Deshret — Ala-Egyptin punainen kruunu, Pschent ja punainen aavikko
Tutustu Deshretiin — Ala‑Egyptin punainen kruunu, Pschent‑kaksoiskruunun ja Punaisen aavikon historia sekä hieroglyfien salaisuudet. Lue artikkeli nyt.
Deshret oli Ala-Egyptin punaisen kruunun nimi. Yhdistettynä Hedjetin, Ylä-Egyptin valkoisen kruunun, kanssa se muodostaa Pschentin. Tätä kaksoiskruunua kutsuttiin muinaisessa egyptissä sekhemtiksi. Deshret oli myös nimi Niilin molemmin puolin sijaitsevalle Punaiselle aavikkomaalle.
Punaisesta kruunusta tuli egyptin kielen hieroglyfeissä pystysuora kirjain "n" . Vanha "n" -hieroglyfi predynastiselta kaudelta ja Vanhalta valtakunnalta oli merkki, joka osoitti veden aaltoilua.
Symboliikka ja merkitys
Deshret edusti Ala-Egyptin valtaa ja alueellista identiteettiä. Punainen väri liitettiin kuivaan, hiekkamaiseen deshret-maahan (”punainen maa”), joka ympäröi Niilin jokilaaksoa ja jota vastakohtana pidettiin viljavaa kemet-maata (”mustaa maata”). Kun kuningas kantoi Deshretiä tai Pschentiä, se ilmaisi hänen hallintaansa sekä Ala- että Ylä-Egyptissä ja hänen yhteenliittävää rooliaan koko valtakunnassa.
Kuinka kruunu tehtiin ja säilyminen
Fyysisiä esineitä Deshretistä ei ole säilynyt; arkeologisissa löydöissä ei ole löytynyt yhtään varmaa punaista kruunua. Siksi sen tarkka muoto ja valmistustapa tunnetaan ainoastaan veistoksista, reliefitöistä ja maalauksista. Tutkijat arvelevat, että kruunu on voinut olla tehty esimerkiksi kankaasta, huovasta, nahasta tai korsimaisesta materiaalista, ja sen sisäkehikko saattoi olla jonkinlainen kehikko tai täyte, joka antoi sille korkean ja jäykän muodon. Materiaalivalinta ja tekniikka jäävät kuitenkin osittain arvailun varaan.
Kuvallinen esiintyminen ja varhaiset lähteet
Deshret esiintyy runsaasti muinaisessa egyptiläisessä taiteessa ja varhaisissa kuninkaallisissa monumenteissa. Varhaisimmat selkeät esitykset löytyvät usein predynastiselta ja varhaiselta dynastiselta ajalta; mm. Narmerin paletin kaltainen aineisto näyttää kruunujen symbolisen käytön vallan osoituksena. Pschentissä, kaksoiskruunussa, punainen ja valkoinen kruunu yhdistyvät siten, että niiden kantaja symbolisesti hallitsee molempia maita.
Kielellinen ja uskonnollinen käyttö
Kuten artikkelissa todetaan, Deshret oli myös hieroglyfinen merkki, joka käytännössä saattoi edustaa foneettista merkkiä "n". Lisäksi kruunu toimi determinatiivina tai emblemana sanoissa ja nimityksissä, jotka liittyivät Ala-Egyptiin tai kuninkaalliseen asemaan. Monissa rituaaleissa ja juhlallisuuksissa kruunu oli osa kuninkaallista regaliaa, ja sen kantaminen liittyi perinteisiin valtaoikeuksiin ja jumalalliseen legitimaatioon.
Lisätietoa
Deshretin ja Pschentin merkitys avautuu parhaiten, kun kruunuja tarkastellaan osana muinaisen Egyptin poliittista, uskonnollista ja maantieteellistä käsitystä maailmasta: kukin kruunu ilmaisi yhteyden tiettyyn alueeseen ja luonnonympäristöön, ja niiden yhdistelmä korosti valtakunnan yhtenäisyyttä. Koska alkuperäisiä kruunuja ei ole säilynyt, tulkinnat perustuvat ikonografiaan, teksteihin ja vertailevaan tutkimukseen.
