Oviraptorosaurukset (oviraptorit) – höyhenpeitteiset maniraptorit liitukaudella

Oviraptorosaurukset — höyhenpeitteiset maniraptorit liitukaudelta. Tutustu Aasian löydöihin, nokkamaisiin kalloihin, lajien kokoon ja niiden yhteyksiin lintujen alkuun.

Oviraptorosaurukset ovat monimuotoinen ryhmä höyhenpeitteisiä maniraptorosauruksia, jotka elivät pääosin liitukaudella nykyisen Aasian sekä osin Pohjois-Amerikan alueella. Ne tunnetaan lyhyistä, nokkamaisista ja usein papukaijamaisista kalloistaan; monilla lajeilla kallon päällä on luisia harjanteita tai kypäriä, mutta osa on ilman selviä päälaelleja. Kokoluokka vaihtelee pienistä, kalkkunan kokoisista formsita kuten Caudipteryxistä aina suurikokoisiin petomaisiin muotoihin, esimerkiksi noin 8 metriä pitkään ja arviolta 1,4 tonnia painaneeseen Gigantoraptoriin. Täydellisimmät ja monipuolisimmat oviraptorosaurusnäytteet on löydetty Aasiasta; Pohjois‑Amerikan löydöt ovat harvinaisempia ja usein hajanaisia.

Ulkonäkö ja anatomia: Oviraptorosaurusten raajat ja eturaajat kantavat usein pitkähöyhenisiä rakenteita, ja monet lajit ovat osoittaneet kehittyneitä sulkaperheitä, jotka muistuttavat lintujen siipirakennetta. Suu on yleensä suipotettu ja osalla lajeista hampaattomaksi kehittynyt nokka — toisaalta alkeellisemmat muodot, kuten Incisivosaurus gauthieri, säilyttivät hampaita ja erikoistuneita imukalustoja, jotka viittaavat mahdolliseen kasvinsyöntiin tai sekoitettuun ravintoon. Monet lajit kantavat myös vahvoja takajalkoja ja suhteellisen lyhyitä häntiä verrattuna muihin maniraptoreihin.

Sukupuutteinen yhteys lintuihin: Ryhmä (kuten muutkin maniraptorit) on läheistä sukua lintujen esi‑isille. Joidenkin tutkijoiden mukaan oviraptorosaurukset voisivat edustaa toisenlaista, kehittynyttä mutta lentokyvyttömäksi kehittynyttä linturyhmää; toisten mielestä ne sijoittuvat lintujen lähisukulaisten joukkoon, mutta itsessään eivät olisi suoria esi‑isiä moderneille linnuille. Tähän liittyy selvä morfologinen jatkuvuus höyhenistä, luiden rakenteesta ja eturaajojen monimuotoisuudesta.

Varhaisimmat ja varhaiskehittyneet muodot: Varhaisimmat ja alkeellisimmat tunnetut oviraptorosaurukset, kuten Protarchaeopteryx robusta ja Incisivosaurus gauthieri, ovat peräisin Kiinan alemmasta Yixianin muodostumasta ja ajoittuvat noin 125 miljoonaa vuotta taakse, alemmalle liitukaudelle. Nämä lajit näyttävät yhdistävän primitiivisiä piirteitä (kuten osittain hampaallisen leukarakenteen tai yksinkertaisemmat höyhenet) kehittyneempien oviraptorosaurusten piirteisiin. Joitakin hajanaisia ja mahdollisesti vielä varhaisempia jäseniä, kuten Calamospondylus oweni ja Thecocoelurus daviesi, on ehdotettu kuuluviksi Oviraptorosauriaan; pienessä Englannista löydetyssä kaulanikamassa on myös joitakin yhteisiä piirteitä oviraptorosaurusten kanssa. Se saattaa edustaa tämän ryhmän varhaisempaa esiintymää noin 140 miljoonaa vuotta sitten.

Luokittelu: Oviraptorosaurukset jaetaan yleisesti kahteen pääryhmään: lyhyempävartaloinen, voimakasrakenteinen Oviraptoridae ja usein pidempiä jäseniä sekä erilaisia hampaattomia tai hampaattomiin suihin soveltuneita muotoja sisältävä Caenagnathidae. Oviraptoridae‑jäsenet kantavat usein näyttäviä kalloja ja paksuja nokkia, kun taas caenagnathidit ovat saattaneet olla enemmän yleisravinnoltaan vaihtelevia ja joillain lajeilla erittäin suurikokoisia (esim. Gigantoraptor, jonka asema ja tarkka sukulaisuussuhde ovat olleet keskustelun kohteena).

Ravinto ja käyttäytyminen: Oviraptorosaurusten ruokavalio on ollut monimuotoinen: jotkin lajit näyttävät olleen epäselvästi omnivoreja tai kasvinsyöjiä (pitkien etuhampaiden ja naksuvan nokan perusteella), toiset ovat mahdollisesti syöneet äyriäisiä, tuoreita kasvimateriaaleja tai pieniä eläimiä. Perinteinen käsitys ’munavarkaista’ muuttui, kun oviraptoreihin liitettyjä yksilöitä löydettiin hautova asento munapesän päällä — tämä viittaa siihen, että jotkin lajit hoitivat poikastensa munia ja osoittivat pesintäkäyttäytymistä, joka muistuttaa lintujen brooding‑käyttäytymistä. Lisäksi joissakin fossiileissa on havaittu gastrolitheja (kiinteitä kiviainesten muodostamia ruokasysteemejä), jotka tukevat kasvinsyöntiin tai pehmeän kasviperäisen aineksen jauhamiseen liittyviä hypoteeseja.

Levinneisyys ja fossiiliaineisto: Suurin osa tunnetusta aineistosta tulee Aasian liitukauden kerrostumista, erityisesti Kiinasta ja Mongoliasta, joissa säilyminen on ollut suotuisaa. Pohjois‑Amerikasta tunnetut näytteet ovat harvemmassa ja usein fragmentaarisia. Fossiiliaineiston perusteella ryhmä menestyi erityisesti myöhäisliitukaudella Aasiassa, mutta juuret ulottuvat aiemmalle liitukaudelle, kuten Yixianin kerrostumiin.

Tärkeys evoluutiossa: Oviraptorosaurukset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten lintujen kaltaiset asut, höyhenpeitteisyys, pesintäkäyttäytyminen ja erikoistuneet ruokavaliot kehittyivät maniraptorilaisissa dinosauruksissa. Niiden morfologinen monimuotoisuus havainnollistaa, miten nopeasti sulkapeitteiset ja nokka‑rakenteiset ominaisuudet saattoivat levitä ja erilaistua liitukauden ekosysteemeissä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on oviraptorosaurus?

K: Kuinka suuria jotkut oviraptorosaurukset olivat?

K: Mistä on löydetty täydellisimmät yksilöt?

K: Ovatko oviraptorosaurukset sukua linnuille?

K: Mitkä ovat joitain oviraptorosaurusten varhaisia lajeja?

Kysymys: Onko tästä ryhmästä olemassa varhaisempia esiintymiä kuin 125 miljoonaa vuotta sitten?

Hae kirjaimella