Avalon (laulu, 1920) – Jolson, DeSylva & Rose ja Puccini-oikeuskiista
Tutustu 1920-luvun hitin "Avalon" tarinaan: Jolson, DeSylva & Rose, jazz-klassikot ja Puccini-oikeuskiista — musiikkihistorian kiistat ja vaikutus.
"Avalon" on suosittu kappale, joka julkaistiin vuonna 1920. Sen nimi liitetään useisiin tekijöihin: Al Jolson, Buddy DeSylva ja Vincent Rose mainitaan usein kappaleen tekijöinä. Jolson levytti sen ensimmäisenä ja käytti sitä musikaaleissa Sinbad ja Bombo. Jolsonin versio nousi Yhdysvaltain singlelistalla sijalle 2 ja kappaleesta tuli nopeasti osa sekä populaarimusiikin että jazztulkintojen repertoaaria.
Kappaleen synty ja tekijyys
Kappaleen tekijyydestä on ollut epäselvyyksiä. On mahdollista, että Vincent Rose sävelsi kappaleen pääosin itse ja että Jolsonin nimeä käytettiin krediiteissä osana kaupallista markkinointia, koska Jolson oli tuolloin yksi suosituimmista esiintyjistä. Aluksi julkaisussa merkittiin vain Rose ja Jolson, ja Buddy DeSylvan nimi lisättiin myöhemmin. Tämänkaltaiset käytännöt eivät olleet harvinaisia 1920-luvun levytys- ja julkaisumaailmassa.
Levyt, esitykset ja vaikutus jazzissa
"Avalon" on gravitoitunut jazzstandardiin, ja monet merkittävät jazzartistit ovat levyttäneet tai esittäneet sen epävirallisilla ja virallisilla äänitteillä. Tunnettuja versioita ovat esimerkiksi:
- Cab Calloway (1934)
- Coleman Hawkins (1935)
- Eddie Durham (1936)
- Benny Goodman – kappale kuului hänen ohjelmistoonsa ja se esitettiin myös legendaarisessa konsertissa Carnegie Hallissa vuonna 1938.
Kappaletta on käytetty myös elokuvissa, muun muassa The Jolson Story (1946) ja The Benny Goodman Story (1956). Sen tarttuva melodia ja mahdollisuus improvisaatioon tekivät siitä suositun valinnan jazz-yhtyeille ja sooloartisteille. Kappaleen laajempi levittyminen vahvisti myös Jolsonin ja kirjoittajaryhmän mainetta populaarimusiikin piirissä.
Puccini-oikeuskiista
Laulun alussa oleva melodinen aihe on huomattavan samankaltainen Giacomo Puccinin oopperasta Giacomo Tosca, erityisesti kohtauksesta, joka tunnetaan laajalti oopperan tunteikkaana aariana. Useat kuuntelijat ja musiikintutkijat ovat todenneet, että Rose muutti Puccinin melodian vain vähän, ja tämä johti myöhemmin oikeustoimiin.
Tuomioistuin päätti lopulta, että Jolsonin ja Rosen oli maksettava Puccinin kustantajille 25 000 dollaria sekä luovutettava kaikki kappaleesta myöhemmin saadut voitot. Päätös vahvisti käytännössä, että sävelmän lainaaminen tai siitä huomattava muistuttaminen ilman lupaa voi muodostaa tekijänoikeusrikkomuksen, myös populaarimusiikissa. Oikeuskiista on jäänyt esimerkkinä siitä, kuinka klassisen musiikin teemojen käyttö populaarisovituksissa voi johtaa korvausvaatimuksiin.
Merkitys ja perintö
"Avalon" jää dokumentiksi 1920-luvun populaarimusiikin kaupallistamisesta, tekijänoikeuskäytännöistä ja jazzin varhaisesta kansansuosioitumisesta. Kappale osoittaa myös, miten melodiat kulkeutuvat tyylilajista toiseen ja miten tekijyyteen liittyvät käytännöt ja oikeudelliset rajat kehittyivät. Vaikka oikeuskiista vähensi alkuperäisten tekijöiden taloudellisia etuja, kappale säilyi osana sekä jazz- että populaarimusiikin perinnettä ja sitä pidetään yhä esimerkkinä 1920-luvun hittikappaleesta, jonka historia kytkeytyy sekä luovuuteen että oikeudellisiin kiistoihin.
Versiot
- Red Nichols and His Five Pennies (27. helmikuuta 1928)
- George Monkhouse ja hänen Cambridgen yliopiston Quinquaginta Ramblers (12. maaliskuuta 1930)
- Spike Hughes ja hänen tanssiorkesterinsa (23. toukokuuta 1930)
- Joel Shaw ja hänen orkesterinsa (elokuu 1932)
- Billy Cotton and his Band (21. heinäkuuta 1933)
- Casa Loma Orchestra (16. elokuuta 1934)
- Cab Calloway ja hänen orkesterinsa (4. syyskuuta 1934)
- Scott Wood and his Six Swingers (18. joulukuuta 1934; 1. syyskuuta 1936)
- Joe Venuti ja hänen orkesterinsa (26. joulukuuta 1934)
- KXYZ Novelty Band (29. tammikuuta 1935)
- Coleman Hawkins (2. maaliskuuta 1935)
- Ranskan Hot Clubin kvintetti (heinäkuu 1935)
- Jimmie Lunceford ja hänen orkesterinsa (30. syyskuuta 1935)
- Harry Roy ja hänen orkesterinsa (8. marraskuuta 1935)
- Val Rosing and his Swing Stars (18. marraskuuta 1935)
- Ballyhooligans (7. heinäkuuta 1936)
- Benny Goodman Quartet (29. kesäkuuta 1937; 28. syyskuuta 1937; 16. tammikuuta 1938).
- Joe Daniels ja hänen Hotshots (28. syyskuuta 1937)
- Alix Combelle et son Orchestre (4. lokakuuta 1937)
- Harry James ja hänen orkesterinsa (13. heinäkuuta 1939; 8. marraskuuta 1939)
- Willie Lewis and his Negro Band (27. kesäkuuta 1941)
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka kirjoitti kappaleen "Avalon"?
V: Laulun "Avalon" kirjoittivat Al Jolson, Buddy DeSylva ja Vincent Rose vuonna 1920.
K: Mikä oli "Avalon" -kappaleen ensimmäinen äänite?
V: "Avalon" -kappaleen ensimmäisen äänitteen teki Al Jolson ja sitä käytettiin musikaaleissa Sinbad ja Bombo.
K: Kuinka menestyksekäs Jolsonin versio oli?
V: Jolsonin versio "Avalonista" sijoittui Yhdysvaltain singlelistalla sijalle 2.
K: Kuka muu on levyttänyt kappaleen?
V: Monet jazz-artistit ovat levyttäneet kappaleen, esimerkiksi Cab Calloway (1934), Coleman Hawkins (1935) ja Eddie Durham (1936). Myös Benny Goodman soitti sen konsertissaan Carnegie Hallissa vuonna 1938.
K: Missä kappale on esitetty?
V: Kappale on esitetty muun muassa elokuvissa The Jolson Story (1946) ja The Benny Goodman Story (1956).
K: Mistä Rose sai melodiansa?
V: Vincent Rose otti melodian Giacomo Puccinin oopperasta Tosca, joskin hän muutti sitä hieman.
K: Mitä tämän vuoksi tapahtui?
V: Tämän vuoksi tuomioistuin päätti myöhemmin, että Jolsonin ja Rosen oli maksettava Puccinin kustantajille 25 000 dollaria ja kaikki kappaleesta myöhemmin saadut voitot.
Etsiä