Ruanda – Itä-Afrikan maa, kielet, historia ja 1994:n kansanmurha
Tutki Ruandan historiaa, kieliä ja vuoden 1994 kansanmurhaa — syvällinen katsaus Itä-Afrikan kulttuuriin, tapahtumiin ja niiden pitkäkestoisiin vaikutuksiin.
Ruanda on maa Afrikassa. Se sijaitsee Burundin, Kongo-Kinshasan, Ugandan ja Tansanian lähellä. Virallinen kieli on kinyarwanda. Se tunnetaan nykyään lähinnä siitä, että siellä tapahtui historian tehokkain kansanmurha.
Keskeiset tiedot
Pääkaupunki: Kigali.
Pinta-ala: noin 26 338 km² (verrattain pieni, mutta tiheästi asuttu).
Väkiluku: noin 13 miljoonaa (arvio, kasvu jatkuu).
Kielet: kinyarwanda on yleiskielenä lähes koko väestölle; Englanti ja ranska ovat olleet virallisia kieliä 1990-luvulta alkaen, ja swahili lisättiin viralliseksi myöhemmin. Kielet ovat muuttuneet poliittisten ja taloudellisten suhteiden seurauksena, ja englannin asema vahvistui 2000-luvulla.
Geografia ja luonto
Ruanda on manner-Afikan sisämaa, usein kutsuttu "tuhansien kukkuloiden maaksi" sen kumpuilevan maiseman vuoksi. Maassa on vuoristoisia alueita idässä Virungan laakson läheisyydessä, missä sijaitsevat myös tulivuoriketjut (esim. Virungan vuoristo), ja lännessä on suuret järvet kuten Kivu-järvi. Ilmasto on trooppisen vuoristoista, viileämpää ja sään vaihtelu maltillisempaa kuin monilla alankomailla sijaitsevilla trooppisilla alueilla.
Historia lyhyesti
- Ennen 1800-lukua alueella asui pääasiassa paimentolais- ja maanviljelijäyhteisöjä; etniset ryhmät kuten hutu, tutsi ja pienempi twa muodostivat sosiaalisen rakenteen, joka muuttui ajan mittaan monimutkaisemmaksi.
- Kolonialismin aikana alue oli ensin Saksan, myöhemmin Belgian hallinnassa. Belgialainen siirtomaavalta vahvisti etnisten erojen merkitystä muun muassa passijärjestelyillä ja rekisteröinneillä.
- Ruanda itsenäistyi vuonna 1962. Seuraavien vuosikymmenien aikana maassa oli toistuvia jännitteitä ja väkivaltaisuuksia eri etnisten ryhmien välillä.
1994:n kansanmurha
Keväällä 1994 Ruandassa tapahtui laajamittainen ja suunnitelmallinen kansanmurha, jonka seurauksena arviolta 800 000–1 000 000 ihmistä — pääosin tutsiväestöä ja myös kohtuullistavaksi nähtyjä hutuja — tapettiin noin kolmen kuukauden aikana (huhtikuu–heinäkuu 1994). Genocidin takana olivat äärimieliset hutut, ja se järkytti koko maailmaa. Kansainvälinen yhteisö on saanut suurta kritiikkiä siitä, että se reagoi liian hitaasti eikä estänyt tapahtumia.
Genocidin jälkeen maa on käynyt läpi oikeudellisia ja yhteisöllisiä prosesseja: kansainvälinen oikeus (esim. International Criminal Tribunal for Rwanda, ICTR) ja paikalliset gacaca-tuomioistuimet käsittelivät tuhansia rikoksia ja pyrkivät suorittamaan sovittelua sekä oikeutta. Gacaca-käytännöt olivat yhteisöllisiä oikeusmenettelyjä, jotka tavoittelivat totuuden selvittämistä ja yhteisön uudelleenrakentamista.
Jälkiseuraukset, politiikka ja kehitys
Genocidin jälkeen Ruandaa on ohjannut käytännössä Rwandan kansallisen rintaman (RPF) johtama hallinto, ja Paul Kagame on ollut keskeinen johtaja vallanvaihdoksen jälkeen; hänestä tuli virallisesti presidentti vuonna 2000. Maa on saavuttanut huomattavaa talouskasvua, parantanut terveydenhuoltoa ja koulutusta, ja naisten osallistuminen politiikkaan on yksi maailman korkeimmista. Toisaalta hallintoa on kritisoitu autoritaarisuudesta, oppositioäänien rajoittamisesta ja ihmisoikeuskysymyksistä.
