Rumi

Tausta ja varhaiselämä

Jalâluddîn Rumi syntyi vuonna 1207 Balkh-Persiassa, nykyisen Afganistanin alueella. Hänen isänsä Bahauddin oli kuuluisa uskonnonopettaja ja mystikko, joka sai paikan Balkhin yliopistosta. Kun mongolit valtasivat Persian, Rumi lähti Persiasta Konyaan, joka kuului tuolloin Persian valtakuntaan. Kun hän pääsi Konyaan, hänen äitinsä oli kuollut, ja hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi, poika.

Mevlâna (Mestarimme) oli saanut varhaisen hengellisen koulutuksensa isänsä Bahauddinin ja myöhemmin isänsä läheisen ystävän, balkhilaisen Sayyid Burhaneddinin johdolla. Mevlâna kasvoi vuosien mittaan sekä tietämyksessä että tietoisuudessa Jumalasta. Lopulta Sayyid Burhaneddin kertoi Mevlânalle, että hän oli nyt valmis ja kypsä sufi ja oppinut ja että hänen henkisen kehityksensä "seuraava vaihe" tapahtuisi pian. Ja niin Sayyid ennusti Tabrizin Shamsin tulon, Rumin elämän keskeisen tapahtuman ja rakkauden.

Kolmekymmentäseitsemänvuotiaana Mevlâna tapasi henkisen kulkurin ja pyhän miehen, Shamsin. Hänen tapaamisensa tämän dervismin kanssa 15. marraskuuta 1244 muutti hänen elämänsä täysin. Heidän suhteestaan on jo kirjoitettu paljon. Ennen tätä kohtaamista Rumi oli ollut arvostettu uskonnon professori ja korkealle yltänyt mystikko; tämän jälkeen hänestä tuli inspiroitunut runoilija ja suuri ihmisyyden rakastaja. Shamsin ja Rumin yhteiselo oli lyhyt. Huolimatta siitä, että kumpikin oli täydellinen peili toiselle, Shams katosi, ei kerran vaan kahdesti. Ensimmäisellä kerralla Rumin poika Sultan Veled etsi häntä ja löysi hänet Damaskoksesta. toinen katoaminen osoittautui kuitenkin lopulliseksi, ja uskotaan, että tietyt ortodoksiset muslimiteologit ja muut Konyan asukkaat, jotka paheksuivat hänen vaikutusvaltaansa Mevlânaan, murhasivat hänet.

Myöhempi elämä ja työ

Shams vakuutti Rumin siitä, että tiettyinä hetkinä oli mahdollista kommunikoida suoraan Jumalan kanssa: Sen sijaan, että uskovat olisivat vain Jumalan sanan tulkitsijoita, he saattoivat itse asiassa kokea hänen läsnäolonsa suoraan.

Vaikutus Rumiin oli välitön: hän hylkäsi perheensä ja tieteelliset velvollisuutensa ja omisti kaiken aikansa sille, että hän oppi mahdollisimman paljon Shamsilta. Mystikko kuitenkin tuli ja meni ilman selityksiä ja katosi lopullisesti vuonna 1248. Siitä lähtien Rumi omistautui runoudelle ja ennen kaikkea rakkauden aiheelle. Hänen Shamsin innoittamat säkeet - yhteensä yli 30 000 - kerättiin teokseen, jota hän kutsui nimellä Diwan-i Shams-i-Tabriz ("Tabrizin Shamsin diivan"). Tyylillisesti Rumi suosi vakiintunutta ghazalia, joka on perinteinen persialainen, jopa kahdentoista riimillisen rivin mittainen runomuoto, ja vähäisemmässä määrin rubai-kvartsirunomuotoa.

Rumi näyttää olleen jatkuvasti mukana etsimässä jumalallista inspiraatiota ja rakkautta. Hän näki ja löysi "muusansa" olemassaolon eri inhimillisistä ja luonnollisista puolista. Divanin jälkeen hän sai valmiiksi suuren mestariteoksensa eli magnum opuksen, Mathnavi-i Ma'navi ("Mathnavi/Treatise Devoted to the Intrinsic Meaning of All Things"), joka saneltiin kokonaisuudessaan hänen oppilaalleen Hissam-ud-din Chelebille useiden vuosien aikana.

Vaikka islamilainen mystinen perinne oli ollut merkittävä jo ennen Rumia, on perusteltua todeta, että hänen runoutensa muutti sekä ajattelua että rituaaleja tässä suhteessa. Esimerkiksi dervissien kuuluisan keskipakoisvoimaisen tanssin - sema-rituaalin - sanotaan saaneen innoituksensa Rumin omista liikkeistä puutarhassaan olevan tangon ympärillä, kun hän suri toveriaan Shamsia. Ajan myötä Rumi muokkasi nämä toiminnot sufilaisiksi käytännöiksi, ja sitten ne siirtyivät hänen suosikkioppilailleen, jotka vakiinnuttivat ne Mevlevi-järjestön toimintaan, jonka he perustivat mestarinsa kunniaksi.

Rumi kuoli 17. joulukuuta 1273 jKr., ja hänen Ursiaan (henkinen vuosipäivä/juhla) vietetään joka vuosi 8. joulukuuta hänen pyhäkössään Konyassa.

Rumin kirjat

Mevlanan tärkeimmät teokset, jotka ovat kaikki persian kielellä, ovat seuraavat

• Divan i Shams Tabriz , Shamsille omistetut runot;
• Mathnavi i Ma'navi Persialaisia runoja ja allegorisia kertomuksia;
• Fihi ma Fihi hänen tärkeimmät opetustekstit ja anekdootit;
• Makatib ,hänen kerätyt kirjeensä;
• Majales hatgane,puolielämäkerrallinen teos myös hänen opetuksistaan.

Rumi tänään

Viime aikoina Mevlana Rumi on edelleen yhtä tuore ja elinvoimainen kuin koskaan. Rumin rakkausrunous on löytänyt suuren suosion niin länsimaissa kuin musliminuorten uudemman sukupolven keskuudessa kaikkialla muslimimaailmassa. Turkkilaisille, afganistanilaisille, iranilaisille, tadžikeille ja muille Keski-Aasian muslimeille sekä Etelä-Aasian muslimeille Rumin merkitys ylittää uskonnolliset, kansalliset ja etniset rajat. Kun hänen teoksiaan on käännetty monille kielille kaikkialla maailmassa, myös muut kulttuurit ja ihmiset maailmassa lähestyvät ja ymmärtävät nyt Rumia syvällisemmin ja toisinaan jopa yrittävät seurata hänen opetuksiaan ja "tietään".