OGPU – Neuvostoliiton salainen poliisi, Gulag-järjestelmän perustaja 1922–1934

OGPU — Neuvostoliiton salainen poliisi 1922–1934: Gulag-järjestelmän perustaja, salaiset operaatiot, poliittinen vaino ja kuuluisat agenttimanipulaatiot kuten Trust-operaatio.

OGPU oli Neuvostoliiton tieto- ja turvallisuusviranomainen, joka toimi salaisena poliisina suurimman osan vuosikymmenestä 1922–1934. Se syntyi Tšekan (Cheka) lakkauttamisen ja uudelleenjärjestelyjen seurauksena ja oli aikansa välillä NKVD:tä edeltävä valtakunnallinen turvallisuuselin. Sen virallinen nimi suomeksi oli Valtion yhteinen poliittinen osasto (ven. Объединённое государственное политическое управление, OGPU).

Organisaatio ja johto

OGPU perustettiin käytännössä jatkamaan ja keskittämään vallankäyttöä ja poliisitoimia koko Neuvostoliiton tasolla. Se periytyi Tšekan ja sitä seuranneen GPU:n rakenteista ja henkilöstöstä. Tšekan tunnetuin johtaja oli Feliks Dzeržinski, jonka vaikutus vallitsi myös OGPU:n syntyvaiheissa; hänen kuoltuaan vuonna 1926 OGPU:n muodolliseksi päälliköksi tuli Vyacheslav Menzhinsky, kun taas Genrikh Yagoda nousi nopeasti organisaation operatiiviseen johtoon ja vaikutti käytännön toimintaan.

Toiminta, valtuudet ja oikeudellinen perusta

OGPU:n valtuudet laajenivat merkittävästi 1920-luvun kuluessa. Vuonna 1926 voimaan tullut rikoslaki sisälsi muun muassa laajoja määräyksiä valtionvastaisuudesta ja "terrorismista", joita tulkittiin usein laajasti poliittisten vastustajien ja eri ryhmien kriminalisoimiseksi. OGPU käytti myös erityisiä lainkäyttöelimiä: se perusti valikoituja tuomioistuimia ja erikoistuomioita, joissa käsittelyt saattoivat tapahtua ilman perinteisiä menettelyjä, todistajien kutsumatta jättämistä ja hyvin nopeasti annettavia tuomioita. Myöhemmin tuomioistuinkäytännössä yleistyivät niin kutsutut troikat ja muut erityismenettelyt, joiden kautta OGPU saattoi määrätä pidätyksiä, karkotuksia ja rangaistuksia ilman normaalia oikeudenkäyntiä.

Keskeiset operaatiot

OGPU harjoitti laajasti valvonta-, tiedustelu- ja sabotaasi- ja vastavakoiluoperaatioita sekä kotimaassa että ulkomailla. Yksi sen tunnetuimmista toimista oli vuosien 1924–1925 Trust-operaatio, jossa OGPU:n agentit väärästäytymällä vastarintaliikkeeksi (tunnettu nimellä "Trust") huijasivat maahanpaossa eläviä venäläisvastustajia ja myös ulkomaisia tiedustelupalveluja. Operaation myötä esimerkiksi tunnettu agentti Sidney Reilly saatiin houkuteltua Neuvostoliittoon vuonna 1925, vangituksi ja tapetuksi, mikä toimi myös propagandavälineenä.

1927–1929 OGPU keskittyi Stalinin käskystä etenkin poliittisten oppositiojohtajien ja -liikkeiden mustamaalaukseen, valvontaan ja purkamiseen. Stalinin keskustelu- ja suunnitelmakaudella kaikki oppositiolinjan ilmaisut leimattiin usein vaarallisiksi, ja OGPU:lle annettiin laajat toimivaltuudet "vihollisten" etsimiseksi ja eliminoimiseksi. Tämä johti lukuisiin pidätyksiin, pakkosiirtoihin ja oikeudenkäynteihin koko 1930-luvun alkuun asti.

