Shah Jahan Intian mogulien keisari 1628–1658 ja Taj Mahalin rakennuttaja
Shahab-ud-din Muhammad Khurram (5. tammikuuta 1592 - 22. tammikuuta 1666), joka tunnetaan paremmin nimellä Shah Jahan (persiaksi "maailman kuningas"), oli Intian mogulien keisari vuosina 1628-1658. Hän oli mogulien dynastian viides hallitsija.
Hänen valtakauttaan pidetään mogulien taiteen ja arkkitehtuurin kulta-aikana. Shah Jahan tunnetaan parhaiten monien loistavien monumenttien pystyttämisestä, joista maailman tunnetuin on Agran Taj Mahal, joka rakennettiin vuosina 1632-1648 hänen rakastetun vaimonsa Mumtaz Mahalin haudaksi.
Shah Jahan syntyi keisari Jahangirin (Nur-ud-din Muhammad Salim) ja tämän vaimon tyttären lapsena. Nuorena hän osallistui sotaretkiin ja hallinnon tehtäviin, ja nousi valtaan vuonna 1628 isänsä kuoleman jälkeen. Hänen nimensä "Shah Jahan" tarkoittaa persiaksi vapaasti suomennettuna "maailman kuningas" ja kuvasti hänen pyrkimystään näyttävään hallitsijuuteen ja suurenmoiseen rakentamiseen.
Hallituskausi ja politiikka
Shah Jahanin hallintoa leimasi sekä kulttuurin ja taiteen tukeminen että laajat sotilaalliset kampanjat. Hän vahvisti keskushallintoa, kehitti verojärjestelmää ja käytti suuria resursseja rakennusprojekteihin. Samalla hänen pitkät sotaretket erityisesti Intian eteläosiin (Deccan) rasittivat valtakunnan taloutta ja loi pohjaa poliittisille jännitteille dynastian sisällä.
Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu
Shah Jahanin ajan arkkitehtuuri yhdistää persialaista, islamilaista ja intialaista perinnettä. Hänen suurhankkeensa edustavat mogulien arkkitehtuurin korkeinta tasoa: täydellisiä symmetrisyyden, koristeellisuuden ja hienostuneen kivityön yhdistelmiä. Tärkeimpiä rakennushankkeita olivat muun muassa:
- Agran Taj Mahal – valkoinen marmorinen mausoleumi Mumtaz Mahalille, tunnettu pietra dura -intarsiasta, massiivisesta kupolista ja puutarhaympäristöstä; rakentaminen aloitettiin 1632 ja merkittävimmät osat valmistuivat 1640-luvulle mennessä, viimeistelyä jatkettiin vielä.
- Agra Fort – Shah Jahan laajensi ja koristeli tätä aiempaa linnoitusta; sieltä on kuuluisat näkymät Taj Mahaliin.
- Delhin Red Fort (Lal Qila) – pääkaupunki siirrettiin pitkälti Delhin ympäristöön ja sinne rakennettiin uudenlainen palatsikompleksi, joka on yksi mogulien arkkitehtuurin merkkiteoksista.
- Jama Masjid Delhissä – suuri moskeija, jonka rakennustyöt alkoivat Shah Jahanin aikana ja viimeisteltiin osin hänen seuraajiensa aikaan.
- Puutarhat ja pienemmät palatsit – lukuisia puutarhoja, palatseja ja moskeijoita eri puolille valtakuntaa, mm. Lahoriin ja Agraan.
Kahnaus vallasta ja lopunvaiheet
Shah Jahanin pitkät sairaudet ja valtakunnan verotus lisäsivät kilpailua hänen poikainsa välillä. Vallanperintöriidat kärjistyivät avainasemaan nousseen pojan, Aurangzebin, voittoon. Vuonna 1658 Aurangzeb vangitsi isänsä ja otti vallan itselleen. Shah Jahan vietti loppuelämänsä tarkasti valvottuna Agra Fortissa, josta hän lienee nähnyt viimeisinä vuosinaan Agran Taj Mahal yli Jamuna-joen. Hän kuoli 22. tammikuuta 1666.
Perintö
Shah Jahanin perintö on kaksijakoinen: kulttuurisesti ja taiteellisesti hänen valtakautensa on mogulien huippu, ja hänen rakennuttamansa monumentit, erityisesti Agran Taj Mahal, ovat maailmankuuluja. Toisaalta valtavat rakennushankkeet ja jatkuvat sotaretket kuormittivat taloutta ja heikensivät dynastian pitkän aikavälin vakautta. Shah Jahan on haudattu yhdessä vaimonsa Mumtaz Mahalin kanssa, ja heidän hautamuistomerkkinään toimiva Taj Mahal on edelleen yksi maailman tunnetuimmista arkkitehtonisista symboleista.
