Pyhä Valentinus – marttyyripyhimys ja rakkauden suojelija

Tutustu Pyhään Valentinukseen — marttyyripyhimykseen ja rakkauden suojelijaan: historian tarinat, arkeologiset löydöt ja hänen myyttinsä.

Pyhä Valentinus on monien muinaisessa Roomassa eläneiden marttyyripyhimysten nimi. Ainakin kolmen eri Valentinus-nimisen henkilön kerrotaan kuolleen helmikuun 14. päivänä. Vaikka kukaan ei tiedä, kuka Valentine tarkalleen ottaen oli ja mistä hän oli kotoisin, hänen olemassaolonsa on vahvistettu, koska arkeologit löysivät Valentinukselle omistetun kirkon.

Perinteisesti Valentinusta on pidetty rakkauden, nuorten ja onnellisten avioliittojen suojelijana. Katolisessa kirkossa häntä kunnioitettiin erityisesti sen vuoksi, että legendojen mukaan hän vihki salaa sotilaita tai pariskuntia, vaikka siihen olisi kuulunut sanktioita. Tämän vuoksi Valentinuksen muistopäivä, 14. helmikuuta, yhdistyi vähitellen rikastuvaan romanssi- ja pariutumisperinteeseen.

Historialliset tiedot Valentinuksesta ovat sirpaleisia. Yksi tunnetuimmista muistakin #tarinoista kertoo, että Valentinus olisi toiminut pappina tai piispana ja kärsinyt marttyyrikuoleman keisari Claudius II:n hallituskaudella. Toinen legenda kuvaa häntä vankilassa, jossa hän paransi vanginvartijan sokean tyttären ja lähetti tytölle jäähyväiskirjeen allekirjoittaen sen sanomalla "From your Valentine" — tarina, josta myöhemmin kehittyi nykyaikaisen ystävyys- ja rakkauskirjeen perinne.

Pyhimyksen muistopäivän ja rakkauskultin kytkeytyminen toisiinsa sai lisää jalansijaa keskiajalla. 1300-luvulla runoilijat kuten Geoffrey Chaucer yhdistivät Valentinuksen päivän kevään heräämiseen ja rakkauden kukkimiseen, mikä vahvisti juhlan romanttista luonnetta. 1700–1800-luvuilla tavaksi tuli lähettää "valentine"-tervehdyksiä, ja teollistumisen myötä juhla kaupallistui: kortit, kukat, suklaat ja lahjat vakiintuivat osaksi juhlintaa.

Katolisessa kirkon kalenterissa Valentinuksen muistopäivän asema on vaihdellut. Joidenkin lähteiden mukaan paavi Gelasius I sijoitti Valentinuksen muistopäivän 14. helmikuuta 400-luvulla, mutta liturgisten uudistusten myötä — erityisesti vuoden 1969 reformissa — Valentinuksen muistopäivä poistettiin yleisestä roomalaiskatolisesta kalenterista. Hänet kuitenkin tunnustetaan edelleen pyhimykseksi, ja paikalliset seurakunnat ja kansat jatkavat kunnioitusta ja muistotilaisuuksia.

Valentinukseen liittyviä pyhäinjäännöksiä ja kirkollisia muistomerkkejä on useissa Euroopan kaupungeissa. Ternin kaupunki Italiassa ja muut paikat väittävät omistavansa fragmentteja hänen reliikeistään, ja eri kirkoissa esillä olevat jäännökset ovat osa pyhimyspalveluja ja matkailua. Myös reliikkeihin ja kirkkoihin liittyvät perinteet vaihtelevat maittain.

Tänä päivänä 14. helmikuuta tunnetaan maailmanlaajuisesti rakkauden ja kiintymyksen juhlapäivänä: ihmiset vaihtavat kortteja ja lahjoja, kukkia ja suklaata, ja monet viettävät aikaa rakkaidensa kanssa. Vaikka historiallisen Valentinuksen henkilöllisyys ja tarina ovat osin hämärän peitossa, hänen nimensä on säilynyt symboleissa, jotka yhdistävät muistamisen, myötätunnon ja rakkauden käytäntöihin.

Hae kirjaimella