Sukupuolisidonnaisuus
Sukupuolisidonnaisuus on termi genetiikassa. Se koskee X-kromosomissa olevia alleeleja (geenin muotoja).
Nisäkkäillä, joilla on XX/XY-sukupuolen määritysjärjestelmä, X-kromosomissa on paljon enemmän geenejä kuin Y-kromosomissa. Tämä selittää värisokeuden ja verenvuototautien kaltaisten sairauksien periytymisen. Ne johtuvat resessiivisistä alleeleista, eikä tila yleensä ilmene naaraiden kohdalla. Tämä johtuu siitä, että ne naaraat, jotka kantavat mutaatiota, ovat todennäköisesti heterotsygoottisia kyseisen alleelin suhteen. Jos mutanttialleelia kantaa kuitenkin mies, sairaus kehittyy, koska hänen X-kromosomissaan on mutanttialleeli, mutta hänen Y-kromosomissaan ei ole alleelia kyseisellä lokuksella.
Aiheeseen liittyvät termit
Sukupuoleen sidoksissa olevat merkit, joita sukupuolikromosomien geenit ohjaavat, eivät ole ainoita sukupuoleen liittyviä merkkejä.
Sukupuoleen vaikuttavat piirteet
Sukupuoleen vaikuttavat tai sukupuoleen sidotut ominaisuudet ovat fenotyyppejä, joihin vaikuttaa se, esiintyvätkö ne mies- vai naispuolisessa kehossa. Jopa homotsygoottisella naaraalla ominaisuus ei välttämättä ilmene täysin. Esimerkki: kaljuuntuminen ihmisillä.
Sukupuolisidonnaiset ominaisuudet
Nämä ovat merkkejä, jotka ilmenevät vain toisessa sukupuolessa. Ne voivat johtua joko autosomaalisissa tai sukupuolikromosomeissa olevista geeneistä. Esimerkkejä: naarassteriliteetti Drosophilalla ja polymorfismi hyönteisillä, erityisesti jäljittelyyn liittyen. Jälkimmäisestä ovat usein vastuussa autosomeilla olevat läheisesti toisiinsa liittyvät geenit, joita kutsutaan "supergeeneiksi".
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on sukupuolisidonnaisuus?
V: Sukupuolisidonnaisuus on termi, joka kuvaa sellaisten ominaisuuksien tai tilojen periytymistä, joita X-kromosomissa olevat geenit ohjaavat.
K: Miten sukupuolen määräytymisjärjestelmä toimii nisäkkäillä?
V: Nisäkkäillä on XX/XY-sukupuolen määräytymisjärjestelmä, jossa naarailla on kaksi X-kromosomia (XX) ja uroksilla yksi X- ja yksi Y-kromosomi (XY).
K: Miksi X-kromosomi on tärkeä sukupuolisidonnaisuudessa?
V: X-kromosomissa on paljon enemmän geenejä kuin Y-kromosomissa, ja siksi se kantaa suuremman osan geneettisestä informaatiosta.
K: Mitä ovat resessiiviset alleelit?
V: Resessiiviset alleelit ovat geenin muotoja, jotka ilmenevät vain silloin, kun yksilöllä on kaksi kopiota alleelia, joista toinen periytyy kummaltakin vanhemmalta.
K: Miten värisokeuden ja hemofilian kaltaiset piirteet johtuvat sukupuolisidonnaisuudesta?
V: Nämä ominaisuudet johtuvat X-kromosomissa olevista resessiivisistä alleeleista. Koska miehillä on vain yksi X-kromosomi, heillä on suurempi todennäköisyys saada kyseinen ominaisuus, jos he perivät resessiivisen alleelin äidiltään.
Kysymys: Miksi sukupuoleen sidottujen sairauksien mutanttialleelia kantavat naaraat eivät yleensä oireile?
V: Naisilla on kaksi X-kromosomia, joten vaikka toinen niistä kantaisi resessiivistä alleelia, toinen X-kromosomi voi kompensoida sen kantamalla dominoivaa alleelia, joka ilmentää normaalia fenotyyppiä.
K: Miksi urokselle kehittyy sukupuoleen sidottu sairaus, jos hän kantaa mutaatioalleelia?
V: Jos uros kantaa mutanttia alleelia X-kromosomissaan, se ilmenee, koska hänellä ei ole toista X-kromosomia, joka voisi tarjota kyseisen geenin dominoivan alleelin.
