Sahih al-Bukhari — Sunnalainen hadith-kokoelma ja sen merkitys

Sahih al‑Bukhari — keskeinen sunnalainen hadith‑kokoelma, Muhammad al‑Bukharin keräämä ja sunnimuslimien arvostama teos Koraanin jälkeen auktoriteettina.

Sahih al-Bukhari (arabiaksi: صحيح البخاري), joka tunnetaan myös nimellä Bukhari Sharif (arabiaksi: بخاري شريف), on yksi sunnalaisen islamin Kutub al-Sittahista (kuudesta suuresta hadith-kokoelmasta). Nämä hadithit keräsi muslimioppinut Muhammad al-Bukhari. Sunnimuslimien keskuudessa sitä pidetään Koraanin jälkeen aidoimmaksi kirjaksi. Sahih al-Bukhari tunnetaan yhdessä Sahi Muslim -teoksen kanssa nimellä Sahihayn.

Kirjoittaja ja historiallinen tausta

Imam Muhammad ibn Ismail al-Bukhari (synt. 194/810, k. 256/870) oli persialainen hadith-tutkija, joka matkusti laajasti Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa kerätäkseen suullisia raportteja profeetta Muhammadin (rauha hänelle) elämään ja opetuksiin liittyen. Hän eli 800-luvun alkupuolella, jolloin hadith-perinteen systemaattinen kokoaminen ja arviointi oli keskeisessä asemassa islamilaisen lain ja teologian muotoutumisessa.

Koostumus ja rakenne

Sahih al-Bukhari on järjestetty kirjoiksi (kutub) ja edelleen lukuihin (abwab). Teoksen eri laitokset ja painokset voivat poiketa kappalejakojen ja otsikoinnin yksityiskohdissa, mutta perusrakenne pysyy samana: hadithit on luokiteltu aihepiireittäin esimerkiksi uskonnollisista velvollisuuksista, rukouksesta, paastosta, verotuksesta ja juridisista kysymyksistä. Tutkijoiden ilmoittamat määrät vaihtelevat; yhteensä teoksesta löytyy arviolta useita tuhansia kertomuksia, kun lasketaan mukaan kertautumiset. Ilman toistoja hadithien määräksi mainitaan usein noin 2 600—2 900, kun toistojen kanssa luku nousee yli 7 000:een, riippuen laskentatavasta ja edition versiosta.

Kriteerit ja todentaminen

Al-Bukhari tunnetaan erittäin tiukasta kriteeristään, joita hän sovelsi hadithien hyväksymiseksi teokseensa. Keskeisiä vaatimuksia olivat:

• Isnad (vuoroketju): kertojaketjun tuli olla katkeamaton, eli jokainen kertojanimi ketjussa oli tunnettava ja hänen oli väitetty välittäneen suoraan seuraavalta kertojalta.
• Luotettavuus ja moraalinen taso: kertojien tuli olla tunnettuja hyvästä muistista, rehellisyydestä ja oikeamielisyydestä.
• Pätevyysmuistissa ja näkemisessä: kertojien muistin ja havaintokyvyn katsottiin olevan riittävä.
• Ei piileviä (g’ubra) tai ilmeisiä ristiriitoja vahvempien kertomusten kanssa.

Nämä kriteerit tekivät teoksesta Sunnalaisen perinteen mielestä hyvin luotettavan lähteen; monia muita kokoelmia pidetään arvokkaina, mutta Sahih al-Bukharia arvostetaan erityisesti johtuen sen tiukasta valintamenettelystä.

Merkitys ja vaikutus

Sahih al-Bukhari on ollut keskeinen lähde islamilaisessa oikeudessa (fiqh), hadith-tutkimuksessa ja uskonnollisessa opetuksessa. Sen hadithit ovat vaikuttaneet islamilaiseen lainsäädäntöön, rukouskäytäntöihin, perhe- ja rikosoikeuteen sekä moraali- ja yhteisöelämään. Koska teosta pidetään auktoriteettina sunnalaisissa koulukunnissa, sen tulkinnat ja selitykset ovat muokanneet monien muslimiyhteisöjen käytäntöjä.

Kritiikki ja eri näkemykset

Vaikka Sahih al-Bukhari on laajalti tunnustettu sunnalaisten piirissä, siihen on esitetty myös kritiikkiä ja eriäviä näkemyksiä. Esimerkiksi:

• Jotkut oppineet ovat kyseenalaistaneet tiettyjen kertojien muistia tai merkinneet joitakin haditheja selkeiksi kontekstisidonnaisiksi tai vaikeaksi soveltaa suoraan oikeudellisiin kysymyksiin.
• Shiialaiset koulukunnat eivät yleisesti hyväksy Sahih al-Bukharia samanlaisena auktoriteettina kuin sunnilaiset; heidän hadith-kokoelmansa ja arviointiperiaatteensa poikkeavat.
• Ajan mittaan esiintyneet tekstinkorjaukset, eri manuskriptieditiot ja painokset ovat johtaneet siihen, että tutkijoiden tulee tarkistaa lähteet ja ketjut tapauksiin liittyen.

Käännökset, tutkimus ja saatavuus

Sahih al-Bukhari on käännetty ja kommentoitu useille kielille: englantiin, urduksi, turkiksi, persiaksi ja moniin muihin kieliin. Nykyajan tutkimus tarkastelee teosta sekä historiallisena dokumenttina että uskontotieteellisenä aineistona: tutkijat analysoivat ketjujen luotettavuutta, tekstimuutoksia ja hadithien sosiaalista merkitystä. Myös digitaaliset arkistot ja verkkojulkaisut ovat tehneet teoksen lähteistä helpommin tutkittavia laajemman yleisön ja akateemikoiden käyttöön.

Lopuksi

Sahih al-Bukhari on yksi islamilaisen perinteen tärkeimmistä hadith-kokoelmista. Sen vaikutus näkyy uskonnollisen lain, rukouskäytäntöjen ja muslimiyhteisöjen arjessa. Vaikka sen auktoriteettia pidetään laajalti sunnalaisessa maailmassa, akateeminen ja uskonnollinen keskustelu jatkuu muun muassa lähdekritiikin, eri painosten ja tulkintojen vuoksi.

Hae kirjaimella