Sargon – Akkadin kuningas ja Mesopotamian imperiumin perustaja

Sargon oli yksi ensimmäisistä ihmisistä historiassa, jotka loivat imperiumin eli monikansallisen valtion. Hänen valtakuntaansa kuului Tigris- ja Eufrat-jokien välinen alue ja osa nykyisestä Turkista.

Hänen pääkaupunkinsa nimi oli akkadin kielellä Agade. Agaden tarkkaa sijaintia ei tiedetä varmuudella, eikä sitä ole toistaiseksi löydetty arkeologisesti; tutkijat sijoittavat sen yleisesti Mesopotamian keskiosiin, lähelle nykyistä eteläistä Irak–aluetta.

Elämä ja valtaannousu

Sargon eli noin 24. vuosisadalla eaa. (yleisesti käytetty ajankohta n. 2334–2279 eaa., mutta kronologiat vaihtelevat). Perimätiedon ja muinaisten lähteiden mukaan hänen syntyperänsä oli vaatimaton: legendan mukaan hänet asetettiin lapsena kaislakoriin ja hylättiin, minkä jälkeen hänet kasvatti puutarhuri (tai palvelija) nimeltä Akki. Joissain lähteissä mainitaan myös, että hän toimi alkujaan kuninkaan seurassa tehtävässä, joka on käännetty esimerkiksi ”maljan kantajaksi” (cupbearer).

Sargonin nousu hallitsijaksi seurasi alueellisia vallanvaihtoja: hänestä tuli ensin vaikutusvaltainen palatsihenkilö ja myöhemmin hän syrjäytti Kishin hallitsijan ja laajensi valtapiiriään sotaretkin ja liittosuhteiden avulla koko Mesopotamiaan sekä sen ulkopuolelle.

Hallinto, armeija ja talous

Sargon perusti Akkadin valtakunnan, joka yhdisti sumerilaisia kaupunkivaltioita ja semiläistä akkadinkielistä väestöä yhden keskushallinnon alle. Hänen hallintonsa piirteitä olivat:

• Keskusjohto ja paikallishallinto: hallinto käytti etupäässä nimettyjä virkamiehiä ja kuvernöörejä (šakkanakkuja), jotka valvoivat kaupunkien toimintaa ja keräsivät verot.
• Sotilaallinen voima: Sargonilla oli järjestetty armeija, jonka avulla hän teki laajoja sotaretkiä; hänen kampanjansa ulottuivat Mesopotamiasta länteen ja pohjoiseen, ja vaikutuspiiriin kuului ainakin osa nykyisestä Anatoliasta, Syyrialta ja Elamista.
• Kauppa ja yhteydet: Akkadin valtakunta vahvisti kauppareittejä, hyödyketulot kasvoivat, ja nuorena kirjoitettuna kielten välillä yleistyi akkadinkielen käyttö hallinnossa ja kaupassa.

Kirjallisuus, uskonto ja kulttuuri

Sargonin aikakaudella akkadinkieli vakiintui kirjoitettuna kielellä, kun sumerilainen kiilakirjoitus mukautettiin akkadinkielen tarpeisiin. Hallitsijasuku ja kaupunkielämä tuottivat myös uskonnollista ja kuninkaallista kirjallisuutta.

Tärkeänä henkilönä Sargonin suvussa oli hänen tyttärensä Enheduanna, joka toimi korkeimpana papittarena (Nannarin eli kuunjumalankin palveluksessa) ja jota pidetään laajalti yhtenä varhaisimmista tunnetuista nimettyistä kirjailijoista ja runoilijoista.

Perintö ja myöhemmät tulkinnat

Sargonista tuli myyttinen hahmo muinaisessa lähdeperinteessä. Hänen valtakuntansa säilyi vaikutusvaltaisena vielä hänen jälkeensä; seuraajat kuten Naram-Sin laajensivat ja vakiinnuttivat imperiumin valtaa. Akkadin imperiumi säilytti merkittävän aseman useita vuosisatoja, vaikka sen valtaikä päättyi myöhemmin sisäisten ongelmien ja ulkoisten hyökkäysten (mm. Gutien nousu) myötä.

On tärkeää huomata, että Sargon of Akkad eroaa myöhemmistä assyrialaisista hallitsijoista, joita myös kutsuttiin nimellä Sargon (esim. Sargon II, joka eli 700-luvulla eaa.). Myöhäisemmät kuningaslistat ja perimätiedot saattoivat toisinaan yhdistelemään nimiä tai antaa jälkipolville legendoja, mutta historiallisesti nämä ovat eri henkilöitä pitkien aikakausien päässä toisistaan.

Merkitys

Sargon on usein mainittu historian ensimmäisten suurvaltiaiden joukossa: hänen onnistuneet yhdistämisensä, hallinnolliset uudistuksensa ja kulttuurinen vaikutuksensa tekivät akkadinkielisestä maailmasta keskeisen voiman muinaisen Lähi-idän historiassa. Hänen aikakautensa vaikutus näkyy kielellisissä, hallinnollisissa ja taiteellisissa perinteissä, joita seuraavat polvet muokkasivat edelleen.

Hae kirjaimella