Pyhimys

Yleiset ominaisuudet

Monet uskonnot käyttävät "pyhimyksen" ideaa kunnioittaakseen ihmisiä, kuten hindujen pyhimykset. Jos henkilöä pidetään pyhimyksenä, olipa hänen uskontokuntansa mikä tahansa, hän on yleensä:

1. Erittäin hyvä ihminen
2. Erittäin hyvä opettaja
3. Kykenee tekemään ihmeitä
4. Kykenee rukoilemaan uskovien puolesta.
5. Eläminen ilman monia aineellisia asioita tai mukavuuksia
6. Pyhien asioiden tuntemus

Yleiset ominaisuudet

Monet uskonnot käyttävät "pyhimyksen" ideaa kunnioittaakseen ihmisiä, kuten hindujen pyhimykset. Jos henkilöä pidetään pyhimyksenä, olipa hänen uskontokuntansa mikä tahansa, hän on yleensä:

1. Erittäin hyvä ihminen
2. Erittäin hyvä opettaja
3. Kykenee tekemään ihmeitä
4. Kykenee rukoilemaan uskovien puolesta.
5. Eläminen ilman monia aineellisia asioita tai mukavuuksia
6. Pyhien asioiden tuntemus

Kristinusko

Anglikaanisuus

Anglikaanisessa ehtoollisessa ja jatkuvan anglikaanisen liikkeen piirissä pyhimys on henkilö, joka on yleisen mielipiteen mukaan nostettu pyhäksi. Pyhimykset nähdään pyhyyden esikuvina, joita kannattaa seurata, ja "todistajien pilvenä", joka vahvistaa ja rohkaisee uskovaa hänen hengellisellä matkallaan (Hepr. 12:1). Virallinen anglikaaninen politiikka tunnustaa pyhien olemassaolon taivaassa.

Itäinen ortodoksisuus

Itäisessä ortodoksisessa kirkossa pyhimykseksi määritellään jokainen, joka on taivaassa, riippumatta siitä, onko hänet tunnustettu täällä maan päällä vai ei. Tämä tarkoittaa, että Aadamille ja Eevalle, Moosekselle ja eri profeetoille (lukuun ottamatta enkeleitä ja arkkienkeleitä) annetaan pyhimyksen arvonimi. Ortodoksisessa kirkossa pyhimys viittaa läheisyyteen Jumalan kanssa.

Luterilaisuus

Luterilaisessa kirkossa kaikkia kristittyjä, olivatpa he taivaassa tai maan päällä, pidetään pyhinä. Kirkko kuitenkin tunnustaa ja kunnioittaa edelleen tiettyjä pyhimyksiä, myös joitakin katolisen kirkon kunnioittamia pyhimyksiä.

Metodismi

Vaikka metodistit eivät yleisesti ottaen harrasta pyhimysten suojelemista tai kunnioittamista, he kuitenkin kunnioittavat ja ihailevat heitä. Metodistit uskovat, että kaikki kristityt ovat pyhimyksiä, mutta useimmiten he käyttävät termiä viittaamaan raamatullisiin henkilöihin, kristittyjen johtajiin ja uskon marttyyreihin. Monet metodistikirkot on nimetty pyhimysten, kuten kahdentoista apostolin, John Wesleyn jne. mukaan.

Mormonit (Myöhempien Aikojen Pyhät)

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon (LDS-kirkko) uskomukset pyhimyksistä ovat lähellä protestanttisen uskon uskomuksia. Uudessa testamentissa pyhiä ovat kaikki ne, jotka on kastettu. "Myöhempien aikojen" viittaa oppiin, jonka mukaan jäsenet elävät "viimeisinä päivinä", ennen Kristuksen toista tulemista. Siksi jäsenistä käytetään usein nimitystä "viimeisten päivien pyhät" tai "LDS" ja keskenään nimitystä "pyhät".

