B-duuri: sävellaji, sävelkulku, suhteet ja soitettavuus
B-duuri: kattava opas sävellajista, sävelkulusta, suhteista ja soitettavuudesta — Chopinin suosikki, käytännön soittovinkit pianoon, kitaraan ja orkesteriin.
B-duuri on B:hen perustuva duuriasteikko, jonka sävelkulussa on viisi ristiä: F♯, C♯, G♯, D♯ ja A♯. Asteikon sävelet alkaen perussävelestä ovat: B – C♯ – D♯ – E – F♯ – G♯ – A♯ – B.
B-duurin suhteellinen molli on gis-molli, sen rinnakkaismolli on h-molli ja sen enharmoninen vastine on Ces-duuri. (Alkuperäisessä tekstissä mainittu Cis-duuri on virheellinen; oikea enharmoninen vastine B-duurille on Ces-duuri.)
Sävellajimerkintä ja sointurakenne
B-duurin sävelkulkuun liittyy tavallisesti seuraavat peruskolmisoinnut: I = B (B-duuri), ii = C♯m (cis-molli), iii = D♯m (dis-molli), IV = E (E-duuri), V = F♯ (F♯-duuri), vi = G♯m (gis-molli) ja vii° = A♯° (a♯-kutistettu). Nämä muodostavat perusrakenteen harmonisessa käytössä, ja niistä erityisesti V (dominantti, F♯) ja IV (subdominantti, E) ohjaavat usein modulaatioita ja kaaria.
Nuottikuva ja avainkohtaiset käytännöt
Keskeinen yksityiskohta B-duurissa on viiden ristin avaimen merkitseminen. Ristien järjestys on aina sama: F♯, C♯, G♯, D♯, A♯. Ristien paikat viivastolla riippuvat käytetystä avaimesta (diskantti-, basso- tai alttoviivasto), ja joskus käytännön syistä merkintätapaa sovelletaan eri tavoin. Esimerkiksi diskanttiavaimessa A-risti saattaa sijoittua eri kohtaan kuin bassoavaimessa, jolloin jotkin julkaisut tai säveltäjät harkitsevat vaihtoehtoisia esitystapoja tai ylimääräisiä nuottiviivoja (viiva-viivaa.) helpottamaan luettavuutta. Koska näkölukeminen sujuu parhaiten, kun kummankin käden viivastot ovat visuaalisesti yhdenmukaiset, pianomusiikissa pyritään yleensä selkeyteen ja yhtenäisyyteen avaimen merkitsemisessä.
Historiallisia ja soittoteknisiä huomioita
Vaikka B-duuri mielletään usein kaukaiseksi sävellajiksi, koska siinä on monta ristiä ja se on melko kaukana C-duurista viidesosaympyrässä, moni pianisti ja säveltäjä on arvostanut sen soinnillisia ja teknisiä ominaisuuksia. Frédéric Chopin esimerkiksi piti B-duuria hyvin luontevana pianolla: mustien koskettimien asettelu sopii monen käsiasennon kannalta luonnollisesti, joten hän saattoi opettaa sen nopeasti oppilailleen ja piti C-duuria vaikeampana alkeisasteena.
Soitettavuus eri soittimilla
B-duuri ei ole erityisen vaikea kosketinsoittimilla tai kitaralla; koskettimet antavat mustien sävelten avulla ergonomisen etulyöntiaseman, ja kitaralla voidaan käyttää barrée-asentoja ja tunnettuja sointumuotoja. Toisaalta monille pianosäveltäjille ja soittajille B-duuri tuntuu kädelle sujuvalta. Sen sijaan harppua ajatellen C-duuri on usein helpompi, koska se vastaa hyvin harpun luonnollista viritystä ja resonanssia — tästä syystä harpulle sovitettaessa valitaan usein C-duuri tai siihen helposti muutettavat sävellajit (harpulle, koska se on kyseisen soittimen kotiääni).
Yhteenvetona: B-duuri on musiikillisesti rikas ja väreiltään kirkas sävellaji, jonka avainmerkintä on viisi ristiä. Se tarjoaa miellyttäviä sointivärejä ja hyvät käytännön mahdollisuudet erityisesti kosketinsoittimilla, vaikka nuottikuvauksen ja avainkäytännön yksityiskohdat vaativat huolellisuutta eri viivastojen välillä.
Nouseva ja laskeva B-duuriasteikko.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on B-duuri?
V: B-duuri on duuriasteikko, joka perustuu nuottiin B.
K: Kuinka monta teriä on B-duurin sävelasteikossa?
V: B-duurin sävelkorkeudessa on viisi sävelkorkeutta.
K: Mikä on B-duurin suhteellinen molli?
V: B-duurin suhteellinen molli on gis-molli.
K: Mikä on B-duurin rinnakkaismolli?
V: B-duurin rinnakkaismolli on h-molli.
K: Mitä soittimen kotiääntä vastaa C-duuri?
V: C-duuri vastaa harpun kotisävelaskelta.
K: Miksi Frédéric Chopin piti B-duurissa soittamista helppona?
V: Frédéric Chopinin mielestä B-duurissa soittaminen oli helppoa, koska sen mustat sävelet sopivat hyvin sormien luonnollisiin asentoihin pianoa soitettaessa.
K: Miksi hän opetti oppilaille ensin tämän asteikon ennen kuin opetti heille C-duurin soittamisen?
V: Hän opetti oppilaille ensin tämän asteikon, koska hän piti sitä helpompana kuin C-duuriasteikkoa ja halusi helpottaa silmälukemista, kun molemmat asteikot näyttävät samankaltaisilta soitettaessa pianomusiikkia.
Etsiä