Pschent — muinaisen Egyptin kaksoiskruunu (sekhemti) ja faaraon valta
Pschent (sekhemti) — muinaisen Egyptin kaksoiskruunu: faaraon valta koko Egyptissä, Deshret & Hedjet sekä uraeus ja Nekhbet symboloivat kaksinaista suojaa ja auktoriteettia.
Pschent oli muinaisen Egyptin kaksoiskruunun nimi. Muinaiset egyptiläiset kutsuivat sitä nimellä sekhemti, joka tarkoittaa Kahta Voimakasta. Pschent tehtiin Ala-Egyptin punaisesta Deshret-kruunusta ja Ylä-Egyptin valkoisesta Hedjet-kruunusta.
Pschent oli symboli faaraon vallasta koko Egyptissä. Suunnittelussa käytettiin kahta eläintä, kobraa ja korppikotkaa. Egyptiläinen kobra, joka tunnetaan nimellä uraeus, valmiina iskemään, oli alemman Egyptin jumalatar Wadjetin symboli. Egyptiläinen haaskalintu oli ylemmän Egyptin jumalatar Nekhbetin symboli. Nämä asetettiin Pschentin etupuolelle, ja niitä kutsuttiin nimellä Kaksi naista.
Pschentin historia ulottuu varhaiseen dynastiseen aikaan, kun Egypti yhdistyi kahdeksi hallintoalueeksi. Vaikka itse kruunut harvoin ovat säilyneet arkeologisesti, niiden kuvaus ja symboliikka näkyvät laajalti reliefien, veistosten, patsasten ja kuninkaallisten esineiden koristeluissa koko faaraokauden ajan aina myöhäiskauden ja Ptolemaioksen ajan kuvastoon asti. Fyysisesti kruunut saatettiin valmistaa erilaisista materiaaleista — tekstiileistä, nahasta tai metalleista — ja seremoniallisissa yhteyksissä ne voitiin koristella jalokivin tai metallilehtikoristein.
Symboliikka ja valta: Pschent yhdisti kahden maan — Ylä- ja Ala-Egyptin — valtasuhteet ja korosti faaraon asemaa sekä maallisen että jumalallisen järjestyksen ylläpitäjänä. Kruunu liitettiin usein kuninkaan hahmoon Horuksena, ja se oli osa kuninkaallista titulaaria: faaraoiden nimissä ja nimityksissä viitattiin usein "kaksinainen" suvereniteettiin ja suojelukseen, jota Wadjet ja Nekhbet tarjosivat. Uraeus- ja haaskalintakoristeet toimivat myös suojelun ja legitimiteetin symboleina — ne kuvastivat jumalallista suostumusta ja voimaa, joka suojeli ja vahvisti hallitsijan asemaa.
Käyttö ja esitystavat: Pschent nähtiin rituaaleissa, kunnianosoituksissa, sotilaallisissa kuvauksissa ja kuolinnaamioissa. Usein faarao esitetään Pschentissä leikkaamassa vihollisia, vastaanottamassa jumalallista lahjaa tai esiintymässä seremoniallisissa tapahtumissa. Kruunuihin liittyi myös muita kuninkaallisia tunnuksia, kuten valtikka ja viikatteet, joita käytettiin yhdessä valtaoikeuden ilmaisemiseksi. Erilaiset seremonialliset kruununmuunnokset, kuten Atef- tai Hemhem-kruunut, osoittavat, että kruunujen muodot ja merkitykset saattoivat vaihdella tilanteen ja jumalallisen kontekstin mukaan.
Keskeiset seikat yhteenvedossa:
- Pschent eli sekhemti yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin kruunut merkkinä koko maan hallinnasta.
- Kruunun etuosassa olevat kobra (uraeus) ja haaskalintu edustivat Wadjetia ja Nekhbetiä, "Kaksi naista" -suojelijoita.
- Kruunu esiintyy laajasti faaraon ikonografiassa reliefeissä, patsaissa ja kuninkaallisissa esineissä, vaikka alkuperäisiä kruunuja on vähän säilynyt.
