Samira Khalil (arabia: سميرة الخليل) on aktivisti Homsin alueelta Syyriasta. Hänet tunnetaan pitkäaikaisesta sitoutumisestaan ihmisoikeuksiin, kansalaisyhteiskuntaan ja syrjäytyneiden tukemiseen sodan aikana.
Hän oli vankilassa neljä vuotta vuosina 1987–1991 poliittisen toiminnan vuoksi. Myöhemmin Samira jatkoi aktiivista ihmisoikeustyötä ja osallistui siviiliyhteiskunnan rakentamiseen myös Syyrian myllerryksen aikana; hän on ollut äänekäs hallinnon ihmisoikeusrikkomuksia vastaan ja auttanut vankeja, kidutuksen uhreja sekä heidän perheitään. Erityisesti hän on kritisoinut Bashar al-Assadin johtamaa hallitusta Syyriassa ja toiminut dokumentoinnin, oikeusavun ja humanitaarisen avun parissa.
Katoaminen Doumassa
Samira Khalil katosi Douman kaupungissa 9. joulukuuta 2013 yhdessä aktivistien Razan Zeitounehin, Wael Hamadan ja Nazem Hammadin kanssa. Heitä kutsutaan yleisesti nimellä "Douma 4". Katoaminen herätti laajaa huolta sekä paikallisesti että kansainvälisesti.
- Useat ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch, ovat vaatineet perustavaa laatua olevaa tutkintaa ja vaienneet pakkotyöhön liittyviä tietoja.
- Perheet, kollegat ja järjestöt ovat kampanjoineet katoamisen selvittämiseksi ja vaatineet pääsyä tiedonantoon kadotettujen olinpaikasta.
- Katoamiseen liittyy erilaisia selvittämättömiä väitteitä ja epäilyjä, muun muassa aseellisten ryhmittymien osallisuudesta, mutta tapaus on edelleen virallisesti ratkaisematta.
Merkitys ja perintö
Samira Khalilin tapaus on noussut symboliksi Syyriassa kadonneiden ihmisten kohtalolle ja osoitukseksi siitä, miten vaikeaa on saada oikeutta konfliktin keskellä. Hänen työnsä ihmisoikeuksien ja siviiliyhteiskunnan hyväksi on jäänyt elämään niiden ihmisten muistissa ja järjestöissä, joita hän tuki. Douma 4:n katoaminen on lisännyt painetta kansainvälisille toimijoille tutkia ja dokumentoida pakollisia katoamisia sekä suojella ihmisoikeuspuolustajia.
Katoamisen jälkeen Samiran perhe, kollegat ja ihmisoikeusjärjestöt jatkavat vaatimuksiaan totuuden selvittämisestä ja vastuullisten saattamisesta tilille. Hänen kohtalonsa muistuttaa laajemmin Syyrian konfliktin vakavista seurauksista siviileille ja oikeusvaltioperiaatteen heikkenemisestä konfliktialueilla.