Keisari Shah Jahan
Perhe
Akbarabadi Mahal, Kandahari Mahal, (rakastetuin vaimo) Mumtaz Mahal, Hasina Begum Sahiba, Muti Begum Sahiba, Qudsia Begum Sahiba, Fatehpuri Mahal Sahiba, Sarhindi Begum Sahiba ja Shrimati Manbhavathi Baiji Lal Sahiba olivat Shah Jahanin vaimoja.
Syntymä
Shah Jahan (joka tunnettiin myös nimellä prinssi Khurram) syntyi 5. tammikuuta bilal rehman 1592 Lahoressa, Pakistanissa, ja hän oli prinssi Salimin (joka tunnettiin myöhemmin nimellä Jahangir hänen tultuaan kuninkaaksi) kolmas poika. Hänen äitinsä oli Marwarista kotoisin ollut rajputtiprinsessa nimeltään prinsessa Jagat Gosaini (hänen virallinen nimensä mogulien aikakirjoissa oli Bilqis Makani). Nimen "Khurram" (iloinen) nuorelle prinssille valitsi hänen isoisänsä, keisari Akbar, jonka kanssa nuori prinssi oli läheisessä suhteessa.
Juuri ennen Shah Jahanin syntymää ennustajan kerrottiin ennustaneen lapsettomalle keisarinnalle Ruqaiya Sultan Begumille, Akbarin ensimmäiselle vaimolle ja tärkeimmälle puolisolle, että vielä syntymättömän lapsen kohtalona oli keisarillinen suuruus. Niinpä kun Shah Jahan syntyi vuonna 1592 ja oli vain kuuden päivän ikäinen, Akbar määräsi, että prinssi otettiin pois äidiltään ja luovutettiin Ruqaiyalle, jotta hän voisi kasvaa Ruqaiyan hoivissa ja Akbar voisi täyttää vaimonsa toiveen mogulien keisarin kasvattamisesta. Ruqaiya otti päävastuun Shah Jahanin kasvatuksesta, ja poika kasvoi hänen hoidossaan. Heillä oli läheinen suhde toisiinsa, sillä Salim totesi muistelmissaan, että Ruqaiya oli rakastanut poikaansa [Shah Jahania ] "tuhat kertaa enemmän kuin jos hän olisi ollut hänen oma [poikansa]".
Shah Jahan pysyi hänen [Ruqaiyan] kanssa, kunnes hän oli täyttänyt lähes 14 vuotta. Akbarin kuoltua vuonna 1605 nuori prinssi [Khurram] sai palata isänsä talouteen ja siten olla lähempänä biologista äitiään.
Koulutus
Lapsena Shah Jahan sai laajan, moguliprinssiasemaansa sopivan koulutuksen, johon kuului sotilaskoulutusta ja altistuminen monenlaisille kulttuuritaidoille, kuten runoudelle ja musiikille, joista suurimman osan olivat hovin kronikoitsijoiden mukaan opettaneet Akbar ja Ruqaiya. Kun Akbar makasi kuolinvuoteellaan vuonna 1605, Shah Jahan, joka oli tuolloin 13-vuotias, pysyi hänen vuoteensa vierellä eikä suostunut liikkumaan, vaikka hänen äitinsä yritti hakea häntä pois. Akbarin kuolemaa välittömästi edeltäneiden poliittisesti epävarmojen aikojen vuoksi Shah Jahan oli melkoisessa fyysisessä vaarassa joutua isänsä poliittisten vastustajien vahingoittamaksi, ja hänen käyttäytymisensä tuolloin voidaan ymmärtää esiasteena urheudelle, josta hänet myöhemmin tunnettiin,hän oli myös tunnettu älykkäistä aivoista ja luovista ideoistaan.
Kuvernöörin virka
Dekkani 1611-1612, Bihar 1613-1614, Gujarat 1614-1618, Delhi 1623-1627, Bengali 1624-1625, Bihar 1625-1627.
Uskonnollinen asenne
Shah Jahan johtaa moguliarmeijaa, vasemmalla ylhäällä legendaarisen Zulfiqarin sotaelefanttikarhun tunnus. Shah Jahan oli ajattelussaan radikaalimpi kuin isänsä ja isoisänsä. Kun hän astui valtaan, hän omaksui uusia politiikkoja, jotka kumosivat Akbarin ei-muslimien kohtelun. Kuudentena hallitusvuotenaan 1633 Shah Jahan alkoi soveltaa tulkitsemaansa shariaa koskevia säännöksiä, jotka kielsivät kirkkojen ja temppelien rakentamisen tai korjaamisen, ja määräsi myöhemmin hiljattain rakennettujen hindutemppelien purkamisen. Hän vietti islamilaisia juhlia suurella mahtipontisuudella ja innostuksella, jota hänen edeltäjänsä eivät tunteneet. Hänen valtakaudellaan herätettiin henkiin myös pitkään horroksessa ollut kuninkaallinen kiinnostus pyhiä kaupunkeja kohtaan.
