Seldžukit | turkkilainen sunnimuslimidynastia
Seldžukit (myös Seldjuk, Seldjuq, Seljuq, joskus myös Seljuq Turks) olivat turkkilainen sunnimuslimidynastia. He hallitsivat osia Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä 1100-luvulta 1300-luvulle. Heidän valtakuntansa tunnettiin nimellä Suuri Seldžukkien valtakunta, joka ulottui Anatoliasta Afganistaniin. Seljukit taistelivat myös kristittyjä vastaan ensimmäisessä ristiretkessä. Shiia-muslimeja ja muita ei-sunnilaisia (kuten zarathustralaisia) sorrettiin voimakkaasti seldžukkien vallan alla, sillä seldžukit olivat hartaita sunnilaisia ja näkivät itsensä abbasidikalifaatin ja sunnimuslimin suojelijoina.
Seldžukit olivat yksi länsiturkkien, Azerbaidžanin, Turkin ja Turkmenistanin nykyisten asukkaiden, kulttuurisista esi-isistä. Alun perin Seljukien talo oli Kinik Oghuz -turkkien haara, joka asui 9. vuosisadalla Kaspianmeren ja Aral-meren pohjoispuolella sijaitsevilla aroilla nykyisessä Turkmenistanissa.
Seldžukit vuonna 1092, jolloin heillä oli hallinnassaan suurin alue.
Seldžukkidynastian hallitsijat 1037-1157
- Tugrul I (Tugrul Beg) 1037-1063
- Alp Arslan bin Chaghri 1063-1072
- Jalal ad-Dawlah Malik shaah I 1072-1092
- Nasir ad-Din Mahmud I 1092-1093
- Rukn ad-Din Barkiyaruq 1093-1104
- Mu'izz ad-Din Malik Shah II 1105
- Ghiyath ad-Din Muhammad/Mehmed I Tapar 1105-1118
- Mahmud II 1118-1131
- Mu'izz ad-Din Ahmed Sanjar 1131-1157
Kermanin seldžukkihallitsijat 1041-1187
Kerman oli kansakunta Etelä-Persiassa. Se kaatui vuonna 1187, luultavasti Suur-Seljukin Toğrül III:n valloittamana.
- Qawurd 1041-1073
- Kerman Shah 1073-1074
- Sulttaani Shah 1074-1075
- Hussain Omar 1075-1084
- Turan Shah I 1084-1096
- Iranin shaahi 1096-1101
- Arslan Shah I 1101-1142
- Mehmed I (Muhammad) 1142-1156
- Toğrül Shah 1156-1169
- Bahram Shah 1169-1174
- Arslan Shah II 1174-1176
- Turan Shah II 1176-1183
- Mehmed II (Muhammad) 1183-1187
Seldžukkien hallitsijat Syyriassa 1076-1117
- Abu Sa'id Taj ad-Dawla Tutush I 1085-1086
- Jalal ad-Dawlah Malik Shah I Suur-Seldžukien 1086-1087
- Qasim ad-Dawla Abu Said Aq Sunqur al-Hajib 1087-1094.
- Abu Sa'id Taj ad-Dawla Tutush I (toinen kerta) 1094-1095
- Fakhr al-Mulk Radwan 1095-1113
- Tadj ad-Dawla Alp Arslan al-Akhras 1113-1114
- Sulttaani Shah 1114-1123
Damaskoksen sulttaanit/emirit:
- Aziz ibn Abaaq al-Khwarazmi 1076-1079
- Abu Sa'id Taj ad-Dawla Tutush I 1079-1095
- Abu Nasr Shams al-Muluk Duqaq 1095-1104]
- Tutush II 1104
- Muhi ad-Din Baqtash 1104
Aleppon atabegit:
- Lulu 1114-1117
- Shams al-Havas Yariqtash 1117
- Imad ad-Din Zengi 1128-1146
- Nur ad-Din 1146-1174
Rümin (Anatolia) seldžukkisulttaanit 1077-1307
- Kutalmish 1060-1077
- Süleyman Ibn Kutalmish (Suleiman) 1077-1086
- Dawud Kilij Arslan I 1092-1107
- Malik Shah 1107-1116
- Rukn ad-Din Mas'ud 1116-1156
- Izz ad-Din Kilij Arslan II 1156-1192
- Ghiyath ad-Din Kay Khusrau I 1192-1196
- Süleyman II (Suleiman) 1196-1204
- Kilij Arslan III 1204-1205
- Ghiyath ad-Din Kay Khusrau I (toinen kerta) 1205-1211
- Izz ad-Din Kay Ka'us I 1211-1220
- Ala ad-Din Kay Qubadh I 1220-123]
- Ghiyath ad-Din Kay Khusrau II 1237-1246
- Izz ad-Din Kay Ka'us II 1246-1260
- Rukn ad-Din Kilij Arslan IV 1248-1265
- Ala ad-Din Kay Qubadh II 1249-1257
- Ghiyath ad-Din Kay Khusrau II (toinen kerta) 1257-1259.
- Ghiyath ad-Din Kay Khusrau III 1265-1282
- Ghiyath ad-Din Mas'ud II 1282-1284
- Ala ad-Din Kay Qubadh III 1284
- Ghiyath ad-Din Mas'ud II (toinen kerta) 1284-1293.
- Ala ad-Din Kay Qubadh III (toinen kerta) 1293-1294.
- Ghiyath ad-Din Mas'ud II (kolmas kerta) 1294-1301
- Ala ad-Din Kay Qubadh III (kolmas kerta) 1301-1303.
- Ghiyath ad-Din Mas'ud II (neljäs kerta) 1303-1307.
- Ghiyath ad-Din Mas'ud III 1307
| Viranomaisvalvonta | |
| Yleistä |
|
| Kansalliset kirjastot |
|
| Muut |
|
Rümin sulttaanikunta vuonna 1190
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Keitä olivat seldžukit?
A: Seljukit olivat turkkilainen sunnimuslimien dynastia, joka hallitsi osia Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä 1100-luvulta 1300-luvulle.
K: Millä nimellä heidän valtakuntansa tunnettiin?
V: Heidän valtakuntansa tunnettiin nimellä Suuri Seldžukkien valtakunta, joka ulottui Anatoliasta Afganistaniin.
K: Mitä uskontoa he harjoittivat?
V: Seljukit harjoittivat sunnalaista islamia.
K: Miten he kohtelivat muita kuin sunnalaisia?
V: Seldžukkien vallan alla ei-sunnalaisia, kuten shiia-muslimeja ja zarathustralaisia, sorrettiin ankarasti, sillä seldžukit pitivät itseään sunnimuslimin ja abbasidien kalifaatin suojelijoina.
K: Mistä Seljukien talo oli peräisin?
V: Seljukien suku sai alkunsa Kinik Oghuz -turkkien haarasta, joka asui Kaspianmeren ja Aral-meren pohjoispuolella sijaitsevilla aroilla nykyisessä Turkmenistanissa 9. vuosisadalla.
Kysymys: Onko länsiturkkilaisilla nykyään jälkeläisiä?
V: Kyllä, Azerbaidžanin, Turkin ja Turkmenistanin nykyiset asukkaat ovat länsiturkkien jälkeläisiä.
K: Taistelivatko he kristittyjä vastaan ensimmäisen ristiretken aikana?
V: Kyllä, ensimmäisen ristiretken aikana seldžukit taistelivat kristittyjä vastaan.
