Pachacuti (Pachakutiq) – Inka, joka loi Tawantinsuyun ja Machu Picchun

Pachacuti Inca Yupanqui (tai Pachacutec; Quechua: Pachakutiq), jonka nimi tarkoittaa "Hän, joka luo maailman uudelleen", oli yhdeksäs Sapa-inkka (1438-1471/1472), joka johti Cuzcon kuningaskuntaa, jonka hän muutti valtakunnaksi, Tawantinsuyuksi. Hän aloitti valloitusten aikakauden, joka kolmessa sukupolvessa laajensi inkojen valtakunnan Cuzcon laaksosta lähes koko sivistyneeseen Etelä-Amerikkaan. Hän oli neljäs Hanan-dynastian jäsen, ja hänen vaimonsa nimeksi ilmoitetaan Mama Anawarkhi tai Coya Anahurque. Heidän poikansa oli Tupac Inca Yupanqui. Pachacuti organisoi uudelleen uuden valtakunnan, Tahuantinsuyun eli "yhdistyneet neljä maakuntaa". Hänen järjestelmässään oli neljä aposia, jotka kukin hallitsivat yhtä neljästä maakunnasta (suyu).

Pachacutin poliittisista ja sotilaallisista kyvyistä huolimatta hän ei parantanut seuraavan inkavaltiaan valintajärjestelmää. Hänen pojastaan tuli seuraava inka ilman tunnettuja kiistoja, mutta tulevissa sukupolvissa seuraavan inkan oli saatava valtakunta haltuunsa voittamalla riittävästi tukea aposilta, papistolta ja armeijalta joko voittaakseen sisällissodan tai pelotellakseen ketään muuta yrittämästä saada valtakuntaa haltuunsa.

Machu Picchun uskotaan ajoittuvan Pachacutin aikaan.

Hallinto ja uudistukset

Pachacuti nähtiin paitsi sotapäällikkönä myös taitavana järjestelijänä, joka laajensi ja systematisoi Cuzcon hallintoa suurvaltioksi. Hän antoi vallalle uuden, keskitetymmän muodon ja jakoi valtakunnan neljään pääalueeseen eli suyuun: Chinchaysuyu (luoteisosa), Antisuyu (koillinen), Collasuyu (kaakko) ja Contisuyu (lounas). Jokaisella suyuilla oli omat paikalliset johtajansa ja vakinainen verotus- ja työjärjestelmänsä, mikä helpotti verotusta, rekrytointia ja resurssien uudelleensijoittelua.

Hallinnon käytännöt perustuivat osin vanhoihin andealaisiin tapoihin, mutta Pachacuti laajensi esimerkiksi:

• valtakunnallista tienverkkoa (Qhapaq Ñan) ja varastointijärjestelmää (qullqa), jotka mahdollistivat ruoan ja tarvikkeiden siirron pitkien matkojen yli;
• työvelvollisuuden (mit'a) järjestelyn, joka sitoi asukkaita valtion palvelukseen korvausta vastaan ja joka käytännössä toimi veron ja työpanoksen yhdistelmänä;
• keskushallinnon kirjauksen ja valvonnan laajentamisen, muun muassa khipujen (solmukirjanpito) ja paikallisten virkamiesten kautta;
• mitma-politiikan (väestönsiirrot) ja paikallisten eliittien integroitumisen avulla vallan vakauttamisen toimenpiteitä.

Sodat ja laajentuminen

Pachacuti aloitti useita sotaretkiä laajentaen Cuzcon hallintaa paitsi läheisiin laaksoihin myös kauemmas Andeille ja rannikon läheisyyteen. Valloitukset olivat usein yhdistelmä sotatoimia, liittoutumia ja poliittista asettumista: paikallisia hallitsijoita saatettiin joko kukistaa tai liittää inkavaltakunnan hallintoon myöntämällä heille asema uuden järjestelmän piirissä. Armeija organisoitiin tehokkaammaksi, linnoituksia kuten Sacsayhuamánia laajennettiin ja sotilasjoukot koulutettiin hallitsemaan suurta aluetta.

Machu Picchu ja rakennusprojekti

Arkeologisen aineiston ja arkkitehtonisen tyylin perusteella suurin osa Machu Picchu -alueen monumenteista ajoittuu 1400-luvulle, mikä tekee siitä todennäköisen projektin Pachacutin aikana tai hänen hallintonsa aikana tehtyksi. Monet tutkijat uskovat, että Machu Picchun kaltainen paikka toimi hallitsijan residenssinä, uskonnollisena keskuksena tai hallinnollisena tukikohtana syrjäisellä vuoristoalueella. Paikka on tunnettu tarkasta kuivia kivirakennusmenetelmiä hyödyntävästä muurarityylistään, kastelu- ja viemäröintiratkaisuistaan sekä terrassiviljelystään.

Uskonto ja kulttuuri

Pachacuti vahvisti inkavaltakunnan uskonnollisia instituutioita ja korosti Inti-jumalan (auringon) asemaa valtion virallisena jumaluutena. Qorikancha (Auringon temppeli) Cuzcossa sai luultavasti lisäraameja ja rikkauksia, ja uskonnollinen eliitti tiivisti yhteistyötä hallitsijan kanssa vallan legimiteetin vahvistamiseksi. Myös taide, keramiikka ja kivityö kehittyivät valtakunnan resurssien ja työjärjestelmän myötä.

Perintö ja merkitys

Pachacutin perintönä jäi yhtenäinen ja laajentunut Tawantinsuyu, jonka hallintorakenteet, tie- ja varastojärjestelmät sekä sotilaallinen organisaatio loivat pohjan Inka-imperiumin huipulle seuraavien hallitsijoiden aikana. Vaikka Pachacuti ei jättänyt selkeästi säänneltyä perintöjärjestelmää, hänen valtansa ja uudistuksensa muovasivat dynamiikkaa, jossa seuraavan inkan valta lepää pitkälti armeijan, papiston ja maakuntien eliittien tuen varassa.

Historiallinen tieto Pachacutista perustuu sekä inkojen suulliseen perinteeseen että espanjalaisten lähteisiin ja nykyaikaisiin arkeologisiin tutkimuksiin. Monet yksityiskohdat—kuten tarkat päivämäärät, joidenkin rakennusten rakennuttaja tai tietyt sotaretket—ovat edelleen tutkijoiden arvioiden ja tulkintojen kohteena.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Pachacuti Inca Yupanqui?

K: Mitä Pachacutin nimi tarkoittaa?

K: Kuka oli Pachacutin vaimo ja kuka heidän poikansa?

K: Mitä Pachacuti teki organisoidakseen uuden valtakunnan uudelleen?

Kysymys: Paransiko Pachacuti seuraavan inkan valintajärjestelmää?

Kysymys: Kuinka laajalle inkojen valtakunta laajeni Pachacutin valloitusten aikana?

K: Milloin Machu Picchun uskotaan ajoittuvan?

Hae kirjaimella