Itämainen ortodoksinen

Syyrialainen ortodoksinen kirkko, Aleksandrian koptilainen ortodoksinen kirkko, etiopialainen ortodoksinen kirkko, eritrealainen ortodoksinen kirkko, Malankaran ortodoksinen syyrialainen kirkko ja armenialainen apostolinen kirkko hyväksyvät pyhimysten olemassaolon, mutta tunnustavat heidät virallisesti omalla tavallaan. Esimerkiksi Aleksandrian koptilais-ortodoksisen kirkon paavi kanonisoi pyhimykset kirkon pyhän synodin hyväksynnällä. Koptilaisortodoksisen uskon vaatimuksena on, että pyhimyksen kuolemasta hänen kanonisointiinsa on kulunut vähintään 50 vuotta, ja koptilaisortodoksisen paavin on noudatettava tätä sääntöä.

Muut kristilliset ryhmät

Jotkut ryhmät eivät hyväksy ajatusta pyhien ehtoollisesta. Jotkut uskovat, että kaikki edesmenneet ovat sielun unessa, kunnes tuomiopäivänä tapahtuu lopullinen ylösnousemus. Toiset uskovat, että kuolleet menevät joko paratiisiin tai Tartarokseen odottamaan päivää, jolloin elävät ja kuolleet tuomitaan. Tietyt ryhmät eivät usko, että edesmenneillä on mitään yhteyttä eläviin.

Protestantismi

Monissa protestanttisissa kirkoissa sanaa "pyhimys" käytetään yleisemmin viittaamaan kaikkiin kristittyihin. Tämä on samanlaista kuin Paavalin lukuisat viittaukset Raamatun Uudessa testamentissa. Tällä tavoin jokainen, joka kuuluu Kristuksen ruumiiseen (kuka tahansa kristitty) on "pyhimys", koska hänellä on suhde Kristukseen Jeesukseen. Monet protestantit pitävät pyhimyksille osoitettuja rukouksia epäjumalanpalveluksena, koska heidän mielestään rukoukset tulisi osoittaa vain Jumalalle itselleen.

Roomalaiskatolisuus

Eräällä roomalaiskatolisella verkkosivustolla sanotaan, että "historiasta, roomalaisesta martyrologista ja ortodoksilähteistä löytyy yli 10 000 nimettyä pyhimystä ja autuaaksi julistettua henkilöä, mutta lopullista päälukua ei ole".

Pastori Alban Butler julkaisi vuonna 1756 Lives of the Saints -teoksen, joka sisälsi 1486 pyhimystä. Tämän teoksen viimeisin painos sisältää 2 565 pyhimyksen elämän. Vatikaanin pyhimysasioiden kongregaation virkamies Monsignor Robert Sarno sanoi, että pyhimysten tarkkaa lukumäärää on mahdotonta sanoa.

Katolinen kirkko opettaa, ettei se tee kenestäkään pyhimystä. Sen sijaan se tunnustaa pyhimyksen. Kirkossa pyhimyksen arvonimi viittaa henkilöön, jonka katolinen kirkko on kanonisoinut (virallisesti tunnustanut) ja jonka uskotaan siksi olevan taivaassa.

Koska kirkko uskoo, että kaikki taivaassa olevat ihmiset ovat pyhimyksiä, taivaassa uskotaan olevan monia ihmisiä, joita ei ole virallisesti julistettu pyhimyksiksi. Joskus sanaa "pyhimys" käytetään viittaamaan kristittyihin, jotka vielä elävät täällä maan päällä.

Pyhimysten kunnioittaminen, latinaksi cultus tai "pyhimysten kultti", kuvaa hartautta tiettyä pyhimystä tai tiettyjä pyhimyksiä kohtaan. Joskus tätä kutsutaan "palvonnaksi", mutta vain vanhassa merkityksessä, joka tarkoittaa "kunnioittaa tai osoittaa kunnioitusta". Katolisen kirkon mukaan jumalanpalvelus on asianmukaisesti varattu vain Jumalalle eikä koskaan pyhimyksille. Pyhimyksiltä voi pyytää apua, aivan kuten voi pyytää jotakuta maanpäällistä rukoilemaan puolestaan.

