Regime
Hallinto on suvereenin valtion johtajan ja muiden henkilöiden johtama hallitus.
Hallituksia on monenlaisia. Ne voivat saavuttaa vallan monin tavoin. Riippuen ajasta ja paikasta sekä paikallisista yhteiskunnallisista tekijöistä, kuten vaalijärjestelmästä, ne voivat myös menettää vallan monin tavoin. Yleisin tapa menettää valta oli vallankaappaus, hyökkäys tai vallankumous 1900-luvulle asti. Sen jälkeen näiden menetelmien käytöstä tuli hyvin vaarallista ja vaikeaa. Rauhanomainen vallanvaihto tapahtuu yleensä vaaleilla - tätä menetelmää käyttää nykyään yli puolet maapallon ihmisistä. Sitä kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi. Tällaisia hallintoja kutsutaan usein hallinnoiksi, jotta olisi selvää, etteivät ne ole diktaattoreita, ja koska toimeenpanovallalla ei ole kaikkea valtaa itsellään - se voi jakaa sen lainsäädäntövallan kanssa. Myös oikeuslaitos on erillinen. Tuomioistuimia ei yleensä pidetä osana hallintoa.
Jotkin asiat ovat kuitenkin samoja riippumatta siitä, miten hallinto on päässyt valtaan:
- Hallitus tarvitsee vallanpitäjänä pysyäkseen apua hallinnon ja hallituksen ulkopuolisilta ihmisiltä, jotka voivat kuulua armeijaan tai poliittiseen puolueeseen.
- Armeija ja poliisi tottelevat hallinnon käskyjä ja voivat tappaa ihmisiä. Jos he eivät tekisi niin, olisi mahdollista muuttaa hallintoa väkisin.
- Kauppa ja verotus ovat hallinnon määräämiä, ja se voi ottaa rahat pois.
- Hallitus puhuu koko maan puolesta, kun se on tekemisissä muiden maiden kanssa.
Kun monet hallitukset neuvottelevat Yhdistyneissä Kansakunnissa tai Maailman kauppajärjestössä, ei ole lainkaan merkitystä sillä, miten kukin hallinto on saanut valtansa. Tärkeää on vain se, että ne voivat sopia asiasta ja saada kaikki maansa asukkaat tekemään niin kuin sopimuksessa sanotaan.
Kun joku haluaa vaihtaa hallintoa toisessa maassa, hän ei yleensä pysty tekemään sitä millään muulla keinolla kuin väkivallalla tai sekaantumalla maan vaaleihin. Tämä on yleistä, jos jokin toinen hallinto uhkaa hallintoa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on regiimi?
V: Hallinto on johtaja ja muut ihmiset, jotka johtavat suvereenin valtion hallitusta.
K: Miten hallinnot voivat saavuttaa vallan?
V: Ajasta ja paikasta riippuen hallinnot voivat saada vallan monin eri tavoin, esimerkiksi vaaleilla tai voimakeinoin, kuten vallankaappauksella, hyökkäyksellä tai vallankumouksella.
K: Mitä on edustuksellinen demokratia?
V: Edustuksellisesta demokratiasta on kyse silloin, kun valta on jaettu toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan kesken, ja oikeuslaitos on erillään hallinnosta. Sitä käyttää nykyään yli puolet maapallon ihmisistä.
K: Mitä hallinto tarvitsee pysyäkseen vallassa?
V: Hallinto tarvitsee pysyäkseen vallassa apua sen ja sen hallituksen ulkopuolisilta ihmisiltä, jotka voivat olla armeijassa tai poliittisessa puolueessa. Sotilaat ja poliisi tottelevat hallinnon käskyjä, minkä ansiosta he voivat pitää kansalaiset hallinnassaan.
Kysymys: Miten muut maat ovat vuorovaikutuksessa toistensa hallintojen kanssa?
V: Kun monet hallinnot neuvottelevat kansainvälisissä järjestöissä, kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa tai Maailman kauppajärjestössä, ei ole väliä sillä, miten kukin saavutti valtansa - ainoastaan sillä, että ne pystyvät sopimaan ehdoista, joita kaikkien niiden maassa olevien on noudatettava.
K: Voiko joku muuttaa toisen maan hallintoa ilman väkivaltaa tai puuttumatta sen vaaleihin?
V: Yleisesti ottaen ei - jos joku haluaa muuttaa toisen maan hallintoa, hänen on yleensä turvauduttava väkivaltaan tai puututtava maan vaaliprosessiin. Näin tapahtuu usein silloin, kun yksi hallinto uhkaa toista.
