Pawneet – historia, kulttuuri ja elämä Nebraskan tasangoilla
Tutustu Pawnee-heimon rikkaaseen historiaan ja kulttuuriin Nebraskan tasangoilla — maataloudesta metsästykseen, sodankäyntiin ja rituaaleihin.
Pawnee on yksi Amerikan tasankoalueiden alkuperäiskansoista, jonka perinteinen elinalue ulottui nykyisen Nebraskan ja osia Kansasin alueelta. Toisin kuin monet muut Suurten tasankojen heimot, pawneet olivat puolinomadisia: he yhdistivät vuodenaikojen mukaan vaihtuvan metsästyksen ja pysyvämmän maanviljelyn. Samalla he olivat sekä metsästäjiä että maanviljelijöitä, mikä teki heidän elinkeinostaan monipuolisen.
Pawneet asuivat pääosan vuodesta kumpukankaalla ja maamökeissä (maapeitteisissä asumuksissa), joissa viljelykierto ja pitkäaikainen perhe-elämä keskittyivät. Puhvelinmetsästyskaudella he muuttivat tilapäisesti ja asuivat tiipiissä pystyäkseen seuraamaan puhvelilaumoja (laumoja) ja metsästämään tehokkaasti. 1800-luvun alussa heidän pääkylänsä sijaitsi Platte-joen eteläpuolella (Nebraskassa).
Pawneet viljelivät muun muassa papuja, maissia, kurpitsoja, kurpitsoja ja auringonkukkia. (Kurpitsojen eri lajikkeita kasvatettiin ja niillä oli sekä ravinto‑ että säilytysmerkitys.) Viljelyn yhdistäminen suurriistan metsästykseen oli heille keskeinen selviytymisstrategia.
Pawneen sisällä oli neljä pääryhmää, jotka tunnistettiin omine klaaneineen ja pääkylineen: Chaui (Grand), Kitkehaki (Republican Pawnees), Pitahauerat (Tapage Pawnees) ja Skidi (Loup tai Wolf Pawnees). Heillä oli sotaperinteitä: pawneet käyttivät sotamaaleja ja tatuointeja osana identiteettiä ja pelotuskäytäntöjä, ja he kohtasivat usein vihollisiaan aseellisissa yhteenotoissa. Joissain taisteluissa otettiin myös päänahkoja. Pawneen sotajoukot tekivät toisinaan hevosten avulla etäisiä päänahkametsästysretkille muita heimoja vastaan, mikä oli osa suurta tasankojen sotakulttuuria.
Pawneen uskonnollinen maailma oli monimuotoinen ja siihen liittyi taivaankappaleiden palvontaa. Joissain yhteyksissä heimolla esiintyi myös vakavia rituaaleja: he harjoittivat ihmisuhreja joiden historialliset kuvaukset kertovat esimerkiksi nuoren vangitun tytön tappamisesta rituaalisesti viiden päivän seremoniassa, jonka tarkoitus oli saada suotuisa yhteys Aamutähteen. Tällaiset käytännöt on dokumentoitu lähihistoriallisina tapahtumina, ja viimeinen laajemmin tunnettu dokumentoitu rituaaliuhrin tapaus ajoittuu 1800-luvun puoliväliin (1800-luvun puoliväli).
Ennen eurooppalaisten ja amerikanvalkoisten laajempaa vaikutusta pawneet olivat alueen merkittävin heimo. Arvioiden mukaan Nebraskassa saattoi olla 1700–1800-lukujen vaihteessa useita tuhansia pawnee‑asukkaita (joidenkin arvioiden mukaan 10 000–12 000 vuoteen 1800 mennessä), mutta kontaktit eurooppalaisten kanssa muuttivat tilannetta radikaalisti. Isorokko ja muut taudit vähensivät väestöä ankarasti 1800-luvulla, ja lisäksi kotiseutujen menetykset, aseelliset konfliktit ja Yhdysvaltain hallinnon pakotetut sopimukset johtivat lopulta heimoyhteisöjen siirtoon nykyiselle Amarintolle (osa heistä siirrettiin Oklahomaan 1870-luvulla).
Nykyisin pawneet muodostavat virallisen Pawnee Nation -kansan, jonka jäsenet asuvat pääosin Oklahomassa mutta yhteyksiä Nebraskaan ja perinteisiin alueisiin ylläpidetään. Heidän kielensä kuuluu caddoankieliseen ryhmään, ja perinteiset tavat, käsityöt, laulut ja seremoniallinen elämä ovat jälleen heränneet voimakkaaseen elvyttämiseen: kielten elvytystyöt, koulutusohjelmat ja kulttuuritapahtumat ovat tärkeitä keinoja säilyttää pawneen perintöä tuleville sukupolville.
Historiallisten käytäntöjen, kuten sodankäynnin ja rituaalien, käsittely nykypäivänä vaatii herkkyyttä ja kontekstualisointia. Pawnee‑yhteisöjen kokemat menetykset 1800‑luvulla — taudit, aseelliset konfliktit ja pakkosiirrot — muuttivat heidän elämäänsä perustavanlaatuisesti, mutta heimolla on nykyään aktiivista kulttuurista ja poliittista toimintaa oman identiteettinsä ylläpitämiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi.
_(7843906010)_(2).jpg)
Sharitarish, pawnee-päällikkö
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Pawnee-heimo?
A: Pawnee on intiaaniheimo, joka asui pääasiassa nykyisen Nebraskan ja Kansasin alueella.
K: Miten pawnee-heimo eli?
V: Pawnee-heimo oli puolinomadinen kansa, joka viljeli maata suurimman osan vuodesta ja asui maamökeissä. Puhvelinmetsästyskaudella he asuivat tiipiissä, jotta he pystyivät seuraamaan laumoja.
Kysymys: Mitä viljelykasveja pawneet viljelivät?
V: Pawnee viljeli muun muassa papuja, maissia, kurpitsoja, kurpitsoja ja auringonkukkia.
K: Kuinka monta joukkoa kuului mahtavaan Pawnee-heimoon?
V: Mahtavaan Pawnee-heimoon kuului neljä yksittäistä yhtymää: Chaui (Grand), Kitkehaki (Republican Pawnees), Pitahauerat (Tapage Pawnees) ja Skidi (Loup tai Wolf Pawnees).
Kysymys: Mitä menetelmiä pawnee-heimo käytti pelotellakseen vihollisiaan?
V: Pawneet käyttivät sotamaalia ja tatuointeja pelotellakseen vihollisiaan. He ottivat myös päänahkoja taistelussa sotaretkillä muita heimoja vastaan.
K: Harrastivatko pawneet ihmisuhreja?
V: Kyllä, pawneet harrastivat ihmisuhreja, jotka tapahtuivat yleensä siten, että nuori vangittu tyttö tapettiin rituaalisesti viiden päivän seremoniassa uhriksi Aamutähdelle.
K: Kuinka monta jäsentä tähän heimoon arvioitiin kuuluvan vuoteen 1800 mennessä?
V: Arvioiden mukaan heimoon kuului 10 000-12 000 jäsentä vuoteen 1800 mennessä.
Etsiä