Pyhimys voi olla jonkin asian tai ammatin suojeluspyhimys, tai häneen voidaan vedota tiettyjä sairauksia tai katastrofeja vastaan, joskus kansan tavan mukaan ja joskus kirkolliskokouksen virallisten lausuntojen mukaan. Pyhimyksillä ei ajatella olevan omaa voimaa, vaan ainoastaan Jumalan antama voima.

Pyhimykseksi tuleminen

Henkilö, jota pidetään hyvin pyhänä, voidaan julistaa pyhimykseksi virallisessa prosessissa, jota kutsutaan kanonisaatioksi. Virallinen kanonisointi on pitkä prosessi, joka kestää usein vuosia, jopa vuosisatoja. Prosessin ensimmäinen vaihe on asiantuntijan tekemä tutkimus ehdokkaan elämästä. Tämän jälkeen ehdokasta koskeva raportti annetaan alueen piispalle ja tehdään lisää tutkimuksia. Sen jälkeen se lähetetään Roomassa sijaitsevaan pyhien syiden kongregaatioon (Congregation for the Causes of Saints).

Jos hakemus hyväksytään, henkilölle voidaan myöntää kunnianarvoisen arvonimi. Jatkotutkimukset voivat johtaa ehdokkaan autuaaksi julistamiseen ja hänelle voidaan antaa arvonimi "autuas". Vähintään kaksi merkittävää ihmettä vaaditaan, jotta henkilö voidaan virallisesti julistaa pyhimykseksi. Näiden ihmeiden on täytynyt tapahtua ehdokkaan kuoleman jälkeen. Lopuksi, kun kaikki tämä on tehty, paavi kanonisoi pyhimyksen.

Kun henkilö on julistettu pyhimykseksi, pyhimyksen ruumista pidetään pyhänä. Pyhimysten jäännöksiä kutsutaan pyhiksi reliikeiksi, ja niitä käytetään yleensä kirkoissa. Myös pyhimysten henkilökohtaisia tavaroita voidaan käyttää pyhäinjäännöksinä. Joillakin pyhimyksillä on symboli, joka edustaa heidän elämäänsä.

Kristinusko

Anglikaanisuus

Anglikaanisessa ehtoollisessa ja jatkuvan anglikaanisen liikkeen piirissä pyhimys on henkilö, joka on yleisen mielipiteen mukaan nostettu pyhäksi. Pyhimykset nähdään pyhyyden esikuvina, joita kannattaa seurata, ja "todistajien pilvenä", joka vahvistaa ja rohkaisee uskovaa hänen hengellisellä matkallaan (Hepr. 12:1). Virallinen anglikaaninen politiikka tunnustaa pyhien olemassaolon taivaassa.

Itäinen ortodoksisuus

Itäisessä ortodoksisessa kirkossa pyhimykseksi määritellään jokainen, joka on taivaassa, riippumatta siitä, onko hänet tunnustettu täällä maan päällä vai ei. Tämä tarkoittaa, että Aadamille ja Eevalle, Moosekselle ja eri profeetoille (lukuun ottamatta enkeleitä ja arkkienkeleitä) annetaan pyhimyksen arvonimi. Ortodoksisessa kirkossa pyhimys viittaa läheisyyteen Jumalan kanssa.

Luterilaisuus

Luterilaisessa kirkossa kaikkia kristittyjä, olivatpa he taivaassa tai maan päällä, pidetään pyhinä. Kirkko kuitenkin tunnustaa ja kunnioittaa edelleen tiettyjä pyhimyksiä, myös joitakin katolisen kirkon kunnioittamia pyhimyksiä.

Metodismi

Vaikka metodistit eivät yleisesti ottaen harrasta pyhimysten suojelemista tai kunnioittamista, he kuitenkin kunnioittavat ja ihailevat heitä. Metodistit uskovat, että kaikki kristityt ovat pyhimyksiä, mutta useimmiten he käyttävät termiä viittaamaan raamatullisiin henkilöihin, kristittyjen johtajiin ja uskon marttyyreihin. Monet metodistikirkot on nimetty pyhimysten, kuten kahdentoista apostolin, John Wesleyn jne. mukaan.

