Katatonia — neuropsykiatrinen tila: oireet, syyt ja hoito
Katatonia — tunnista oireet, ymmärrä syyt ja löydä tehokkaat hoidot. Asiantuntevaa tietoa diagnoosista, ensiavusta ja kuntoutuksesta paremman hoidon tueksi.
Katatonia tarkoittaa tilaa, jossa henkilö on hereillä mutta voi olla voimakkaasti vähentynyt liikkeissään, puheessaan tai reagoinnissaan ympäristöön. Katatoninen henkilö voi pysyä jäykkänä, liikkumattomana tai henkisesti turtana tuntikausia, ja käytös voi vaihdella täydellisestä liikkumattomuudesta voimakkaaseen levottomuuteen. Syy on hermostossa; aivoissa ja hermoissa. Tästä ongelmasta kirjoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1874 teoksessa Die Katatonie oder das Spannungsirresein.
Oireet
- Mutismi – ei puhu tai puhuu hyvin vähän.
- Stupor – ulkoinen passiivisuus ja vähentynyt reagointi.
- Negativismi – vastustaa käskyjä tai yrittää torjua liikkeitä ilman selvää syytä.
- Vahamainen jäykkyys (waxy flexibility) – vartalo säilyttää asetetun asennon pitkään.
- Posturointi ja katalepsia – omituiset asennot tai pitkittynyt paikallaan pysyminen.
- Ekolalia ja ekopraxia – toistaa sanoja tai liikkeitä, joita näkee muista.
- Stereotypiat, manierismit, irvailu – toistuvat, tarkoituksettomat liikkeet tai ilmeet.
- Äärimmäinen levottomuus tai vihamielinen käytös – voi esiintyä joissain katatoniamuodoissa.
Syyt ja taustalla olevat tilat
Katatonia ei ole yhden sairauden omaisuus, vaan oireyhtymä, joka voi liittyä moniin tiloihin. Yleisiä yhteyksiä ovat:
- psykiatriset sairaudet: erityisesti skitsofrenia ja vakavat masennustilat tai kaksisuuntainen mielialahäiriö;
- neurologiset sairaudet: aivoinfarkti, aivoinfektio, aivotulehdukset, prionitaudit;
- metaboliset ja systeemitaudit: esimerkiksi munuaisten tai maksan vajaatoiminta, elektrolyyttihäiriöt;
- lääkkeet ja toksiset tilat: neuroleptit, antidepressantit, päihteet ja niiden vieroitus;
- autoimmuunisairaudet ja paraneoplastiset tilat: esimerkiksi anti‑NMDA-entsyymiä vastaan kohdistuva aivotulehdus;
- infektiot ja muut akuutit somaattiset sairaudet.
Diagnoosi ja erotusdiagnoosi
Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon. Lukuisia mittareita, kuten Bush–Francis Catatonia Rating Scale (BFCRS), käytetään oireiden kartoittamiseen. Lääkärin tehtävä on myös sulkea pois tilat, jotka muistuttavat katatoniaa, kuten:
- kooma tai syvä tajunnan heikkeneminen;
- akinetinen mutismi;
- neuroleptinen maligni oireyhtymä ja serotoniinioireyhtymä;
- vakava depressio ilman katatoniaa;
- kirurgiset tai somaattiset syyt, esimerkiksi vaikea elektrolyyttihäiriö tai infektio.
Tutkimuksiin kuuluu yleensä verikokeita (mm. elektrolyytit, tulehdusarvot, maksa‑ ja munuaisarvot), kuvantamistutkimuksia (aivokuvantaminen), EEG ja tarvittaessa neuroimmunologiset tutkimukset.
Hoito
Hoito kohdistuu sekä katatonian akuutin oireilun lievittämiseen että taustalla olevan perussyyn hoitoon.
- Bentsodiatsepiinit ovat ensilinjan hoitoa: loratsepaami voi nopeasti parantaa oireita, ja loratsepaami-koeannos (ns. loratsepaamihaaste) toimii myös diagnostisena ja terapeuttisena keinona.
- Elektrokonvulsiivinen terapia (ECT) on tehokas erityisesti, jos bentsodiatsepiinit eivät tehoa tai tilanne on vakava/henkilö on elintoimintojen vaarassa.
