Nykyhetki
Nyt on menneisyyden ja tulevaisuuden välinen ajanjakso. Se voi olla pitkä (kuten eon geologisessa ajassa) tai lyhyt (kuten pikosekunti), mutta sitä käytetään lähes aina viittaamaan nykyhetken ja jonkin aikahorisontin väliseen ajanjaksoon, jolloin päätös on tehtävä. Sitä voidaan käyttää pyytämään tai vaatimaan, että joku tekee päätöksen, vaikka hän haluaisi viivytellä.
"Haluan tietää, mitä mieltä sinä olet."
"Mitä mieltä olet nyt?"
"Nyt on kaikkien hyvien ihmisten aika tulla maansa avuksi."
Matematiikassa ja mittaamisessa oletetaan, että kaikki yhdessä yhtälössä käytetty vastaa laskennan tai aksiomatisoinnin alussa samoja määriä kuin lopussa. Tämä tarkoittaa, että on matemaattisesti oikein sanoa, että ajatus "yhtä suuri" tarkoittaa "yhtä suuri prosessin alkamishetkestä sen päättymishetkeen". Yleisessä semantiikassa ja E Primassa sanat yhtä suuri, pysyä (menneestä tähän asti) ja tulla (nyt tulevaan) korvaavat tästä syystä verbin "olla".
Algebraa kutsutaan nykyään usein tilannekuvan algebraksi tai näkemisen algebraksi, koska se on riippuvainen ajasta. Jos jokin toiminta tai tapahtuma olisi mahdollista algebrallisen analyysin vaiheiden välillä, olisi teoriassa aloitettava alusta ikään kuin ei olisi lainkaan tietoa uudesta tilasta. Näistä syistä tilastoinnin ja myös tiedon ja tiedonhallinnan idea kyseenalaistetaan joskus, esimerkiksi kirjassa Lies, Damn Lies, and Statistics. Tärkeä kysymys on menneisyydessä kerättyjen lukujen vertailu nykyhetkeen sen jälkeen, kun jotkin keskeiset olosuhteet ovat muuttuneet.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on menneisyyden ja tulevaisuuden välinen aikaväli?
V: Menneisyyden ja tulevaisuuden välinen aikaväli voi olla pitkä tai lyhyt riippuen siitä, mitä mitataan. Yleensä sillä tarkoitetaan ajanjaksoa, joka kuluu nykyhetken ja sellaisen tulevaisuuden hetken välillä, jolloin on tehtävä jokin päätös.
K: Miten matematiikassa otetaan huomioon ajan kuluessa tapahtuvat muutokset?
V: Matematiikassa oletetaan, että kaikki yhtälössä käytetyt suureet pysyvät samoina alusta loppuun. Tämän vuoksi algebraa kutsutaan joskus "tilannekuvan algebraksi" tai "näkemisen algebraksi". Jos jokin toiminta tai tapahtuma olisi mahdollinen algebrallisen analyysin vaiheiden välillä, olisi aloitettava alusta ilman tietoa uusista tiloista.
K: Mitä Yleinen semantiikka ja E Prime ehdottavat sen sijaan, että käytettäisiin sanaa "olla"?
V: Yleinen semantiikka ja E Prime ehdottavat, että "olla" -verbin kaltaiset verbit korvataan sanoilla kuten yhtä suuri, jäädä (menneestä tähän asti) ja tulla (nyt tulevaan). Tämä auttaa korostamaan, että kaikki muuttuu ajan myötä.
K: Miten tilastoja voidaan kyseenalaistaa?
V: Tilastot voidaan kyseenalaistaa, kun verrataan menneisyydessä kerättyjä lukuja lukumääriin sen jälkeen, kun keskeiset olosuhteet ovat muuttuneet. Tätä kysymystä tarkastellaan perusteellisesti kirjassa Valheet, hiton valheet ja tilastot.
K: Mitä seurauksia tilannekuvan algebrasta on?
V: Tilannekuvan algebra tarkoittaa, että jos jokin toiminta tai tapahtuma olisi mahdollinen yhtälön vaiheiden välillä, olisi aloitettava alusta ilman tietoa uusista tiloista. Tällä on vaikutuksia tilastoihin ja tiedonhallintaan, koska se tarkoittaa, että eri ajankohtina kerätyt tiedot eivät aina vastaa tarkasti nykyisiä olosuhteita.
K: Miksi yleinen semantiikka ja E Prime korvaavat verbit kuten "olla"?
V: General Semantics ja E Prime korvaavat verbit kuten "olla", koska niissä korostetaan, että kaikki muuttuu ajan myötä. Käyttämällä sellaisia sanoja kuin yhtäläinen, jäädä (menneestä tähän asti) ja tulla (nykyhetkestä tulevaan) nämä teoriat auttavat tunnustamaan, miten asiat muuttuvat jatkuvasti hetkestä toiseen.