Mormonit (Myöhempien Aikojen Pyhät)

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon (LDS-kirkko) uskomukset pyhimyksistä ovat lähellä protestanttisen uskon uskomuksia. Uudessa testamentissa pyhiä ovat kaikki ne, jotka on kastettu. "Myöhempien aikojen" viittaa oppiin, jonka mukaan jäsenet elävät "viimeisinä päivinä", ennen Kristuksen toista tulemista. Siksi jäsenistä käytetään usein nimitystä "viimeisten päivien pyhät" tai "LDS" ja keskenään nimitystä "pyhät".

Itämainen ortodoksinen

Syyrialainen ortodoksinen kirkko, Aleksandrian koptilainen ortodoksinen kirkko, etiopialainen ortodoksinen kirkko, eritrealainen ortodoksinen kirkko, Malankaran ortodoksinen syyrialainen kirkko ja armenialainen apostolinen kirkko hyväksyvät pyhimysten olemassaolon, mutta tunnustavat heidät virallisesti omalla tavallaan. Esimerkiksi Aleksandrian koptilais-ortodoksisen kirkon paavi kanonisoi pyhimykset kirkon pyhän synodin hyväksynnällä. Koptilaisortodoksisen uskon vaatimuksena on, että pyhimyksen kuolemasta hänen kanonisointiinsa on kulunut vähintään 50 vuotta, ja koptilaisortodoksisen paavin on noudatettava tätä sääntöä.

Muut kristilliset ryhmät

Jotkut ryhmät eivät hyväksy ajatusta pyhien ehtoollisesta. Jotkut uskovat, että kaikki edesmenneet ovat sielun unessa, kunnes tuomiopäivänä tapahtuu lopullinen ylösnousemus. Toiset uskovat, että kuolleet menevät joko paratiisiin tai Tartarokseen odottamaan päivää, jolloin elävät ja kuolleet tuomitaan. Tietyt ryhmät eivät usko, että edesmenneillä on mitään yhteyttä eläviin.

Protestantismi

Monissa protestanttisissa kirkoissa sanaa "pyhimys" käytetään yleisemmin viittaamaan kaikkiin kristittyihin. Tämä on samanlaista kuin Paavalin lukuisat viittaukset Raamatun Uudessa testamentissa. Tällä tavoin jokainen, joka kuuluu Kristuksen ruumiiseen (kuka tahansa kristitty) on "pyhimys", koska hänellä on suhde Kristukseen Jeesukseen. Monet protestantit pitävät pyhimyksille osoitettuja rukouksia epäjumalanpalveluksena, koska heidän mielestään rukoukset tulisi osoittaa vain Jumalalle itselleen.

Roomalaiskatolisuus

Eräällä roomalaiskatolisella verkkosivustolla sanotaan, että "historiasta, roomalaisesta martyrologista ja ortodoksilähteistä löytyy yli 10 000 nimettyä pyhimystä ja autuaaksi julistettua henkilöä, mutta lopullista päälukua ei ole".

Pastori Alban Butler julkaisi vuonna 1756 Lives of the Saints -teoksen, joka sisälsi 1486 pyhimystä. Tämän teoksen viimeisin painos sisältää 2 565 pyhimyksen elämän. Vatikaanin pyhimysasioiden kongregaation virkamies Monsignor Robert Sarno sanoi, että pyhimysten tarkkaa lukumäärää on mahdotonta sanoa.

Katolinen kirkko opettaa, ettei se tee kenestäkään pyhimystä. Sen sijaan se tunnustaa pyhimyksen. Kirkossa pyhimyksen arvonimi viittaa henkilöön, jonka katolinen kirkko on kanonisoinut (virallisesti tunnustanut) ja jonka uskotaan siksi olevan taivaassa.

Koska kirkko uskoo, että kaikki taivaassa olevat ihmiset ovat pyhimyksiä, taivaassa uskotaan olevan monia ihmisiä, joita ei ole virallisesti julistettu pyhimyksiksi. Joskus sanaa "pyhimys" käytetään viittaamaan kristittyihin, jotka vielä elävät täällä maan päällä.

