Piikkisika
Piikkisika on jyrsijä, jonka turkki on täynnä teräviä piikkejä, jotka suojaavat sitä saalistajilta. Piikkilihapullat ovat kapibaaran ja majavan jälkeen kolmanneksi suurin jyrsijä, eikä niitä pidä sekoittaa siiliin. Useimmat piikkisiat ovat noin 60-90 cm pitkiä, ja niillä on 20-25 cm pitkä häntä. Ne painavat 5-16 kiloa (12-35 kiloa) ja ovat pyöreitä, suuria ja hitaita. Piikkisikoja on ruskean, harmaan ja epätavallisen valkoisen eri sävyjä. Nimi "piikkisika" tulee keskipohjankielisestä sanasta porc d'épine "piikkisika", mistä johtuu eläimen lempinimi "sulkasika". Oikea termi piikkisian poikaselle on piikkisika. Piikkisialla on pehmeät, kovettuneesta karvasta valmistetut sulkakynnet. Tämä suojaa emoa loukkaantumiselta synnytyksen aikana.
Eläimen sulkakynät tai piikit ovat tyypistä riippuen monenlaisia, mutta kaikki ovat paksujen keratiinilevyjen päällystämiä karvoja, ja ne ovat ihon lihaksistossa. Vanhan maailman piikkisikoilla (Hystricidae) sulkakynnet ovat ryhmittäin, kun taas uuden maailman piikkisikoilla (Erethizontidae) yksittäiset sulkakynnet ovat sekoittuneet harjaksisiin, aluskarvoihin ja karvoihin.
Piikkisian sulkakynnet ovat teräviä kuin neulat, ne voidaan irrottaa hyvin helposti ja ne jäävät kiinni hyökkääjään. Toisin kuin neuloissa, uuden maailman piikkisikojen sulkakynissä on kuitenkin mikroskooppisia, taaksepäin osoittavia piikkejä, jotka tarttuvat ihoon ja tekevät niiden irrottamisesta vaikeaa ja kivuliasta. Sulkakynnet ovat noin 75 mm pitkät ja 2 mm leveät. Jos sulkakynsi joutuu hyökkääjän kudoksiin, piikit vetävät sulkakynttä syvemmälle kudoksiin hyökkääjän normaalien lihasten liikkeiden myötä, jopa useita millimetrejä päivässä. Piikkisikojen syömistä yrittävien eläinten tiedetään kuolleen piikkien tunkeutumisen ja tartunnan vuoksi. Piikit voivat tunkeutua eläimiin ja ihmisiin vielä kuoleman jälkeenkin. [1]. Muinainen uskomus siitä, että piikkisika voi heittää sulkakynänsä vihollisen päälle, on jo kauan sitten osoittautunut virheelliseksi.
Piikkisikoja voi elää monissa paikoissa trooppisissa ja leudoissa osissa Aasiaa, Italiaa, Afrikkaa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. Piikkisikoja elää metsissä, aavikoilla ja niityillä. Jotkut elävät puissa, toiset pysyttelevät maassa.
Suolaa etsivät piikkisiat asuvat joskus ihmisten asunnoissa, syövät natriumnitraatilla kovetettua vaneria, tiettyjä maaleja, työkalujen kahvoja, jalkineita, vaatteita ja muita esineitä, jotka on päällystetty suolaisella hiellä. Piikkisika liikkuu mielellään teiden läheisyydessä alueilla, joilla kivisuolaa käytetään jään ja lumen sulattamiseen, ja sen tiedetään nakertavan ajoneuvojen renkaita tai johdotuksia, jotka on päällystetty tiesuolalla. Lähelle sijoitetut suolan nuolemiset voivat pysäyttää piikkisikojen vahingot.
Piikkisikojen käyttämiin luonnollisiin suolalähteisiin kuuluvat erilaiset runsaasti suolaa sisältävät kasvit (kuten keltainen vesililja ja vesimaksa), tuoreet eläinten luut, puiden kuori ja suolapitoisessa maaperässä oleva muta.
Vanhan maailman piikkisika
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on piikkisika?
V: Piikkisika on jyrsijä, jolla on teräviä piikkejä, jotka puolustavat sitä saalistajilta.
K: Kuinka suuria piikkisikoja on?
V: Useimmat piikkisikoiset ovat noin 60-90 cm pitkiä, ja niillä on 20-25 cm pitkä häntä, ja ne painavat 5-16 kg (12-35 kiloa).
K: Minkä värisiä ne ovat?
V: Piikkisikoja on ruskean, harmaan ja epätavallisen valkoisen eri sävyjä.
K: Mikä on oikea nimi piikkisian vauvalle?
V: Oikea nimitys piikkisianvauvalle on piikkisika.
K: Miten sulkakynnet suojaavat eläintä?
V: Piikkisian sulkakynnet ovat teräviä kuin neulat, ja niiden kärjessä on pieniä taaksepäin suuntautuvia piikkejä, jotka tarttuvat ihoon ja tekevät niiden irrottamisesta vaikeaa ja kivuliasta. Piikkisian sulkakynät voivat tunkeutua eläimiin ja ihmisiin vielä kuoleman jälkeenkin.
K: Missä ne elävät?
V: Piikkisikoja voi elää Aasian, Italian, Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan trooppisissa ja leudoissa osissa metsissä, aavikoilla ja niityillä. Jotkut elävät puissa, kun taas toiset pysyttelevät maassa. Ne viihtyvät myös sellaisten teiden läheisyydessä, joilla on käytetty vuorisuolaa jään tai lumen sulattamiseksi.
K: Mitä ne syövät?
V: Piikkisika etsii suolaa syömällä natriumnitraatilla kovetettua vaneria, tiettyjä maaleja, työkalujen kahvoja, jalkineita, vaatteita ja muita suolaisella hiellä päällystettyjä esineitä sekä erilaisia suolapitoisia kasveja, kuten keltaista vesilililjaa ja vesimaksaa, tuoreita eläinten luita, puiden kuorta ja suolapitoisen maaperän mutaa.
