Rallit (Rallidae) – kosteikkojen ja saarien linnut
Tutustu Rallidae-heimon ralleihin: kosteikkojen ja saarien salaperäiset, usein lentokyvyttömät linnut — lajit, elinympäristöt ja suojelu.
Rallit (Rallidae) ovat suuri pienten ja keskikokoisten lintujen perhe. Ne ovat sukua kurjille, ja molemmat kuuluvat luokkaan Gruiformes.
Ulkonäkö ja käyttäytyminen
Suku on monimuotoinen. Ralleille on tyypillistä kapea, usein sivulta litteä vartalo, suhteellisesti pitkät jalat ja leveät varpaat, jotka auttavat kulkemaan vetisellä ja pehmeällä alustalla ja tiheässä kasvillisuudessa. Siipiruodot ovat yleensä lyhyet ja pyöreät, minkä vuoksi useimmat lajit lentävät vain lyhyitä matkoja ja liikkuvat mieluummin piilossa rehussa tai suon reunassa. Rallit ovat usein hyvin arkoja ja piilottelevia; ne kommunikoivat myös monin äänenpainoin ja lajeittain erilaisilla kutsuhuudoilla.
Elinympäristö ja levinneisyys
Monet lajit ovat sidoksissa kosteikkoihin, vaikka heimoa esiintyy kaikissa maanpäällisissä elinympäristöissä lukuun ottamatta kuivia aavikoita, Etelämannerta ja alppialueita lumirajan yläpuolella. Suot ja tiheät metsät sekä kaislikkoiset ranta-alueet ovat yleisimpiä elinympäristöjä. Rallit viihtyvät tiheässä kasvillisuudessa, jossa ne löytävät suojan ja ravinnon.
Ravitsemus ja lisääntyminen
Rallien ravinto on monipuolinen: ne syövät matelijoita, hyönteisiä ja muita selkärangattomia, pieniä kaloja ja vesieläimiä sekä kasvisainesta kuten siemeniä ja versoja. Lisimmin ne hakevat ravintoa maasta, vesirajasta ja kasvillisuuden seasta.
Pesimäpaikat ovat yleensä tiheässä kasvillisuudessa tai vesikasvien keskellä. Pesät rakennetaan maahan tai matalalle kasvillisuuteen ja niissä voi olla useita munia kerrallaan. Poikaset ovat useimmilla lajeilla varsin itsenäisiä pian kuoriutumisen jälkeen (precocial) ja pystyvät liikkumaan pesän ulkopuolella varhain.
Saarilajit ja lentokyvyttömyys
Saarilla esiintyy runsaasti ralleja, ja monet saarilajit ovat sopeutuneet paikallisiin oloihin kehittymällä pienempiin siipiin tai kokonaan lentokyvyttömäksi. Tällainen kehitys liittyy usein petojen puuttumiseen saarella ja energian säästämiseen, mutta se tekee lajeista herkkiä uusien petojen ja ihmisen aiheuttamille uhille.
Uhat ja suojelu
Tärkeimpiä uhkia ralleille ovat kosteikkojen kuivaaminen ja muuttaminen maatalous- tai asuinalueiksi, elinympäristön pirstoutuminen, vieraslajit (esim. rotat, kissat ja muut saalistajat saarilla) sekä liikenne ja metsästys joillakin alueilla. Useat lajit ovat uhanalaisia tai paikallisesti harvinaistuneita. Suojelutoimia ovat kosteikkojen ennallistaminen, vieraslajien torjunta saarilla, pesimäpaikkojen rauhoittaminen ja yleinen elinympäristöjen suojelu.
Rallit ovat monimuotoinen ja ekologisesti merkittävä linturyhmä: vaikka monet lajit ovat huomaamattomia ihmiselle, niiden rooli kosteikkoekosysteemeissä ja saariston lajistossa on huomattava, ja ne ansaitsevat jatkuvaa seurantaa ja suojelua.
Punajalkasirkku, Rallina fasciata
Vesirata, Rallus aquaticus
Epäkypsä täplärapu (Porzana porzana)
Lentäminen ja lentokyvyttömyys
Kaikkien kiskojen siivet ovat lyhyet ja pyöristetyt. Niiden lento ei ole voimakasta, mutta se voi jatkua pitkiä aikoja, ja monet lajit muuttavat vuosittain. Heikon lentokykynsä vuoksi ne lentävät helposti pois reitiltään, joten ne ovat yleisiä kulkureita. Tämän vuoksi ne ovat asuttaneet monia eristyksissä olevia valtamerisaaria. Lisäksi nämä linnut juoksevat usein mieluummin kuin lentävät, erityisesti tiheissä pensaikoissa tai metsissä. Jotkin niistä ovat myös lentokyvyttömiä jonkin aikaa karvanvaihdon aikana.
Monet saaristokorennot ovat lentokyvyttömiä, koska pienellä saarella ilman uhkaavia saalistajia niiden ei tarvitse lentää tai liikkua pitkiä matkoja. Lentäminen vaatii paljon voimaa, sillä köli- ja lentolihakset vievät jopa neljänneksen linnun painosta. Lentolihasten vähentäminen pienentää aineenvaihdunnallisia vaatimuksia ja vähentää lentokyvyttömän räkätin energiantarvetta. Tästä syystä lentokyvyttömyys helpottaa selviytymistä ja asuttamista saarella, jonka resurssit voivat olla rajalliset. Lentokyvyttömyys voi kehittyä saarirämeillä erittäin nopeasti; Laysan-rämeeltä kesti vain 125 000 vuotta, ennen kuin se menetti lentokykynsä ja kehittyi pienikokoisiksi, tynkäisiksi siiviksi, joita käytetään vain tasapainon säilyttämiseen nopeassa juoksussa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat kiskot?
V: Kiskot ovat kurkien kanssa sukua oleva pienten tai keskikokoisten lintujen suku, ja molemmat kuuluvat luokkaan Gruiformes.
K: Mitä raisuihin kuuluvaan heimoon kuuluu?
V: Rallidae-heimoon kuuluvat rapurämeet, kottaraiset ja räkättirastas.
K: Mihin monet räyskälajit liittyvät?
V: Monet riekkolajit liittyvät kosteikkoihin.
K: Millaisissa elinympäristöissä räystäitä ei esiinny?
V: Kiskoja ei tavata kuivilla aavikoilla, napa-alueilla eikä lumirajan yläpuolisilla alppialueilla.
Kysymys: Missä rallieläimiä esiintyy?
V: Rallidae-heimoa esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta.
Kysymys: Mikä on rallien yleisin elinympäristö?
V: Rallien yleisimmät elinympäristöt ovat suot tai tiheät metsät.
K: Ovatko rämeet lentokyvyttömiä?
V: Monet saarilla elävät räysät ovat lentokyvyttömiä.
Etsiä