Pyhimysten kunnioittaminen, latinaksi cultus tai "pyhimysten kultti", kuvaa hartautta tiettyä pyhimystä tai tiettyjä pyhimyksiä kohtaan. Joskus tätä kutsutaan "palvonnaksi", mutta vain vanhassa merkityksessä, joka tarkoittaa "kunnioittaa tai osoittaa kunnioitusta". Katolisen kirkon mukaan jumalanpalvelus on asianmukaisesti varattu vain Jumalalle eikä koskaan pyhimyksille. Pyhimyksiltä voi pyytää apua, aivan kuten voi pyytää jotakuta maanpäällistä rukoilemaan puolestaan.

Pyhimys voi olla jonkin asian tai ammatin suojeluspyhimys, tai häneen voidaan vedota tiettyjä sairauksia tai katastrofeja vastaan, joskus kansan tavan mukaan ja joskus kirkolliskokouksen virallisten lausuntojen mukaan. Pyhimyksillä ei ajatella olevan omaa voimaa, vaan ainoastaan Jumalan antama voima.

Pyhimykseksi tuleminen

Henkilö, jota pidetään hyvin pyhänä, voidaan julistaa pyhimykseksi virallisessa prosessissa, jota kutsutaan kanonisaatioksi. Virallinen kanonisointi on pitkä prosessi, joka kestää usein vuosia, jopa vuosisatoja. Prosessin ensimmäinen vaihe on asiantuntijan tekemä tutkimus ehdokkaan elämästä. Tämän jälkeen ehdokasta koskeva raportti annetaan alueen piispalle ja tehdään lisää tutkimuksia. Sen jälkeen se lähetetään Roomassa sijaitsevaan pyhien syiden kongregaatioon (Congregation for the Causes of Saints).

Jos hakemus hyväksytään, henkilölle voidaan myöntää kunnianarvoisen arvonimi. Jatkotutkimukset voivat johtaa ehdokkaan autuaaksi julistamiseen ja hänelle voidaan antaa arvonimi "autuas". Vähintään kaksi merkittävää ihmettä vaaditaan, jotta henkilö voidaan virallisesti julistaa pyhimykseksi. Näiden ihmeiden on täytynyt tapahtua ehdokkaan kuoleman jälkeen. Lopuksi, kun kaikki tämä on tehty, paavi kanonisoi pyhimyksen.

Kun henkilö on julistettu pyhimykseksi, pyhimyksen ruumista pidetään pyhänä. Pyhimysten jäännöksiä kutsutaan pyhiksi reliikeiksi, ja niitä käytetään yleensä kirkoissa. Myös pyhimysten henkilökohtaisia tavaroita voidaan käyttää pyhäinjäännöksinä. Joillakin pyhimyksillä on symboli, joka edustaa heidän elämäänsä.

Muut uskonnot

Sanaa "pyhimys" ei käytetä ainoastaan kristinuskossa. Monissa uskonnoissa on ihmisiä, joiden on tunnustettu saavuttaneen uskonnollisen opetuksen korkeimmat tavoitteet. Englannin kielessä termiä saint käytetään usein kääntämään tätä ajatusta monista maailmanuskonnoista.

Afrikkalainen diaspora

Kuubalainen Santería, haitilainen Vodou, brasilialainen Umbanda ja Candomblé sekä muut vastaavat synkretistiset uskonnot ottivat katoliset pyhimykset tai ainakin pyhimysten kuvat käyttöönsä ja liittivät niihin omia henkiä/jumaluuksiaan. Heitä palvotaan kirkoissa (joissa he esiintyvät pyhimyksinä) ja uskonnollisissa festivaaleissa, joissa he esiintyvät jumalina. Nimi santería oli alun perin negatiivinen termi niille, joiden pyhimysten palvonta poikkesi katolisista normeista.

