Ruanda

Historia

Kolonialismi

Afrikkaan suuntautuneen taistelun aikana Belgia valloitti Ruandan. Tämän jälkeen belgialaiset alkoivat jakaa ruandalaisia ryhmiin: Bahutut ja Batutsit. Belgialaiset valitsivat abatutseiksi ihmisiä, jotka näyttivät heidän mielestään eurooppalaisemmilta. Muista tuli abahutuja. Belgialaiset kertoivat ruandalaisille, että batutsit olivat bahutuja parempia. He antoivat batutsien hallita bahutuja.

Itsenäisyyden jälkeinen aika

Ruanda itsenäistyi 1. heinäkuuta 1962, ja Bahutut saivat vallan. Näin ollen Tutsin vastaisia puhdistuksia tapahtui usein. Monet abututit pakenivat Ugandaan, jossa he muodostivat Ruandan isänmaallisen rintaman eli RPF:n, joka yritti vallata Ruandan vuonna 1990.

Tutsien kansanmurha

Huhtikuun 6. päivän yönä 1994 diktaattori Juvénal Habyarimanan lentokone ammuttiin alas, mutta vieläkään ei ole selvää, kuka sen teki. Puolen tunnin kuluessa pääkaupungissa Kigalissa oli kaikkialla Interahamwe-miliisin miehittämiä tiesulkuja. Tutsien kansanmurha oli alkanut. Se kesti noin 100 päivää, ja siinä kuoli yli miljoona (1 000 000) tutsia ja maltillista hutua. Tärkein käytetty ase oli machete eli umupanga. Muut maat eivät kiinnittäneet tappamiseen juurikaan huomiota. Heinäkuun 2. päivänä 1994 RPF valtasi Kigalin. Muut maat antoivat ruandalaisten selvittää omat ongelmansa, koska ne eivät välittäneet.

Maakunnat

Ruandassa on viisi maakuntaa. Ne ovat pohjoinen maakunta, eteläinen maakunta, itäinen maakunta, läntinen maakunta ja keskellä sijaitseva Kigalin kaupunki.

Piirit

Tämä on luettelo Ruandan piirikunnista.

• Huye
• Nyamagabe
• Nyaruguru
• Gisagara
• Nyanza
• Ruhango
• Musanze
• Gicumbi
• Rulindo
• Gakenke
• Rusizi
• Nyamasheke
• Karongi
• Rubavu
• Rutsiro
• Nyabihu
• Bugesera
• Rwamagana
• Gatsibo
• Kirehe
• Nyagatare
• Ngoma
• Kicukiro
• Gasabo
• Nyarugenge

Maantiede

Ruanda on 26 338 neliökilometrin pinta-alallaan maailman 149. suurin maa. Koko maa on korkealla. Alin kohta on Rusizi-joki 950 metriä merenpinnan yläpuolella. Ruanda sijaitsee Keski- ja Itä-Afrikassa. Se rajoittuu lännessä Kongon demokraattiseen tasavaltaan, pohjoisessa Ugandaan, idässä Tansaniaan ja etelässä Burundiin. Se sijaitsee muutaman asteen etelään päiväntasaajalta ja on sisämaassa. Pääkaupunki Kigali on lähellä Ruandan keskustaa.

Maan pisin joki on Nyabarongo. Nyabarongo-Kagera laskee lopulta Victoriajärveen. Ruandassa on monia järviä, joista suurin on Kivu-järvi. Se on yksi maailman kahdestakymmenestä syvimmästä järvestä. Muita merkittäviä järviä ovat Burera, Ruhondo, Muhazi, Rweru ja Ihema. Ihema on suurin Akageran kansallispuiston itäisellä tasangolla sijaitsevista järvistä.

Keski- ja Länsi-Ruandassa on paljon vuoria. Korkeimmat huiput sijaitsevat Virunga-tulivuoriketjussa luoteessa. Siihen kuuluu Karisimbi-vuori, Ruandan korkein kohta, 4 507 metriä. Maan keskiosassa on enimmäkseen kumpuilevia kukkuloita. Itäisellä raja-alueella on savannia, tasankoja ja soita.

Ruandan ilmasto on lauhkea trooppinen ylänköilmasto. Lämpötilat ovat alhaisemmat kuin päiväntasaajan maille tyypilliset. Tämä johtuu sen korkeasta sijainnista. Maan keskiosassa sijaitsevan Kigalin päivittäinen lämpötila vaihtelee tyypillisesti 12 °C:n ja 27 °C:n välillä. Vaihtelu on vähäistä läpi vuoden. Vuodessa on kaksi sadekautta. Ensimmäinen kestää helmikuusta kesäkuuhun ja toinen syyskuusta joulukuuhun. Näiden välissä on kaksi kuivaa vuodenaikaa. Suurin niistä on kesäkuusta syyskuuhun, jolloin ei useinkaan sada lainkaan. Joulukuusta helmikuuhun on lyhyempi ja vähemmän ankara kausi.

Kagera- ja Ruvubu-joet, jotka ovat osa Niilin yläjuoksua.


Järvi ja tulivuori Virunga-vuoristossa

Biodiversiteetti

Esihistoriallisina aikoina vuoristometsät kattoivat kolmanneksen nykyisen Ruandan pinta-alasta. Luonnonvarainen kasvillisuus on nykyään pääasiassa kolmessa kansallispuistossa, ja muualla maassa harjoitetaan terassiviljelyä. Suurimmassa jäljellä olevassa metsässä, Nyungwessa, on 200 puulajia sekä orkideoita ja begonioita. Volcanoesin kansallispuiston kasvillisuus on enimmäkseen bambua ja nummia, joilla on pieniä metsäalueita. Akagerassa on savanniekosysteemi. Täällä kasvaa enimmäkseen akasiaa. Akagerassa on useita harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, kuten Markhamia lutea ja Eulophia guineensis.

Suurten nisäkkäiden monimuotoisuus on suurin kolmessa kansallispuistossa. Akagerassa on tyypillisiä savannieläimiä, kuten kirahveja ja norsuja, kun taas Volcanoesissa elää noin kolmannes maailman vuorigorillakannasta. Nyungwen metsässä on kolmetoista kädellislajia, kuten simpansseja ja Ruwenzori colobus -apinoita. Ruwenzori-kolobuset liikkuvat jopa 400 yksilön ryhmissä, mikä on suurin Afrikan kädellisistä.

Ruandassa on 670 lintulajia. Idän ja lännen välillä on eroa. Lännessä sijaitsevassa Nyungwen metsässä on 280 lajia. Lajeihin kuuluvat Ruwenzori Turaco ja Handsome Francolin. Itä-Ruandassa sen sijaan on savannilintuja, kuten mustapääkerttu, sekä soiden ja järvien lähellä eläviä lintuja, kuten haikaroita ja kurkia.

Topis Akageran kansallispuistossa

Aiheeseen liittyvät sivut

• Luettelo Ruandan joista
• Ruanda olympialaisissa
• Ruandan jalkapallomaajoukkue