Parcae
Roomalaisessa mytologiassa Parcae (yksikössä Parca) olivat kohtalon naispuolisia ruumiillistumia. Englanniksi heitä kutsutaan usein nimellä Fates. Heidän kreikkalainen vastineensa olivat Moirai. He hallitsivat jokaisen kuolevaisen ja kuolemattoman "elämänlankaa". Jopa jumalat pelkäsivät Parcaita.
Kolmen Parcaen nimet olivat:
- Nona (kreikankielinen vastine Clotho), joka kehräsi elämän langan karallaan;
- Decima (kreik. Lachesis), joka mittasi elämän langan;
- Morta (kreik. Atropos), joka katkaisi elämän langan ja valitsi, miten ihminen kuolisi.
Varhaisimmat tunnetut asiakirjat näistä jumalista ovat kolme pientä stelettä (cippi). Ne löydettiin muinaisen Laviniumin läheltä pian toisen maailmansodan jälkeen. Niissä on kaiverrus:
Neuna fata, Neuna dono, Parca Maurtia dono.
Kahden roomalaisen Parcaen kolmesta nimestä on kirjattu nimet (Neuna = Nona, Maurtia = Morta), ja ne liittyvät fata-käsitteeseen.
Yksi Parcaen lähteistä on Ovidin Metamorphoses, II 654, V 532, VIII 452, XV 781.
Les Parques ( "Puistot", n. 1885), Alfred Agache
Peter Paul Rubensin teos "Kolme parcaa kehräämässä Marie de' Medicin kohtaloa" (1622-1625).
Aiheeseen liittyvät sivut
- Nornit, norjalaisen mytologian kohtaloiden vastine.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Keitä olivat Parcae roomalaisessa mytologiassa?
A: Parcae olivat Rooman mytologiassa kohtalon naispuolisia henkilöitymisiä.
K: Millä nimellä Parcaeita usein kutsuttiin englanniksi?
V: Parcae-ihmisiä kutsuttiin usein englanniksi nimellä Fates.
K: Mitä Parcae hallitsi roomalaisessa mytologiassa?
V: Parcae kontrolloi jokaisen kuolevaisen ja kuolemattoman "elämänlankaa" roomalaisessa mytologiassa.
Kysymys: Pelkäsivätkö jumalat Parcae:ta roomalaisessa mytologiassa?
V: Kyllä, jopa jumalat pelkäsivät Parcaeta roomalaisessa mytologiassa.
K: Mitkä olivat kolmen Parcaen nimet roomalaisessa mytologiassa?
V: Kolmen Parcaen nimet olivat roomalaisessa mytologiassa Nona, Decima ja Morta.
K: Mitkä olivat kunkin Parcaen roolit roomalaisessa mytologiassa?
V: Nona kehräsi elämän langan karallaan, Decima mittasi elämän langan ja Morta katkaisi elämän langan ja valitsi, millä tavalla ihminen kuolisi roomalaisessa mytologiassa.
Kysymys: Mistä lähteestä saat tietoa Parcaeista roomalaisessa mytologiassa?
V: Yksi lähde, josta löytyy tietoa Parcaeista roomalaisessa mytologiassa, on Ovidiuksen Metamorphoses, jonka viitteet ovat kirjassa II, kirjassa V, kirjassa VIII ja kirjassa XV.
