Edustuksellinen demokratia
Epäsuorassa demokratiassa eli edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat edustajia tekemään lakeja heidän puolestaan. Näin on nykyään useimmissa nykyaikaisissa maissa.
Monissa edustuksellisissa demokratioissa (Yhdysvallat, Kanada, Intia jne.) edustajat valitaan vaaleilla. Vaalit voidaan voittaa enemmistöllä tai enemmistöllä tai jollakin muulla tavalla. Teoriassa voitaisiin käyttää myös muita menetelmiä, kuten allokaatiota (valinta arvalla). Lisäksi edustajilla on toisinaan valta valita muita edustajia, presidenttejä tai muita valtion virkamiehiä (epäsuora edustus).
Suorassa demokratiassa kansalaiset itse äänestävät tiettyjen ehdotusten tai lakien puolesta tai niitä vastaan. Tämä järjestelmä oli käytössä joissakin antiikin Kreikan kaupunkivaltioissa. Nykyaikaisten maiden suuren väkiluvun vuoksi tämä on mahdollista vain satunnaisesti. Se tapahtuu kansanäänestyksessä tai kansanäänestyksessä.
Demokratiassa lopullinen valta päättää merkittävistä vaalijärjestelmän uudistuksista on kansalla. Keskeinen kysymys, jonka demokraatit pyrkivät esittämään kaikista ehdotetuista vaalilain tai äänestysmekanismin muutoksista, on: "Lisääkö se todella äänestäjien kykyä päästä eroon epätyydyttävistä hallitsijoista ja korvata heidät muilla?". Demokraatit pitävät tätä peruskykyä parhaana suojana huonoa hallintoa ja vallan väärinkäyttöä vastaan.
Hallitusjärjestelmät, joissa äänestäjät eivät voi vaihtaa hallitusta, eivät ole demokraattisia, vaan ne ovat yleensä diktatuureja tai yksipuoluevaltioita.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on epäsuora demokratia?
V: Epäsuora demokratia eli edustuksellinen demokratia on sitä, että kansalaiset valitsevat edustajia tekemään lakeja heidän puolestaan. Näin on nykyään useimmissa nykyaikaisissa maissa.
K: Kenellä on demokratiassa ylin valta?
V: Demokratiassa lopullinen valta päättää merkittävistä vaalijärjestelmän uudistuksista on kansalla.
K: Mitä kysymystä demokraatit esittävät kaikista vaalilainsäädännön tai äänestysmekanismin ehdotetuista muutoksista?
V: Tärkein kysymys, jonka demokraatit pyrkivät esittämään kaikista vaalilakiin tai äänestysmekanismiin ehdotetuista muutoksista, on: "Lisääkö se todella äänestäjien kykyä päästä eroon epätyydyttävistä hallitsijoista ja korvata heidät muilla?".
Kysymys: Miksi demokraattien mielestä tämä kyky on tärkeä?
V: Demokraatit pitävät tätä peruskykyä parhaana suojana huonoa hallintoa ja vallan väärinkäyttöä vastaan.
K: Pidetäänkö demokraattisina sellaisia hallitusjärjestelmiä, joissa äänestäjät eivät voi vaihtaa hallitusta?
V: Hallitusjärjestelmät, joissa äänestäjät eivät voi vaihtaa hallitusta, eivät ole demokraattisia, vaan ne ovat yleensä diktatuureja tai yhden puolueen valtioita.
K: Mitä ensisijaista kysymystä demokraatit esittävät vaalilainsäädännön tai äänestysmekanismien muutoksista?
V: Ensisijainen kysymys, jonka demokraatit esittävät jokaisesta ehdotetusta vaalilainsäädännön tai äänestysmekanismin muutoksesta, on: "Vahvistetaanko sillä aidosti äänestäjien valtaa korvata tyytymättömät hallitsijat toisilla?".
