Älykkyys
Älykkyys viittaa tiettyihin henkisiin kykyihin. Ei ole yleistä yksimielisyyttä siitä, mitkä henkiset voimat ovat älykkäitä tai osa älykkyyttä. Ajatus tulee latinankielisestä sanasta intelligo, joka tarkoittaa valintaa eri vaihtoehtojen välillä. Osa älykkyydestä antaa ihmisille mahdollisuuden ratkaista ongelmia. Nämä ongelmat voivat olla helppoja ratkaista. Ne voivat olla myös vaikeita ratkaista, ja niihin voi liittyä abstraktia ajattelua. Joillekin älykkyys on mielen ominaisuus tai ominaisuus. Toisille se on yksinkertaisesti aivojen, erityisesti aivokuoren, toimintaa.
Jos ongelmaan löytyy vastaus, se voidaan muistaa. Näin ongelma ratkeaa nopeammin, kun se tulee uudelleen eteen. Tätä kutsutaan oppimiseksi.
On erimielisyyttä siitä, kumpi vaikuttaa älykkyyteen enemmän, genetiikka vai ympäristö. Älykäs käyttäytyminen on myös mahdollisesti opittua, kun organismi (elävä olento) reagoi riittävästi ärsykkeeseen.
Tutkijat uskovat, että älykkyyttä voidaan mitata tai testata. Eräänlainen älykkyystesti olisi monien ongelmien ratkaiseminen hyvin lyhyessä ajassa. Suurin osa ongelmista liittyy asioiden näkemiseen tai sen kertomiseen, miltä pyöristetty muoto näyttäisi. Jotkut liittyvät myös matematiikkaan: esimerkiksi sen kertominen, mikä numero olisi seuraava rivissä. Muut testit liittyvät sanoihin tai kielen ymmärtämiseen. Kun henkilölle on tehty tällainen testi, lasketaan luku, joka antaa likimääräisen arvion älykkyysosamäärästä (IQ).
Ihmiset ovat pohtineet älykkyyden luonnetta vuosituhansien ajan. Tämä kuva on Robert Fluddin vuosina 1617-1621 julkaistusta teoksesta.
Älykkäät koneet
Tietokoneinsinöörit yrittävät rakentaa koneita, jotka toimivat ikään kuin ne olisivat älykkäitä. Tämä liittyy tietojenkäsittelytieteeseen ja sitä kutsutaan tekoälyksi (ihmisen luoma "älykkyys"). Tekoäly käyttää logiikkaa ja yhdistää sen usein koneoppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että elävien organismien tapaan kone on koulutettava ratkaisemaan ongelma. Koulutuksen jälkeen se ratkaisee ongelman nopeammin.
Eläinten ja kasvien älykkyys
Älykkyys ei rajoitu ihmisiin. Myös monet eläimet osoittavat merkkejä älykkyydestä: Myös eläinten on ratkaistava ongelmia, ja ongelman ratkaisemisen muistaminen on niille hyödyllistä. Monet eläimet käyttävät työkaluja ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi ihmisapinat, koirat, delfiinit, norsut, rotat ja hiiret sekä jotkut linnut. Kaikki nämä eläimet ovat selkärankaisia, mutta työkalujen käyttö ei rajoitu vain niihin: Jopa pääjalkaiset ja niveljalkaiset osoittavat merkkejä älykkyydestä. Jotta eri lajien käyttäytymistä voitaisiin vertailla, tutkijoiden on mukautettava älykkyyden käsitettä.
On väitetty, että myös kasvit olisi luokiteltava älykkäiksi: Ne kykenevät havaitsemaan ja mallintamaan ulkoista ja sisäistä ympäristöä ja mukauttamaan morfologiaansa, fysiologiaansa ja fenotyyppiä sen mukaisesti varmistaakseen itsesäilytyksen ja lisääntymisen. Vasta-argumentti on, että älykkyyden ymmärretään yleisesti tarkoittavan pysyvien muistojen luomista ja käyttöä.
Vastakohtana ovat laskutoimitukset, jotka suoritetaan vain kerran ja joihin ei liity oppimista. Jos tämä hyväksytään osaksi määritelmää, se sisältää "koneoppimiseen" kykenevien robottien tekoälyn, mutta sulkee pois ne puhtaasti autonomiset aistireaktiovasteet, joita voidaan havaita monissa kasveissa. Kasvit eivät kuitenkaan rajoitu automaattisiin aistimus-motorisiin reaktioihin, vaan ne kykenevät erottelemaan positiivisia ja negatiivisia kokemuksia ja "oppimaan" (rekisteröimään muistoja) aiemmista kokemuksistaan. Ne kykenevät myös kommunikoimaan, laskemaan tarkasti olosuhteensa, käyttämään kehittynyttä kustannus-hyötyanalyysia ja toteuttamaan tiukasti kontrolloituja toimia erilaisten ympäristöstressitekijöiden lieventämiseksi ja hallitsemiseksi.
Tavallinen simpanssi osaa käyttää työkaluja. Tämä simpanssi käyttää keppiä saadakseen ruokaa.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä älykkyys on?
A: Älykkyys viittaa tiettyihin henkisiin kykyihin, kuten kykyyn ratkaista ongelmia ja muistaa ratkaisuja. Sitä pidetään usein mielen ominaisuutena tai piirteenä, mutta se voidaan nähdä myös aivojen, erityisesti aivokuoren, toimintana.
K: Mistä ajatus älykkyydestä on peräisin?
V: Älykkyyden käsite tulee latinankielisestä sanasta intelligo, joka tarkoittaa "valita eri vaihtoehtojen välillä".
K: Miten älykkyyttä voidaan mitata?
V: Älykkyyttä voidaan mitata tekemällä testejä, joissa on ratkaistava monia ongelmia lyhyessä ajassa. Näihin testeihin voi kuulua esimerkiksi asioiden näkemistä, pyöritetyn muodon näyttämistä, matematiikkaa tai kielen ymmärtämistä. Tällaisen testin suorittamisen jälkeen lasketaan likimääräinen älykkyysosamäärä (IQ).
Kysymys: Onko älykäs käyttäytyminen opittua vai synnynnäistä?
V: On erimielisyyttä siitä, onko älykäs käyttäytyminen opittua, kun organismi reagoi riittävästi ärsykkeeseen, vai onko se synnynnäistä, johon vaikuttavat genetiikka ja ympäristö.
K: Millaisia ongelmia älykkyystesteissä käytetään?
V: Älykkyystesteissä on tyypillisesti ratkaistava monia ongelmia hyvin lyhyessä ajassa. Näihin ongelmiin voi kuulua esimerkiksi asioiden näkeminen, sen kertominen, miltä käännetty muoto näyttäisi, matematiikka tai kielen ymmärtäminen.
K: Mitä tarkoittaa älykkyysosamäärä?
V: ÄO tarkoittaa älykkyysosamäärää, joka on likimääräinen arvio, joka saadaan älykkyystestin suorittamisen jälkeen, kun on tehty älykkyystesti, jossa mitataan henkilön henkisiä kykyjä ja ongelmanratkaisutaitoja.