Buddhalaisuus

Buddhalaiset arvostavat erityisesti arhateja^[] ja arahantteja^[] sekä bodhisattvoja ja buddhoja. ^[]

Diskordianismi

Diskordianismissa kuka tahansa, elävä tai kuollut, tai jopa mikä tahansa voidaan nimetä pyhimykseksi. Kuka tahansa voi kanonisoida mitä tahansa tai kenet tahansa, sillä jokainen, oli hän siitä tietoinen tai ei, on POEE:n paavi. Tämä johtuu siitä, että "moraalinen täydellisyys ei ole välttämätöntä diskordianistiselle pyhimykselle. Pitää vain kärsiä paljon".

Hindulaisuus

On olemassa ihmisiä, joita on kuvattu hindupyhimyksiksi, ja useimmat heistä on myös yksilöity tarkemmin termeillä Sant, Mahatma, Paramahamsa, Swami tai Swami tai nimillä Sri tai Srila.

Islam

Arabian kielen sana wali (arabiaksi ولي, monikko Awliyā' أولياء) käännetään englanniksi yleensä sanalla "Saint". Walia ei kuitenkaan pidä sekoittaa kristilliseen pyhimysperinteeseen. Tärkeä varhainen sunnalaisen islaminuskon tutkija Ahmad ibn Muhammad al-Tahawi mainitsi kirjassaan "Al-Aqidah At-Tahawiya":

Emme pidä ketään Umman pyhimyksistä parempana kuin ketään profeettaa, vaan sanomme pikemminkin, että kuka tahansa profeetta on parempi kuin kaikki awliya' yhteensä. Uskomme siihen, mitä tiedämme Karamatista, awliya'n ihmeellisyyksistä ja luotettavista lähteistä peräisin oleviin autenttisiin kertomuksiin heistä.

Toisin kuin profeetat ja lähettiläät, awliya voi olla joko mies tai nainen. Yksi tunnetuimmista naispuolisista pyhimyksistä on Rabi`a al-Adawiyya.

Islamissa pidetään^[] yleisesti, että pyhimysten pyhimys on Muhammedin serkku Ali Ibn Abi Talib, jonka opetuksista kaikki sufi-kunnat ovat saaneet alkunsa. Lisäksi kaikki pyhimykset pitävät häntä mestarinaan "pyhimysten pyhimys".

Sufismissa suurimpia waleja pidetään henkisen puhdistautumisen mestareina. Jotkut islamin ryhmät arvostavat Hadratia (kirjaimellisesti Läsnäolo, sufi-pyhimysten titteli).

Juutalaisuus

Sana Tzadik "vanhurskas" ja siihen liittyvät merkitykset kehittyivät rabbiinisessa ajattelussa talmudilaisesta vastakohdasta hasidiin ("hurskas" kunniamaininta), sen tutkimiseen eettisessä kirjallisuudessa ja sen henkistämiseen kabbalassa. Hasidilaisessa juutalaisuudessa Tzadikin instituutio sai keskeisen merkityksen.

Sikhismi

Santin tai bhagatin käsite esiintyy Pohjois-Intian uskonnollisessa ajattelussa, myös sikhismissä. Kabirin, Ravidaksen, Nanakin ja muiden kaltaisia henkilöitä pidetään yleisesti Sant-perinteeseen kuuluvina. Osa heidän mystisistä sävellyksistään on sisällytetty Guru Granth Sahibiin. Termiä "Sant" käytetään edelleen joskus löyhästi elävistä henkilöistä sikhiläisissä ja niihin liittyvissä yhteisöissä. ^[]

Muut uskonnot

Sanaa "pyhimys" ei käytetä ainoastaan kristinuskossa. Monissa uskonnoissa on ihmisiä, joiden on tunnustettu saavuttaneen uskonnollisen opetuksen korkeimmat tavoitteet. Englannin kielessä termiä saint käytetään usein kääntämään tätä ajatusta monista maailmanuskonnoista.

Afrikkalainen diaspora

Kuubalainen Santería, haitilainen Vodou, brasilialainen Umbanda ja Candomblé sekä muut vastaavat synkretistiset uskonnot ottivat katoliset pyhimykset tai ainakin pyhimysten kuvat käyttöönsä ja liittivät niihin omia henkiä/jumaluuksiaan. Heitä palvotaan kirkoissa (joissa he esiintyvät pyhimyksinä) ja uskonnollisissa festivaaleissa, joissa he esiintyvät jumalina. Nimi santería oli alun perin negatiivinen termi niille, joiden pyhimysten palvonta poikkesi katolisista normeista.

