Jalal ad-Din Rumi (Mawlānā, 1207–1273) — sufi-mystikko ja runoilija
Jalal ad-Din Muhammad Rumi (30. syyskuuta 1207 - 17. joulukuuta 1273), jota kutsutaan myös nimellä Mawlānā, joka tarkoittaa Mestarimme, on yksi islamilaisen maailman suurimmista runoilijoista. Hänet tunnetaan englanninkielisessä maailmassa yleensä yksinkertaisesti nimellä Rumi. Hän on sufi-mystikko, filosofi ja ihmisyyden rakastaja. Hänen seuraajansa perustivat mystiikan koulukunnan, joka kannustaa ja juhlii hänen opetuksiaan - monien länsimaalaisten tunteman sufi-haaran, joka tunnetaan nimellä "pyörivät dervissit", mutta jonka oikea nimi on Mevlevi-järjestö.
Elämä lyhyesti
Rumi syntyi Balkhissa (nykyisessä Afganistanissa) vuonna 1207. Hänen isänsä oli oppinut islamilainen opettaja ja saarnamies, jonka mukana perhe pakeni alueen levottomuuksia ja mongolien hyökkäyksiä länteen. Perhe asettui lopulta Konyaan (nykyinen Turkki), joka oli tuolloin Seljukien vallan alla oleva kulttuurikeskus. Konya jäi Rumille elämän keskipisteeksi.
Rumin elämä muuttui ratkaisevasti hänen tavatessaan dervishioppilas Shams Tabrizin noin vuonna 1244. Tämä syvä, hengellinen ystävyys ja väkevöity keskustelu johtivat Rumin sisäiseen heräämiseen ja runon kirjoittamisen puhkeamiseen. Shamsin mysteerinen katoaminen vaikutti edelleen Rumille ja hänen runouteensa.
Keskeiset teokset
Rumin runous ja proosa on kirjoitettu pääasiassa persiaksi. Hänen tärkeimpiä teoksiaan ovat muun muassa:
- Divan-e Shams-e Tabrizi (Shamsin divaani) – runoelmia ja ghazaleja, joissa Shamsin vaikutus näkyy intensiivisenä henkisenä rakkauden ilmaisuna.
- Masnavi-ye Ma'navi (Masnavi) – kuuden kirjan pitkä allegorinen teos, jota pidetään yhtenä sufismin tärkeimmistä oppikirjoista; siinä käytetään kertomuksia ja vertauksia opettamaan henkisiä totuuksia.
- Fihi ma fihi – kokoelma proosamuotoisia saarnoja ja opetuksia, joissa Rumi selittää hengellisiä aiheita arkisella, ymmärrettävällä tavalla.
Opetukset ja teemat
Rumille keskeisiä aiheita ovat jumalallinen rakkaus (ishq), sielun yhteys Jumalaan, ihmisen sisäinen matka ja egon ylittäminen. Hänen kielensä on usein metaforista ja runollista: hän käyttää kertomuksia, vertauksia ja rakkauden kuvausta osoittaakseen, että kaiken lopullinen tarkoitus on uskonnollinen yhdentyminen tai läheisyys Luojaan. Hänen opetuksensa korostavat suvaitsevaisuutta, myötätuntoa ja ihmisten välisen yhteyden merkitystä.
Mevlevi-perintö ja vaikutus
Rumin seuraajat perustivat Mevlevi-veljeyden, joka tunnetaan rituaalistaan sema — pyörivä tanssi, jossa dervissit pyörien symboloivat hengellistä nousua ja yhteyttä jumalaan. Rumin haudasta Konyassa tuli pyhä paikka; nykyinen mausoleumi (Mevlana-museo) on tärkeä matkailu- ja palvontapaikka.
Rumin runous on levinnyt maailmanlaajuisesti ja häntä pidetään yhtenä Persian kielen suurista runoilijoista. Hänen teoksensa on käännetty lukuisille kielille, ja modernit käännökset ja tulkinnat (esim. englanninkieliset suositukset) ovat lisänneet hänen suosiotaan erityisesti Lännessä. Rumin viesti rakkaudesta ja inhimillisestä yhteydestä tekee hänen kirjoituksistaan edelleen ajankohtaisia ja helposti lähestyttäviä eri kulttuureissa.
Perintö
Rumi kuoli Konyassa 17. joulukuuta 1273. Hänen perintönsä elää sekä kirjallisuudessa että uskonnollisissa käytänteissä: runot, opetukset ja Mevlevi-traditio ovat vaikuttaneet islamilaiseen mystiikkaan ja laajemmin ihmiskunnan hengelliselle perinnölle. Rumi muistetaan paitsi syvällisenä mystikkona myös runoilijana, joka puhutteli ihmisten sydämiä yli ajallisten ja kulttuuristen rajojen.
Tausta ja varhaiselämä
Jalâluddîn Rumi syntyi vuonna 1207 Balkh-Persiassa, nykyisen Afganistanin alueella. Hänen isänsä Bahauddin oli kuuluisa uskonnonopettaja ja mystikko, joka sai paikan Balkhin yliopistosta. Kun mongolit valtasivat Persian, Rumi lähti Persiasta Konyaan, joka kuului tuolloin Persian valtakuntaan. Kun hän pääsi Konyaan, hänen äitinsä oli kuollut, ja hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi, poika.
Mevlâna (Mestarimme) oli saanut varhaisen hengellisen koulutuksensa isänsä Bahauddinin ja myöhemmin isänsä läheisen ystävän, balkhilaisen Sayyid Burhaneddinin johdolla. Mevlâna kasvoi vuosien mittaan sekä tietämyksessä että tietoisuudessa Jumalasta. Lopulta Sayyid Burhaneddin kertoi Mevlânalle, että hän oli nyt valmis ja kypsä sufi ja oppinut ja että hänen henkisen kehityksensä "seuraava vaihe" tapahtuisi pian. Ja niin Sayyid ennusti Tabrizin Shamsin tulon, Rumin elämän keskeisen tapahtuman ja rakkauden.
