Itämainen pitkäkarva – kissarotu (ent. brittiläinen angora), ominaisuudet

Itämainen pitkäkarva — elegantti siamilaisen sukuinen kissarotu: historia, ulkonäkö ja luonne. Tutustu rodun ominaisuuksiin, hoitoon ja erityispiirteisiin.

Itämainen pitkäkarva on kissarotu. Se on samanlainen kuin itämainen lyhytkarvainen ja kuuluu siamilaiskissojen sukuun. Itämainen pitkäkarva oli alun perin nimeltään brittiläinen angora. Vuonna 2002 brittiläiset kasvattajat ja harrastajat nimesivät sen uudelleen, jotta sitä ei sekoitettaisi turkkilaiseen angoraan.

Ulkonäkö

Itämainen pitkäkarva on hoikka ja siro, mutta lihaksikas. Pää on kapean kiilamainen, korvat ovat suuret ja kohti yläpäätä kaartuvat. Silmät ovat mantelinmuotoiset ja ilmeikkäät. Turkki on keskipitkästä pitkään, pehmeä ja silkinhimmeä; häntä on pitkä ja höyhenmäinen.

• Koko: Keskikokoinen, pitkäraajainen ja elegantti runko.
• Turkki: Keskipitkä tai pitkä, ei paksu aluskarva kuten joillain pitkäkarvaisilla roduilla.
• Värit: Monet väri- ja kuviovaihtoehdot ovat mahdollisia: soopeli, suklaa, sininen, punainen, particolor sekä kaikki non-point- ja point-kuviot, riippuen rekisteröivästä järjestöstä.

Luonne ja käytös

Itämainen pitkäkarva on yleensä älykäs, utelias ja seurallinen. Se perii paljon luonteenpiirteitä siamilaisperheeltä: äänekkyyttä, kiintymystä omistajiin ja halua olla mukana arjessa.

• Sosiaalinen: Kiintyy ihmisiin ja toisiin eläimiin, viihtyy pariksi tai perheessä.
• Leikkisä ja aktiivinen: Tarvitsee virikkeitä, leluja ja kiipeilypaikkoja.
• Kommunikatiivinen: Voi olla melko puhelias verrattuna moniin muihin rotuihin.

Turkinhoito

Vaikka turkki on pitkä, se ei ole yhtä paksu kuin esimerkiksi persialla. Säännöllinen harjaus (muutaman kerran viikossa) vähentää takkuuntumista ja irtokarvaa. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää hännän ja kainaloiden alueisiin, joissa karva voi takkuuntua helpommin.

• Harjaa 2–3 kertaa viikossa, lisää tiheyttä linnun vaihtuvuuden aikaan.
• Tarkista korvat ja silmät säännöllisesti ja pidä kynnet leikattuina.
• Tarvittaessa kylvettäminen ja ammattimainen trimmaus harvemmin, yksilön tarpeen mukaan.

Terveys ja elinikä

Itämainen pitkäkarva on yleisesti terve rotu, mutta kuten kaikilla roduilla, myös tällä on mahdollisia perinnöllisiä ja elintapaan liittyviä terveysriskejä. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset, rokotukset ja loishäädöt sekä oikea ruokinta auttavat pitämään kissan terveenä. Rotukohtaisista taudeista kannattaa keskustella kasvattajan ja eläinlääkärin kanssa ennen pennun hankintaa.

• Elinikä: Usein 12–16 vuotta hyvällä hoidolla.
• Tarkastukset: Hammas- ja painontarkkailu sekä tarvittavat rokotukset ja rokotusmuistutukset.

Kasvatus ja tunnistus

Rodun virallinen nimi ja tunnistus voivat vaihdella kansainvälisesti; monissa rekisteröivissä järjestöissä rotu tunnetaan kansainvälisellä nimellä Oriental Longhair tai vastaavalla termillä. Kasvattajan valinnassa kannattaa varmistaa, että pennut on tutkittu ja että kasvattaja tarjoaa terveystiedot, sosiaalistamisen ja kirjalliset hoito-ohjeet.

Sopivuus perheeseen

Itämainen pitkäkarva sopii aktiiviseen kotiin, jossa se saa huomiota ja virikkeitä. Rotu on hyvä valinta ihmisille, jotka arvostavat seurallista, älykästä ja kommunikatiivista kissaa. Se sopii perheisiin, joissa on leikkisiä lapsia tai muita lemmikkejä, kunhan tutustuminen hoidetaan rauhallisesti.

Yhteenveto

Itämainen pitkäkarva on elegantti ja persoonallinen rotu: siro ulkomuoto yhdistyy seuralliseen ja uteliaaseen luonteeseen. Säännöllinen hoito, virikkeet ja yhteys omistajiin tekevät siitä tyytyväisen ja elinvoimaisen kumppanin. Ennen uuden pennun hankintaa kannattaa tutustua luotettavaan kasvattajaan ja varmistaa rodun ominaisuudet sopivuus omaan kotiin.

Hae kirjaimella