- Perussyyn hoito – esimerkiksi infektioiden, elektrolyyttihäiriöiden tai autoimmuunisairauksien hoito.
- Supportiivinen hoito – nesteytys, ravitsemus, tromboembolian esto, mielenterveyden seuranta ja tarvittaessa hoitojen muuttaminen (esim. psykoosilääkkeiden arviointi).
Hätätilanteessa
Katatonian vakavassa muodossa potilas voi joutua sairaalahoitoon; hoitoon kuuluu elintoimintojen seuranta, lääkehoito (bentsodiatsepiinit, tarvittaessa ECT) ja komplikaatioiden ehkäisy (keuhkoembolian, painehaavojen, neste‑ ja ravitsemustilan huononemisen estäminen). Nopea arvio ja hoitotoimet parantavat ennustetta.
Ennuste ja esiintyvyys
Katatonia voi olla ohimenevä tai uusiutuva riippuen perussyystä. Oikeaoppinen ja nopea hoito (erityisesti bentsodiatsepiinit ja tarvittaessa ECT) parantavat ennustetta. Esiintyvyys vaihtelee eri populaatioissa; se on tunnettu erityisesti psykiatrisissa sairaaloissa ja akuuteissa neurologisissa tilanteissa.
Jos epäilet katatoniaa itselläsi tai läheiselläsi, hakeudu nopeasti terveydenhuollon arvioon, sillä tilanne voi vaatia kiireellisiä hoitotoimia.
Aiheuttaa
Katatoniaa voi joskus esiintyä mielenterveyshäiriöiden yhteydessä. Se voi olla skitsofrenian, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, traumaperäisen stressihäiriön ja masennuksen oire. Katatoniaa voi esiintyä myös silloin, kun henkilö väärinkäyttää huumeita tai ottaa yliannostuksen ottamalla liikaa lääkettä.
Katatonia voi johtua myös monista erilaisista lääketieteellisistä häiriöistä. Joitakin syitä ovat infektiot, kuten aivotulehdus, autoimmuunisairaudet, aivohalvauksen aiheuttamat aivovauriot ja aineenvaihduntaongelmat.
Henkilö voi saada katatoniaa myös bentsodiatsepiinien vieroitusoireyhtymästä, joka syntyy, jos henkilö lopettaa nopeasti bentsodiatsepiinilääkkeiden käytön.
Hoito
Lääkärit voivat hoitaa katatoniaa. He aloittavat yleensä lääkkeillä, kuten bentsodiatsepiineillä. Jos nämä lääkkeet eivät tehoa, lääkärit voivat käyttää shokkihoitoa. Myös antipsykoottisia lääkkeitä voidaan käyttää, mutta turvallisuus on pidettävä mielessä. Joskus ne voivat pahentaa katatoniaa tai niillä voi olla pahoja sivuvaikutuksia. NMDA-antagonisteiksi kutsutusta nukutuslääkkeiden ryhmästä voi olla apua, kun bentsodiatsepiinit eivät tehoa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on katatonia?
V: Katatonia on tila, jossa henkilö on hereillä, mutta ei liiku, puhu tai reagoi muuhun kuin kipuun.
K: Miltä katatoniaa sairastava henkilö näyttää?
A: Katatoniaa sairastava henkilö voi näyttää olevan tainnutuksessa, henkisesti turta ja hämmentynyt.
K: Kuinka kauan katatoniaa sairastava henkilö voi pysyä jäykkänä ja liikkumatta?
V: Katatoniaa sairastava henkilö voi olla jäykkänä ja liikkumatta tuntikausia.
K: Mikä on katatonian syy?
V: Katatonian syy on hermostossa; aivoissa ja hermoissa.
K: Milloin katatoniasta kirjoitettiin ensimmäisen kerran?
V: Katatoniasta kirjoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1874 teoksessa Die Katatonie oder das Spannungsirresein.
K: Voiko katatoniaa sairastava henkilö reagoida kipuun?
V: Kyllä, katatoninen henkilö voi reagoida kipuun.
K: Vaikuttaako katatonia henkilön tietoisuuteen?
V: On epäselvää, vaikuttaako katatonia henkilön tietoisuuteen, sillä hän on hereillä mutta ei reagoi ärsykkeisiin.
Etsiä