Autistien oikeuksien liike
Autismin kirjon oikeuksien liike on yhteiskunnallinen liike, joka haluaa muutoksia autististen ihmisten ja heidän huoltajiensa hyväksi. Se haluaa, että yhteiskunta hyväksyy autismin kirjon vain erona kyvyssä toimia jokapäiväisessä elämässä. Se ei usko, että autismi on mielenterveyshäiriö, joka on parannettava.
Autismin oikeuksien liike on joskus kiistanalainen. Se vastustaa uskomusta, jonka mukaan useimmilla autismin kirjon henkilöillä on alhainen älykkyysosamäärä. Jotkut liikkeen jäsenet eivät ole samaa mieltä siitä, että tämä on totta. Pelätään, että ammattilaiset, kuten sosiaalityöntekijät, yrittävät estää autisteja menemästä naimisiin tai saamasta lapsia. Lisäksi liikkeen jäsenet sanovat, että autisteja ei pitäisi kohdella eri tavalla kuin muita.
Liikkeellä on useita tavoitteita:
- autistisen käyttäytymisen parempi hyväksyminen
- hoito, jonka avulla autisteille opetetaan, miten selviytyä jokapäiväisessä elämässä.
- autismin vastaiset parannuskeinot
- luodaan lisää sosiaalisia verkostoja ja tapahtumia, joihin autistit voivat osallistua mahdollisuuksiensa mukaan.
- autistien tunnustaminen vähemmistöryhmäksi
Autismin oikeuksien aktivisteja kutsutaan joskus neurodiversiteettiaktivisteiksi. Neurodiversiteetti on sana sille, että kaikkien aivot ovat erilaiset. Autistisilla ihmisillä on erilaiset aivot kuin ihmisillä, joilla ei ole autismia. Ihmisiä, joilla ei ole autismia, kutsutaan neurotyypillisiksi ihmisiksi. Sanaa "neurodiversiteetti" käytetään mieluummin kuin sanaa "autismi", koska se ei tarkoita, että autismi olisi sairaus. 'Neurotyypillinen' sanotaan sanan 'normaali' sijasta, koska ihmiset ajattelevat, että normaali tarkoittaa parempaa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Autismin kirjo
- Sosiaalinen liike ja aktivismi
- Neurodiversiteetti
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on autismin oikeuksien liike?
V: Autismin oikeuksien liike on yhteiskunnallinen liike, joka haluaa muutoksia autististen ihmisten ja heidän huoltajiensa hyväksi. Se haluaa, että yhteiskunta hyväksyy autismin kirjon vain erona kyvyssä toimia jokapäiväisessä elämässä eikä mielenterveyshäiriönä, joka on parannettava.
K: Mitä autismin kirjon oikeuksia puolustava liike vastustaa?
V: Autismin kirjon oikeuksien liike vastustaa uskomusta, jonka mukaan useimmilla autismin kirjon henkilöillä on alhainen älykkyysosamäärä. Jotkut liikkeen jäsenet eivät ole samaa mieltä siitä, että tämä on totta.
K: Mitä tavoitteita autismin oikeuksien liikkeellä on?
V: Autismin oikeuksien liikkeen tavoitteisiin kuuluvat autistisen käyttäytymisen parempi hyväksyminen, hoito, jolla autistisille opetetaan selviytymään jokapäiväisessä elämässä, autismin vastaiset parannuskeinot, useampien sosiaalisten verkostojen ja tapahtumien luominen autistisille ihmisille ja autistien tunnustaminen vähemmistöryhmäksi.
K: Keitä ovat neurodiversiteettiaktivistit?
V: Neurodiversiteettiaktivisteja kutsutaan joskus neurodiversiteettiaktivisteiksi. He kannattavat yksilöiden aivotoiminnan erojen hyväksymistä ja tunnustavat, että autisteilla on erilaiset aivot kuin niillä, joilla ei ole autismia (neurotyypilliset).
K: Miksi "neurodiversiteetti" on parempi kuin "autismi"?
V: "Neurodiversiteetti" on parempi kuin "autismi", koska se ei viittaa siihen, että kyseessä olisi sairaus tai jokin epänormaali asia; sen sijaan siinä tunnustetaan yksilölliset erot aivojen toiminnassa, joita voidaan pitää normaalina vaihteluna ihmispopulaatioiden sisällä.
Kysymys: Miksi "normaalia" ei käytetä, kun puhutaan ei-autistisista henkilöistä?
V: "Normaalia" ei käytetä, kun puhutaan ei-autistisista henkilöistä, koska se viittaa ylivertaisuuteen tai paremmuuteen, mikä voi olla loukkaavaa tai sopimatonta, kun keskustellaan yksilöiden välisistä neurologisista eroista. Sen sijaan käytetään sanaa "neurotyypillinen".
