Fulgoromorpha (kasvihyönteiset) – kryptiset, lehtiä muistuttavat hyönteiset

Fulgoromorpha (kasvihyönteiset): yli 12 500 kryptistä lajia, lehtiä muistuttava naamio, hitaat kävelijät tai hyppääjät — kasvisyöjiä, osa kasvitautien levittäjiä.

Kasvihyönteiset kuuluvat ryhmään Fulgoromorpha — usein suomeksi kutsuttuina planthoppereiksi tai kasvihyönteisiksi — ja ovat hyönteisiä. Ne kuuluvat aitojen ötököiden joukkoon (Hemiptera) ja niistä on kuvattu yli 12 500 lajia. Fulgoromorpha-ryhmä sisältää useita perheitä, joista tunnetuimpia ovat esimerkiksi Delphacidae, Flatidae, Fulgoridae, Issidae ja Derbidae.

Morfologia ja naamioituminen

Kasvihyönteiset ovat usein pienikokoisia tai keskikokoisia, vartalon muodoiltaan vaihtelevia ja voimakkaasti kryptisiä. Ne ovat tehokkaita matkijoita: väritys, siipimuodot ja rakenteet jäljittelevät usein lehtiä, varpuja tai muita kasvinosia. Joillakin lajeilla on levymaiset tai pitkät siivet, jotka näyttävät lehdeltä tai niissä on suonimaista kuviointia. Toisilla on pitkänomainen "kärkinen" pää tai vahamaisia karvoja ja latoja — nämä ominaisuudet auttavat naamioitumisessa ja saalistajilta pakenemisessa.

Liikkuminen ja käyttäytyminen

Useimmat lajit kävelevät hitaasti, mutta ne pystyvät myös voimakkaisiin hypähdyksiin ja kiinniottoon: ne hyppivät usein hyvin nopeasti, jolloin liike muistuttaa heinäsirkkojen hyppyä. Monilla lajeilla esiintyy myös hienostunutta mekaanista sopeumaa hyppyihin: nymfeillä on takajalkojen tyvessä tunnettu biologinen hammaspyörämekanismi, joka pitää jalat synkronissa hyppiessä — tämän mekanismin avulla hyppy lähtee molemmista jaloista täsmälleen samaan aikaan. Aikuisilla tätä hammaspyörärakennetta ei yleensä ole.

Ravinto, elinkaari ja lisääntyminen

Kasvihyönteiset ovat pääasiassa kasvinsyöjiä. Ne imevät kasvien mehukasta kudosta, pääosin floemista, ja ruokaillessaan voivat levittää kasvitautien aiheuttajia. Ne elävät kaikkialla maailmassa, mutta suurin lajirunsaus on trooppisilla alueilla. Elinkaari on hemimetabolisesti kehittyvä: muna → useita nymfivaiheita (instars) → aikuinen. Nymfit voivat kantaa vahamaisia eritteitä tai karvoja, jotka suojaavat ja helpottavat naamioitumista.

Rooli kasvitautien levittäjinä ja taloudellinen merkitys

Vain osa fulgoromorfeista on suoria maataloustuholaisia, mutta tietyt lajit ja heimot voivat olla tärkeitä kasvitautien levittäjiä. Koska ne imevät erityisesti kasvien floemissa eläviä ravinteita, ne voivat siirtää taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja floemissa esiintyviä fytoplasmoja, kasveista toiseen. Esimerkiksi riisin planthopperit (Delphacidae) aiheuttavat merkittäviä satotappioita ja levittävät virustauteja Aasiassa. Torjunnassa käytetään integroitua tuholaistorjuntaa: viljelykiertoja, kestävämpiä lajikkeita, biologisia vastustajia ja tarvittaessa tarkoin kohdennettua kemiallista torjuntaa.

Viestintä ja ekologia

Monet kasvihyönteiset käyttävät lajinomaista viestintää pariutumisen ja reviirikäyttäytymisen yhteydessä. Viestit välitetään usein värähtelyinä kasvien varren kautta (substraattiborne vibrations) eikä niinkään ääninä ilmassa, joten ne pysyvät pitkälti näkymättöminä ihmisille. Luonnollisia vihollisia ovat useat peto- ja loiseläinlajit, jotka rajoittavat niiden määriä luonnonympäristöissä.

Tunnistaminen ja kenttähuomiot

• Usein tunnistuksen avain on siipien muoto ja kuviointi sekä pään ja takareisien rakenne.
• Nymfit ovat yleensä silmämääräisesti erilaisia aikuisista: ne voivat olla lyhytsiipisiä tai täysin ilman siipiä ja kantaa vahakerroksia.
• Planthopperit ovat helppo havaita kasveista hypätessään tai imukärsän avulla imeytyessään varsiin ja lehtiin.

Yhteenvetona: fulgoromorfit ovat monimuotoinen ja ekologisesti tärkeä ryhmä, joka on erikoistunut kasvinsyöntiin ja naamioitumiseen. Vaikka vain harvat lajit ovat suoria taloudellisia uhkia, niiden rooli kasvitautien levittäjinä ja niiden kiehtovat sopeumat (kuten nymfien hammaspyörät) tekevät niistä merkittäviä sekä tutkimuksen että viljelyn kannalta.

Hae kirjaimella