- Pschent oli tärkeä osa kuninkaallista legitimiteettiä, rituaaleja ja jumalallista symboliikkaa koko muinaisen Egyptin historian ajan.
Lisätietoa Pschentin esiintymisestä voi löytää muun muassa faaraoiden nimistöistä (kuten Nebty-nimike, "Kahden naisen nimitys") ja varhaisesta dynastisesta kuvastosta, jossa näkyy alueiden yhdistymisen ja hallinnollisen yhtenäisyyden teemaa.
Pschent, Egyptin kaksoiskruunu
Historia
| |||||
| Pschent |
Ensimmäisen dynastian faarao Menesin sanotaan keksineen Pschentin. Ensimmäinen faarao, jonka on osoitettu käyttävän kaksoiskruunua, oli Djet, jonka kalliokirjoituksessa Horus käyttää sitä.
Palermon kiven kuninkaiden luettelossa alemman Egyptin faaraot käyttävät punaista kruunua. Egyptin yhdistymisen jälkeen luettelossa näkyy, että kaikilla ensimmäisen dynastian ja myöhempien aikojen faaraoilla on Pschent. Kairon fragmentin mukaan alemman Egyptin hallitsijoilla on kuitenkin Pschent.
Ptolemaios VI Philometorin sormus, jossa on Pschent-kaksoiskruunu, 3.-2. vuosisata eaa. Ptolemaiosten hallitsijat käyttivät Pschent-kruunua vain Egyptissä. Muilla alueilla he käyttivät diadeemia.
Arkeologia
Yksikään egyptiläisistä kruunuista ei ole säilynyt (eikä niitä ole vielä löydetty). Kuten Deshretin ja Hedjetin kruunut, myös Pschent tunnetaan vain patsaista, maalauksista, kirjoituksista ja muinaisista tarinoista.
Mytologia
Kaksoiskruunua kantavia jumalia ovat muun muassa Horus ja Atum. Nämä molemmat edustivat faaraota tai heillä oli erityinen suhde faaraoon.
· 
Horuksen haukka ja tuplakruunu
· 
Ramesses IV yllään pschent
· 
Amenhotep III:n patsas, jolla on pschentti päässään
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Pschent?
V: Pschent oli muinaisen Egyptin kaksoiskruunun nimi.
K: Mitä sekhemti tarkoittaa?
V: Sekhemti tarkoittaa kahta voimakasta.
Q: Mistä Pschent tehtiin?
V: Pschent tehtiin Ala-Egyptin punaisesta Deshret-kruunusta ja Ylä-Egyptin valkoisesta Hedjet-kruunusta.
K: Mitä Pschent edusti?
V: Pschent symboloi faaraon valtaa koko Egyptissä.
K: Mitä eläimiä käytettiin Pschentin suunnittelussa?
V: Suunnittelussa käytettiin kahta eläintä, kobraa ja korppikotkaa.
K: Minkä nimisiä kobra ja haaskalintu olivat ja mitä ne symboloivat?
V: Ne sijoitettiin Pschentin etupuolelle, ja niitä kutsuttiin nimellä Kaksi naista. Egyptiläinen kobra, joka tunnetaan nimellä uraeus, valmiina iskemään, oli alemman Egyptin jumalatar Wadjetin symboli. Egyptiläinen korppikotka oli ylemmän egyptin jumalatar Nekhbetin symboli.
Kysymys: Miksi kobra ja korppikotka symboloivat eri egyptiläisiä jumalattaria?
V: Kobra liittyi jumalatar Wadjetiin, jota palvottiin pohjoisessa, kun taas korppikotka liittyi jumalatar Nekhbetiin, jota palvottiin etelässä. Näiden kahden symbolin yhdistelmä auttoi merkitsemään Ylä- ja Ala-Egyptin yhdistymistä yhden hallitsijan alaisuuteen.
Etsiä