Gulag-järjestelmä ja pakkotyö

OGPU oli keskeisessä roolissa pakkotyöjärjestelmän eli Gulag-järjestelmän syntyssä ja laajentamisessa. Se loi ja hallinnoi useita leirejä, joihin vangittuja käytettiin infrastruktuurihankkeissa, kaivostoiminnassa ja muussa raskassa työssä. Yksi varhaisista tunnetuista leirikomplekseista oli Solovetskin leiri (Solovki), joka perustettiin 1920-luvun alussa ja jonka hallinnosta OGPU vastasi. Vuonna 1930 luotiin myös hallinnollisia elimiä, jotka koordinoivat vankileirijärjestelmää, ja OGPU:n organisaatio ja käytännöt muodostivat perustan myöhemmälle GULag-hallinnolle, jota NKVD edelleen laajensi 1930-luvulla.

Uskonnon, kansallisuuksien ja toisinajattelijoiden vaino

OGPU osallistui järjestelmällisesti uskonnollisten yhteisöjen, kuten Venäjän ortodoksisen kirkon, kreikkalaiskatolilaisten, latinalaiskatolilaisten, islamin ja muiden uskonnollisten ryhmien vainoamiseen. Lisäksi se oli keskeinen viranomainen, joka tunnisti, pidätti ja usein "likvidoi" poliittisia vastustajia — esimerkiksi anarkisteja ja muita vasemmistolaisia toisinajattelijoita Neuvostovaltion varhaisina vuosina. Vainot koskivat myös eri kansallisuusryhmiä ja majailijoita, joihin suhtauduttiin epäluuloisesti osana laajempaa turvallisuuspolitiikkaa.

Ulkomainen toiminta ja tiedustelu

OGPU ei rajoittunut vain kotimaan toimiin; sillä oli erillisiä osastoja ulkomaisen tiedustelutoiminnan harjoittamiseen ja sabotoimiseen. Organisaatio toteutti peiteteknisiä operaatioita, vaikuttamistoimia ja salamurhia ulkomailla sekä toi maahan agentteja ja informantteja. Ulkomaantiedustelu toimi myöhemmin osana Neuvostoliiton laajempaa turvallisuus- ja ulkopoliittista koneistoa.

Sulautuminen NKVD:hen ja perintö

Heinäkuussa 1934 OGPU sulautettiin uuteen kokounionin kattavaan sisäasiain kansankomissariaattiin (NKVD), mikä tiivisti valvonnan ja lainvalvonnan entisestään. NKVD jatkoi ja laajensi OGPU:n käytäntöjä, mukaan lukien massiiviset puhdistukset, karkotukset ja leiritoiminta 1930-luvun lopun suuriin puhdistuksiin asti. Myöhemmin NKVD:n, NKGB:n ja MGB:n kaltaisten virastojen perintö jatkui aina Valtion turvallisuuskomiteaan (KGB) saakka, joka perustettiin vuonna 1954 ja kantoi mukanaan monia Neuvostoliiton tekoälyn kontrolleja ja tiedusteluperinteitä.

Vaikutus ja arvio

OGPU oli keskeinen instrumentti Neuvostoliiton poliittisen järjestelmän luomisessa ja ylläpidossa 1920-luvulla. Sen keinot — mielivaltaiset pidätykset, erikoistuomioistuimet, ankarat vankeusrangaistukset, informaattoriverkostot ja ulkomaiset operaatiot — loivat pohjan myöhemmille laajemmille sortotoimille. Samalla sen toiminta vaikutti syvästi miljoonien ihmisten elämään ja Neuvostoyhteiskunnan rakenteisiin, ja sen perintö näkyi koko unionin terrorismia, valvontaa ja oikeuskäytäntöä koskevassa historiassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli OGPU:n virallinen nimi?

K: Mitä OGPU teki vuonna 1926?

K: Mikä oli yksi sen onnistuneimmista operaatioista?

K: Miten Stalin reagoi opposition näkemyksiin?

K: Minkä järjestelmän se loi?

K: Miten se vainosi uskonnollisia järjestöjä?

Hae kirjaimella