Martes martes (mäntynäätä) — Pohjois-Euroopan kotoperäinen petoeläin

Tutustu Martes martes -mäntynäätään: Pohjois-Euroopan mäntymetsien ketterään petoeläimeen — elintavat, ravinto, uhanalaisuus ja suojelutoimet.

Tekijä: Leandro Alegsa

Mäntynäätä (Martes martes) on Pohjois-Euroopan alkuperäinen näätäeläinlaji. Se kuuluu viiksisiippojen heimoon, johon kuuluvat myös minkki, saukko, mäyrä, ahma ja näätä.

Ulkonäkö ja mitat

Mäntynäädän turkki on yleisimmin ruskeankeltainen tai suklaanruskea, ja sillä on tunnusomainen vaalean tai kellertävän valkoinen rinta- tai leuka-alue. Aikuisen pituus (pää–runkomitta) on tyypillisesti noin 45–58 cm ja häntä noin 17–28 cm. Paino vaihtelee noin 0,8–2,0 kg:n välillä, naarat ovat yleensä pienempiä kuin koiraat.

Levinneisyys ja elinympäristö

Mäntynäädät elävät pääasiassa havu- ja sekametsissä, erityisesti mäntymetsissä, joissa on runsaasti kolo- ja kalliopaikkoja sekä puustoa kiipeilyä varten. Laji esiintyy laajasti Pohjois- ja Kesk-Euroopassa, ja paikoin sen kannat ovat palautuneet tai lisääntyneet suojelutoimien ansiosta.

Ravinto

Mäntynäädät ovat pieniä petoeläimiä, mutta niillä on varsin monipuolinen ruokavalio: ne saalistavat pieniä nisäkkäitä (hiiret, oravat), lintuja ja niiden munia, sekä syövät myös marjoja, pähkinöitä, hyönteisiä ja ajoittain hunajaa. Laji liikkuu hyvin sekä maassa että puissa, mikä antaa sille laajat saalistusmahdollisuudet.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Mäntynäädät ovat pääosin yö- ja hämäräaktiivisia, yksineläjiä ja reviiriltään puolustavia. Paarituminen tapahtuu yleensä kesä–syksyllä, mutta lajilla esiintyy viivästynyttä siittiöiden implantaatiota (delayed implantation) ja poikaset syntyvät keväällä. Pentueessa on tavallisesti 2–5 poikasta, ja pesäpaikkoina käytetään koloja, kalliopaikkoja tai vanhoja oransseja risupesäkkeitä.

Uhat ja suojelu

Mahdollisia uhkia mäntynäädälle ovat elinympäristön pirstoutuminen ja häviäminen metsätalouden sekä rakentamisen seurauksena, liikenneonnettomuudet sekä paikoin metsästys ja ansoittaminen. Ihmistoiminnasta johtuvista uhista puhuttaessa merkitystä on myös riistanhoidollisilla toimilla. Paikoin lajille aiheutuu vahinkoa tai sitä pidetään kilpailijana, minkä vuoksi sen kohtelu voi olla ristiriitaista; ihmistoimintaa sivuava huomio voidaan ilmaista esimerkiksi näin: toiminta ylänköalueiden riistanhoitajien taholta saattaa paikoin vaikuttaa lajin kannan kehitykseen.

Monissa maissa mäntynäädät ovat lailla suojeltuja. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ne on suojattu vuoden 1981 Wildlife and Countryside Act -lain ja vuoden 1990 Environmental Protection Act -lain nojalla. Kansainvälisesti laji on nykyään IUCN:n arvioinnissa pääsääntöisesti huonommin uhattuna (Least Concern), mutta paikalliset kannat voivat olla heikkoja ja tarvitsee suojelutoimia.

Rooli ekosysteemissä ja ihmisten kanssa

Mäntynäädällä on tärkeä rooli metsäekosysteemeissä pienten jyrsijöiden ja lintupopulaatioiden säätelijänä. Se on myös indikaattori luonnon monimuotoisuudesta, koska sen säilyminen edellyttää hyväkuntoista, yhtenäistä metsäympäristöä. Suojaustoimet, elinympäristöjen ennallistaminen ja vastuullinen maankäyttö edistävät lajin säilymistä ja sen myönteistä vaikutusta metsäluontoon.

Yleistietona mainittakoon, että lajin biologiaan, käytökseen ja suojeluun liittyvä tieto voi vaihdella alueittain; paikalliset tutkimukset ja suojeluohjelmat tarjoavat tarkempaa tietoa kannanhoidosta ja mahdollisista palautustoimista.

MäntymarriZoom
Mäntymarri

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on männynmarti?


V: Mäntymarri on pieni petoeläin, joka on kotoisin Pohjois-Euroopasta ja kuuluu musteläinten heimoon.

K: Mitä vaihtoehtoisia nimiä männynmartijalle on olemassa?


V: Joitakin vaihtoehtoisia nimiä mäntymarennille ovat eurooppalainen mäntymarentti, baumarentti ja makea marentti.

K: Mitä martijat syövät?


V: Marmit ovat petoeläimiä, jotka syövät monenlaista ruokaa, kuten marjoja, linnunmunia, pähkinöitä ja hunajaa.

K: Missä mäntymarri elää?


V: Mäntymarri elää mäntymetsissä, ja se voi liikkua maassa ja puissa.

K: Keitä ovat mäntymarsien tärkeimmät viholliset?


V: Mäntymarrin tärkeimmät viholliset ovat ylänköalueiden riistanhoitajat.

Kysymys: Onko mäntymarsi suojeltu oikeudellisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa?


V: Kyllä, mäntyankeroisia ja niiden pesiä suojellaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuoden 1981 Wildlife and Countryside Act -lain ja vuoden 1990 Environmental Protection Act -lain nojalla.

K: Mitä muita eläimiä kuuluu musteläinten heimoon?


V: Mustelidien heimoon kuuluvat myös minkki, saukko, mäyrä, ahma ja näätä.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3