Şuşa
Shusha, joka tunnetaan myös nimellä Shushi (armenia: Շուշի), on kaupunki Vuoristo-Karabahin alueella, joka on Azerbaidžanin osa ja sijaitsee tunnustamattomassa Vuoristo-Karabahin tasavallassa. Kaupunki oli myös armenialaisen kulttuuri- ja talouselämän tärkeä keskus ensimmäiseen maailmansotaan asti. Se oli Tbilisin ohella toinen Transkaukasian kahdesta tärkeimmästä armenialaisesta kaupungista ja itsehallinnollisen armenialaisen ruhtinaskunnan keskus 1720-luvulla. Sillä oli myös uskonnollinen ja strateginen merkitys armenialaisille, sillä siellä sijaitsivat Ghazanchetsotsin katedraali ja Kanach Zhamin kirkko, ja se toimi (yhdessä lännessä sijaitsevan Lachinin alueen kanssa) maayhteytenä Armeniaan.
Ghazanchetsotsin katedraalin rakennustyöt valmistuivat vuonna 1887.
Historia
Shushan perusti vuosina 1750-1752 (muiden lähteiden mukaan 1756-1757) Panah-Ali kaani Javanshir (r. 1748-1763), itsenäisen kaanin perustaja ja ensimmäinen hallitsija. Karabahin kaanikunnan ensimmäinen pääkaupunki oli Bayatin linna, joka rakennettiin vuonna 1748 Kebirlin alueelle. Pian tämän jälkeen Panah Ali kaani kuitenkin tajusi, että turvatakseen itsensä ja vastaperustetun kaanikuntansa ulkoisilta uhkilta ja erityisesti Iranista tulevilta hyökkäyksiltä hänen oli rakennettava uusi, luotettavampi linna. Muiden lähteiden mukaan Šušasta tehtiin Karabahin kaanikunnan pääkaupunki sen jälkeen, kun se oli toiminut Armenian Varandan ruhtinaskunnan kaupunkina ja muinaisena linnoituksena.
Shusha oli Neuvostoliiton suosittu vuoristoilmastollinen lomakohde. Vuonna 1920 tapahtuneiden armenialaisten vastaisten Shushin verilöylyjen jälkeen siitä tuli Vuoristo-Karabahin neuvostoautonomian (1921-1991) ainoa suuri asutus, jossa oli pääasiassa muuta kuin armenialaista väestöä. Armenian asevoimat valtasivat kaupungin 8.-9. toukokuuta 1992.
Shusha oli pääasiassa azerbaidžanilaista, ja koko azerbaidžanilaisväestö pakeni sodan aikana.
