunnan alue tunnettiin kreikkalaisten keskuudessa Atropateksen mukaan nimellä "Media Atropatene". Myöhemmin se tunnettiin yksinkertaisesti nimellä "Atropatene". Arsakidit kutsuivat sitä parthian kielellä "Aturpatakaniksi", kuten myös sassanidit. Lopulta keski-iranilaisesta "Aturpatakanista" tuli "Azerbaidžan". Tästä Azerbaidžanin tasavalta ja Iranin Azerbaidžanin maakunta ovat saaneet nimensä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Atropates?
V: Atropates oli persialainen aatelismies, joka palveli Dareios III:n ja myöhemmin Makedonian Aleksanteri III:n alaisuudessa.
K: Mitä Atropates teki palveltuaan Makedonian Aleksanteri III:n alaisuudessa?
V: Atropates perusti itsenäisen valtakunnan, ja hänen mukaansa nimettiin dynastia.
Kysymys: Mikä on ristiriita eri historioitsijoiden Atropateksesta käyttämien nimien välillä?
V: Diodoros Siculus kutsuu Atropatesta nimellä "Atrapes", kun taas Quintus Curtius kutsuu häntä virheellisesti nimellä "Arsaces".
Kysymys: Mikä on ajanjakso, jolloin Atropates eli?
V: Atropates eli noin vuodesta 370 eaa. vuoteen 321 eaa. jälkeen.
K: Ketä Atropates palveli aatelismiehenä?
V: Atropates palveli sekä Dareios III:n että Makedonian Aleksanteri III:n alaisuudessa.
K: Minkä perinnön Atropates jätti jälkeensä?
V: Atropates jätti jälkeensä itsenäisen valtakunnan ja hänen mukaansa nimetyn dynastian.
K: Mikä nimessä "Atropates" on merkittävää?
V: Nimi "Atropates" on merkittävä siinä mielessä, että sillä nimettiin dynastia itsenäisen valtakunnan luoneen persialaisen aatelismiehen mukaan.
Etsiä