Taloudellinen tilanne
Ruandan talous perustuu voimakkaasti maatalouteen (kahvi, tee, maissin ja maniokin viljely), mutta myös palvelusektori, matkailu ja tieto- ja viestintäteknologia ovat kasvussa. Matkailu, erityisesti vuoristosimpanssien ja länsimaisesti arvostettujen vuorilla eläinten — erityisesti vuorillagorillojen — näkeminen, tuo maahan merkittäviä tuloja. Hallitus on pyrkinyt houkuttelemaan investointeja ja kehittämään infrastruktuuria.
Luonto ja matkailu
Luonto ja villieläimistö ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä: Ruandassa sijaitsevat muun muassa Virungan kansallispuiston alueet ja vuoristogorilloille tärkeät suojelualueet. Järvi Kivu tarjoaa kauniita rantamaisemia sekä mahdollisuuksia kalastukseen ja vapaa-ajanviettoon.
Yhteenveto
Ruanda on pieni mutta tiheä ja monimutkainen valtio, jonka historiaan kuuluu sekä rikas kulttuuriperintö että raskaat traumat 1994:n kansanmurhasta. Viime vuosikymmeninä maa on kehittynyt nopeasti monilla mittareilla: elintason, koulutuksen ja terveydenhuollon parannukset ovat näkyviä, mutta poliittinen tila herättää edelleen keskustelua ja huolia. Luonnon- ja kulttuurimatkailu sekä maatalouden jalostus ovat keskeisiä kehityksen vetureita.
Historia
Kolonialismi
Afrikkaan suuntautuneen taistelun aikana Belgia valloitti Ruandan. Tämän jälkeen belgialaiset alkoivat jakaa ruandalaisia ryhmiin: Bahutut ja Batutsit. Belgialaiset valitsivat abatutseiksi ihmisiä, jotka näyttivät heidän mielestään eurooppalaisemmilta. Muista tuli abahutuja. Belgialaiset kertoivat ruandalaisille, että batutsit olivat bahutuja parempia. He antoivat batutsien hallita bahutuja.
Itsenäisyyden jälkeinen aika
Ruanda itsenäistyi 1. heinäkuuta 1962, ja Bahutut saivat vallan. Näin ollen Tutsin vastaisia puhdistuksia tapahtui usein. Monet abututit pakenivat Ugandaan, jossa he muodostivat Ruandan isänmaallisen rintaman eli RPF:n, joka yritti vallata Ruandan vuonna 1990.
Tutsien kansanmurha
Huhtikuun 6. päivän yönä 1994 diktaattori Juvénal Habyarimanan lentokone ammuttiin alas, mutta vieläkään ei ole selvää, kuka sen teki. Puolen tunnin kuluessa pääkaupungissa Kigalissa oli kaikkialla Interahamwe-miliisin miehittämiä tiesulkuja. Tutsien kansanmurha oli alkanut. Se kesti noin 100 päivää, ja siinä kuoli yli miljoona (1 000 000) tutsia ja maltillista hutua. Tärkein käytetty ase oli machete eli umupanga. Muut maat eivät kiinnittäneet tappamiseen juurikaan huomiota. Heinäkuun 2. päivänä 1994 RPF valtasi Kigalin. Muut maat antoivat ruandalaisten selvittää omat ongelmansa, koska ne eivät välittäneet.
Maakunnat
Ruandassa on viisi maakuntaa. Ne ovat pohjoinen maakunta, eteläinen maakunta, itäinen maakunta, läntinen maakunta ja keskellä sijaitseva Kigalin kaupunki.
Piirit
Tämä on luettelo Ruandan piirikunnista.
- Huye
- Nyamagabe
- Nyaruguru
- Gisagara
- Nyanza
- Ruhango
- Musanze
- Gicumbi
- Rulindo
- Gakenke
- Rusizi
- Nyamasheke
- Karongi
- Rubavu
- Rutsiro
- Nyabihu
- Bugesera
- Rwamagana
- Gatsibo
- Kirehe
- Nyagatare
- Ngoma
- Kicukiro
- Gasabo
- Nyarugenge
Maantiede
Ruanda on 26 338 neliökilometrin pinta-alallaan maailman 149. suurin maa. Koko maa on korkealla. Alin kohta on Rusizi-joki 950 metriä merenpinnan yläpuolella. Ruanda sijaitsee Keski- ja Itä-Afrikassa. Se rajoittuu lännessä Kongon demokraattiseen tasavaltaan, pohjoisessa Ugandaan, idässä Tansaniaan ja etelässä Burundiin. Se sijaitsee muutaman asteen etelään päiväntasaajalta ja on sisämaassa. Pääkaupunki Kigali on lähellä Ruandan keskustaa.