Buddhalaisuus

Buddhalaiset arvostavat erityisesti arhateja^[] ja arahantteja^[] sekä bodhisattvoja ja buddhoja. ^[]

Diskordianismi

Diskordianismissa kuka tahansa, elävä tai kuollut, tai jopa mikä tahansa voidaan nimetä pyhimykseksi. Kuka tahansa voi kanonisoida mitä tahansa tai kenet tahansa, sillä jokainen, oli hän siitä tietoinen tai ei, on POEE:n paavi. Tämä johtuu siitä, että "moraalinen täydellisyys ei ole välttämätöntä diskordianistiselle pyhimykselle. Pitää vain kärsiä paljon".

Hindulaisuus

On olemassa ihmisiä, joita on kuvattu hindupyhimyksiksi, ja useimmat heistä on myös yksilöity tarkemmin termeillä Sant, Mahatma, Paramahamsa, Swami tai Swami tai nimillä Sri tai Srila.

Islam

Arabian kielen sana wali (arabiaksi ولي, monikko Awliyā' أولياء) käännetään englanniksi yleensä sanalla "Saint". Walia ei kuitenkaan pidä sekoittaa kristilliseen pyhimysperinteeseen. Tärkeä varhainen sunnalaisen islaminuskon tutkija Ahmad ibn Muhammad al-Tahawi mainitsi kirjassaan "Al-Aqidah At-Tahawiya":

Emme pidä ketään Umman pyhimyksistä parempana kuin ketään profeettaa, vaan sanomme pikemminkin, että kuka tahansa profeetta on parempi kuin kaikki awliya' yhteensä. Uskomme siihen, mitä tiedämme Karamatista, awliya'n ihmeellisyyksistä ja luotettavista lähteistä peräisin oleviin autenttisiin kertomuksiin heistä.

Toisin kuin profeetat ja lähettiläät, awliya voi olla joko mies tai nainen. Yksi tunnetuimmista naispuolisista pyhimyksistä on Rabi`a al-Adawiyya.

Islamissa pidetään^[] yleisesti, että pyhimysten pyhimys on Muhammedin serkku Ali Ibn Abi Talib, jonka opetuksista kaikki sufi-kunnat ovat saaneet alkunsa. Lisäksi kaikki pyhimykset pitävät häntä mestarinaan "pyhimysten pyhimys".

Sufismissa suurimpia waleja pidetään henkisen puhdistautumisen mestareina. Jotkut islamin ryhmät arvostavat Hadratia (kirjaimellisesti Läsnäolo, sufi-pyhimysten titteli).

Juutalaisuus

Sana Tzadik "vanhurskas" ja siihen liittyvät merkitykset kehittyivät rabbiinisessa ajattelussa talmudilaisesta vastakohdasta hasidiin ("hurskas" kunniamaininta), sen tutkimiseen eettisessä kirjallisuudessa ja sen henkistämiseen kabbalassa. Hasidilaisessa juutalaisuudessa Tzadikin instituutio sai keskeisen merkityksen.

Sikhismi

Santin tai bhagatin käsite esiintyy Pohjois-Intian uskonnollisessa ajattelussa, myös sikhismissä. Kabirin, Ravidaksen, Nanakin ja muiden kaltaisia henkilöitä pidetään yleisesti Sant-perinteeseen kuuluvina. Osa heidän mystisistä sävellyksistään on sisällytetty Guru Granth Sahibiin. Termiä "Sant" käytetään edelleen joskus löyhästi elävistä henkilöistä sikhiläisissä ja niihin liittyvissä yhteisöissä. ^[]

Aiheeseen liittyvät sivut

• Kuvake
• Suojeluspyhimys

Aiheeseen liittyvät sivut

• Kuvake
• Suojeluspyhimys