Deshret, Ala-Egyptin punainen kruunu
Merkitys
Mytologiassa maan jumala Geb, Egyptin ensimmäinen hallitsija, antoi Horukselle vallan hallita Ala-Egyptiä. Egyptiläiset faaraot, jotka pitivät itseään Horuksen seuraajina, käyttivät deshretiä osoittaakseen auktoriteettinsa Ala-Egyptissä. Myös
muut jumalat käyttivät deshretiä, kuten suojeleva käärmejumalatar Wadjet ja Saisin luojajumalatar Neith, joka on usein kuvattu punaisen kruunun kanssa.
Punainen kruunu yhdistettiin myöhemmin Ylä-Egyptin valkoisen kruunun kanssa kaksoiskruunuksi. Tämä oli symboli, joka osoitti, että he hallitsivat koko maata, jota he kutsuivat "kahdeksi maaksi".
Punaista maata, Egyptin ympärillä olevia aavikoita ja vieraita maita, hallitsi Seet. Egyptiläiset pitivät sitä vaarallisena sekavana paikkana, jossa ei ollut lakeja eikä minkäänlaista järjestystä.
Punaisen kruunun ennätykset
Yksikään punaisista kruunuista ei ole säilynyt. Ei tiedetä, miten kruunu valmistettiin tai mitä materiaaleja käytettiin. Se on voitu tehdä kuparista, ruovosta, kankaasta tai jopa nahasta.
Punainen kruunu näkyy usein teksteissä, seinäveistoksissa ja patsaissa. Varhainen esimerkki esittää voitokkaan faaraon, jolla on päällään deshret Narmerin paletissa. Djerin valtakaudelta peräisin olevassa tekstissä kerrotaan kuninkaallisesta vierailusta deshretin pyhäkössä, joka saattoi sijaita Butossa Niilin suistossa.
Kruunua ei ole koskaan löydetty yhdenkään faaraon mukana haudattuna, ei edes sellaisista haudoista, joita ei ole ryöstetty. Tämä viittaa siihen, että kruunu siirtyi kuninkaalta toiselle, aivan kuten nykyisissä monarkioissa.
· 
Faarao, jolla on punainen kruunu
· 
Narmer-paletti
· 
Pystysuora kirjain N
Deshret (pystysuora N-kirjain) hieroglyfikirjoituksessa.
· 
· 
· .jpg)
Apep tapetaan
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Deshret?
V: Deshret oli Ala-Egyptin punaisen kruunun nimi.
K: Mikä oli Deshretin merkitys?
V: Yhdistettynä Hedjetin, Ylä-Egyptin valkoisen kruunun, kanssa se muodostaa Pschentin. Tätä kaksoiskruunua kutsuttiin muinaisessa egyptissä sekhemiksi.
K: Oliko Deshret vain kruunu?
V: Ei, Deshret oli myös Niilin molemmin puolin sijaitsevan Punaisen maan aavikon nimi.
K: Miten Punainen kruunu esitettiin egyptiläisissä hieroglyfeissä?
V: Punainen kruunu muuttui egyptinkielisissä hieroglyfeissä pystysuoraksi n-kirjaimeksi.
K: Onko "n"-hieroglyfi uusi keksintö?
V: Ei, vanha "n"-hieroglyfi predynastiselta kaudelta ja Vanhalta valtakunnalta oli merkki, joka osoitti veden aaltoilua.
K: Mikä oli Deshretin ja Hedjetin muodostaman kaksoiskruunun nimi?
V: Deshretin ja Hedjetin muodostamaa kaksoiskruunua kutsuttiin muinaisessa egyptissä sekhemiksi.
K: Mikä oli Hedjet?
V: Hedjet oli Ylä-Egyptin valkoisen kruunun nimi.
Etsiä