Maan pisin joki on Nyabarongo. Nyabarongo-Kagera laskee lopulta Victoriajärveen. Ruandassa on monia järviä, joista suurin on Kivu-järvi. Se on yksi maailman kahdestakymmenestä syvimmästä järvestä. Muita merkittäviä järviä ovat Burera, Ruhondo, Muhazi, Rweru ja Ihema. Ihema on suurin Akageran kansallispuiston itäisellä tasangolla sijaitsevista järvistä.
Keski- ja Länsi-Ruandassa on paljon vuoria. Korkeimmat huiput sijaitsevat Virunga-tulivuoriketjussa luoteessa. Siihen kuuluu Karisimbi-vuori, Ruandan korkein kohta, 4 507 metriä. Maan keskiosassa on enimmäkseen kumpuilevia kukkuloita. Itäisellä raja-alueella on savannia, tasankoja ja soita.
Ruandan ilmasto on lauhkea trooppinen ylänköilmasto. Lämpötilat ovat alhaisemmat kuin päiväntasaajan maille tyypilliset. Tämä johtuu sen korkeasta sijainnista. Maan keskiosassa sijaitsevan Kigalin päivittäinen lämpötila vaihtelee tyypillisesti 12 °C:n ja 27 °C:n välillä. Vaihtelu on vähäistä läpi vuoden. Vuodessa on kaksi sadekautta. Ensimmäinen kestää helmikuusta kesäkuuhun ja toinen syyskuusta joulukuuhun. Näiden välissä on kaksi kuivaa vuodenaikaa. Suurin niistä on kesäkuusta syyskuuhun, jolloin ei useinkaan sada lainkaan. Joulukuusta helmikuuhun on lyhyempi ja vähemmän ankara kausi.
Kagera- ja Ruvubu-joet, jotka ovat osa Niilin yläjuoksua.
Järvi ja tulivuori Virunga-vuoristossa
Biodiversiteetti
Esihistoriallisina aikoina vuoristometsät kattoivat kolmanneksen nykyisen Ruandan pinta-alasta. Luonnonvarainen kasvillisuus on nykyään pääasiassa kolmessa kansallispuistossa, ja muualla maassa harjoitetaan terassiviljelyä. Suurimmassa jäljellä olevassa metsässä, Nyungwessa, on 200 puulajia sekä orkideoita ja begonioita. Volcanoesin kansallispuiston kasvillisuus on enimmäkseen bambua ja nummia, joilla on pieniä metsäalueita. Akagerassa on savanniekosysteemi. Täällä kasvaa enimmäkseen akasiaa. Akagerassa on useita harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, kuten Markhamia lutea ja Eulophia guineensis.
Suurten nisäkkäiden monimuotoisuus on suurin kolmessa kansallispuistossa. Akagerassa on tyypillisiä savannieläimiä, kuten kirahveja ja norsuja, kun taas Volcanoesissa elää noin kolmannes maailman vuorigorillakannasta. Nyungwen metsässä on kolmetoista kädellislajia, kuten simpansseja ja Ruwenzori colobus -apinoita. Ruwenzori-kolobuset liikkuvat jopa 400 yksilön ryhmissä, mikä on suurin Afrikan kädellisistä.
Ruandassa on 670 lintulajia. Idän ja lännen välillä on eroa. Lännessä sijaitsevassa Nyungwen metsässä on 280 lajia. Lajeihin kuuluvat Ruwenzori Turaco ja Handsome Francolin. Itä-Ruandassa sen sijaan on savannilintuja, kuten mustapääkerttu, sekä soiden ja järvien lähellä eläviä lintuja, kuten haikaroita ja kurkia.
Topis Akageran kansallispuistossa
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Ruandan joista
- Ruanda olympialaisissa
- Ruandan jalkapallomaajoukkue
Etsiä