Kolmekymmentäseitsemänvuotiaana Mevlâna tapasi henkisen kulkurin ja pyhän miehen, Shamsin. Hänen tapaamisensa tämän dervismin kanssa 15. marraskuuta 1244 muutti hänen elämänsä täysin. Heidän suhteestaan on jo kirjoitettu paljon. Ennen tätä kohtaamista Rumi oli ollut arvostettu uskonnon professori ja korkealle yltänyt mystikko; tämän jälkeen hänestä tuli inspiroitunut runoilija ja suuri ihmisyyden rakastaja. Shamsin ja Rumin yhteiselo oli lyhyt. Huolimatta siitä, että kumpikin oli täydellinen peili toiselle, Shams katosi, ei kerran vaan kahdesti. Ensimmäisellä kerralla Rumin poika Sultan Veled etsi häntä ja löysi hänet Damaskoksesta. toinen katoaminen osoittautui kuitenkin lopulliseksi, ja uskotaan, että tietyt ortodoksiset muslimiteologit ja muut Konyan asukkaat, jotka paheksuivat hänen vaikutusvaltaansa Mevlânaan, murhasivat hänet.
Myöhempi elämä ja työ
Shams vakuutti Rumin siitä, että tiettyinä hetkinä oli mahdollista kommunikoida suoraan Jumalan kanssa: Sen sijaan, että uskovat olisivat vain Jumalan sanan tulkitsijoita, he saattoivat itse asiassa kokea hänen läsnäolonsa suoraan.
Vaikutus Rumiin oli välitön: hän hylkäsi perheensä ja tieteelliset velvollisuutensa ja omisti kaiken aikansa sille, että hän oppi mahdollisimman paljon Shamsilta. Mystikko kuitenkin tuli ja meni ilman selityksiä ja katosi lopullisesti vuonna 1248. Siitä lähtien Rumi omistautui runoudelle ja ennen kaikkea rakkauden aiheelle. Hänen Shamsin innoittamat säkeet - yhteensä yli 30 000 - kerättiin teokseen, jota hän kutsui nimellä Diwan-i Shams-i-Tabriz ("Tabrizin Shamsin diivan"). Tyylillisesti Rumi suosi vakiintunutta ghazalia, joka on perinteinen persialainen, jopa kahdentoista riimillisen rivin mittainen runomuoto, ja vähäisemmässä määrin rubai-kvartsirunomuotoa.
Rumi näyttää olleen jatkuvasti mukana etsimässä jumalallista inspiraatiota ja rakkautta. Hän näki ja löysi "muusansa" olemassaolon eri inhimillisistä ja luonnollisista puolista. Divanin jälkeen hän sai valmiiksi suuren mestariteoksensa eli magnum opuksen, Mathnavi-i Ma'navi ("Mathnavi/Treatise Devoted to the Intrinsic Meaning of All Things"), joka saneltiin kokonaisuudessaan hänen oppilaalleen Hissam-ud-din Chelebille useiden vuosien aikana.
Vaikka islamilainen mystinen perinne oli ollut merkittävä jo ennen Rumia, on perusteltua todeta, että hänen runoutensa muutti sekä ajattelua että rituaaleja tässä suhteessa. Esimerkiksi dervissien kuuluisan keskipakoisvoimaisen tanssin - sema-rituaalin - sanotaan saaneen innoituksensa Rumin omista liikkeistä puutarhassaan olevan tangon ympärillä, kun hän suri toveriaan Shamsia. Ajan myötä Rumi muokkasi nämä toiminnot sufilaisiksi käytännöiksi, ja sitten ne siirtyivät hänen suosikkioppilailleen, jotka vakiinnuttivat ne Mevlevi-järjestön toimintaan, jonka he perustivat mestarinsa kunniaksi.
Rumi kuoli 17. joulukuuta 1273 jKr., ja hänen Ursiaan (henkinen vuosipäivä/juhla) vietetään joka vuosi 8. joulukuuta hänen pyhäkössään Konyassa.
Rumin kirjat
Mevlanan tärkeimmät teokset, jotka ovat kaikki persian kielellä, ovat seuraavat
- Divan i Shams Tabriz , Shamsille omistetut runot;
- Mathnavi i Ma'navi Persialaisia runoja ja allegorisia kertomuksia;
- Fihi ma Fihi hänen tärkeimmät opetustekstit ja anekdootit;
- Makatib ,hänen kerätyt kirjeensä;
- Majales hatgane,puolielämäkerrallinen teos myös hänen opetuksistaan.
Rumi tänään
Viime aikoina Mevlana Rumi on edelleen yhtä tuore ja elinvoimainen kuin koskaan. Rumin rakkausrunous on löytänyt suuren suosion niin länsimaissa kuin musliminuorten uudemman sukupolven keskuudessa kaikkialla muslimimaailmassa. Turkkilaisille, afganistanilaisille, iranilaisille, tadžikeille ja muille Keski-Aasian muslimeille sekä Etelä-Aasian muslimeille Rumin merkitys ylittää uskonnolliset, kansalliset ja etniset rajat. Kun hänen teoksiaan on käännetty monille kielille kaikkialla maailmassa, myös muut kulttuurit ja ihmiset maailmassa lähestyvät ja ymmärtävät nyt Rumia syvällisemmin ja toisinaan jopa yrittävät seurata hänen opetuksiaan ja "tietään".
