Artsakhin tasavalta | maa Vuoristo-Karabahin alueella

Artsakh, virallisesti Artsahin tasavalta (/ˈɑːrtsæx/; armen: Արցախի Հանրապետություն, Artsakhi Hanrapetutyun) tai Vuoristo-Karabahin tasavalta (engl. Nagorno-Karabakh Republic, /nəˌɡɔːrnoʊ kærəˈbæk/), on maa Etelä-Kaukasuksella Vuoristo-Karabahin alueella. Todellisuudessa se on itsenäinen ja hallitsee maataan. Muut maat eivät kuitenkaan tunnusta sitä. Niiden mukaan se on osa Azerbaidžania.

Armenialaiset ovat asuneet siellä klassisesta antiikista lähtien. Seldžukkien hyökkäys pyyhkäisi 1100-luvulla koko Lähi-idän, myös Etelä-Kaukasuksen, yli. Tämän hyökkäyksen aikana maahan tulivat turkkilaiset nomadiset oghuz-seljukkiheimot, joihin myös azerbaidžanilaiset kuuluvat. Heistä tuli hallitsevia Vuoristo-Karabahissa. Tästä ajasta lähtien 1900-luvun alkuun asti nämä heimot käyttivät Vuoristo-Karabahia kesälaitumina. He oleskelivat siellä noin neljä tai viisi kuukautta vuodessa, ja itse asiassa he omistivat alueen.

Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet alueesta vuodesta 1918 lähtien. Kun Neuvostoliitto sai alueen hallintaansa, se muodosti vuonna 1923 Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen (NKAO) Azerbaidžanin SSR:n yhteyteen. Neuvostoliiton viimeisinä vuosina Armenia ja Azerbaidžan alkoivat jälleen kiistellä alueesta. Kiista aiheutti Vuoristo-Karabahin sodan vuosina 1988-1994.

Joulukuun 10. päivänä 1991 järjestettiin kansanäänestys (äänestys) NKAO:ssa ja sen naapurialueella Shahumianissa. Kansanäänestyksessä äänestäjille esitettiin kysymys: Pitäisikö tämän alueen olla itsenäinen Azerbaidžanista? Azerbaidžanin kansa boikotoi kansanäänestystä: he protestoivat jättämällä äänestämättä. Tämä johti siihen, että Vuoristo-Karabahin tasavalta julistautui itsenäiseksi Azerbaidžanista. Yksikään YK:n jäsenvaltio, Armenia mukaan lukien, ei tunnusta maata. Armenian ja Azerbaidžanin hallitusten edustajat ovat sittemmin käyneet rauhanneuvotteluja Etyjin Minskin ryhmän välityksellä.

Vuoristo-Karabahin alueen raja ensimmäisen Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen. Vuoristo-Karabahin armenialaiset joukot hallitsivat vaaleankeltaisella värillä merkittyjä alueita, jotka olivat 17 prosenttia Azerbaidžanin alueesta. Rajat muuttuivat hyvin vähän vuosina 1994-2020.

Alueelliset muutokset vuoden 2020 Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen: Azerbaidžanin sodan aikana takaisin valtaamat alueet Azerbaidžanille tulitaukosopimuksen nojalla palautetut alueet Varsinaisen Vuoristo-Karabahin alueet, jotka ovat edelleen Artsahin tasavallan valvonnassa. Lachinin käytävä ja Dadivankin luostari, joita venäläiset rauhanturvaajat partioivat.

Maantiede

Artsahin tasavallassa on paljon vuoria. Sen pinta-ala on 11 500 km² (4 440 sq mi), ja se rajoittuu Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Iraniin. Maan korkeimmat huiput ovat Mrav-vuori, 3 340 metriä (10 958 ft), ja Kirs-vuori 2 725 metriä (8 940 ft). Suurimmat joet ovat Terter- ja Khachen-joet. Useimmat maan joet virtaavat kohti Artsahin laaksoa.

Artsahin tasavallan ilmasto on leuto. Siellä on sumuista yli 100 päivää vuodessa. Yli 36 prosenttia maasta on metsää.

Demografiset tiedot

Vuonna 2005 maan väkiluku oli 137 737. Etninen koostumus oli 137 380 (99,74 %) armenialaista, 171 (0,12 %) venäläistä, 21 (0,02 %) ukrainalaista, 6 (0,00 %) azerbaidžanilaista ja 159 (0,12 %) muuta.

Ensimmäinen väestölaskenta Artsahin tasavallassa tehtiin vuonna 1769. Se oli Georgian Herakleios II:n kirje Venäjän Petr Ivanovitš Paninille, ja siinä sanottiin: "Seitsemän perhettä hallitsee Khamsen aluetta. Sen väestö on täysin armenialaista".

Vuonna 2014 miesten elinajanodote oli 71,6 vuotta ja naisten 76,8 vuotta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Artsahin virallinen nimi?

A: Artsahin virallinen nimi on Artsahin tasavalta tai Vuoristo-Karabahin tasavalta.

K: Kuka on asunut Vuoristo-Karabahissa klassisesta antiikista lähtien?

V: Vuoristo-Karabahissa on asunut armenialaisia klassisesta antiikista lähtien.

K: Milloin tapahtui seldžukkien hyökkäys?

V: Seldžukkien hyökkäys tapahtui 1100-luvulla.

K: Mitä tapahtui sen jälkeen, kun Neuvostoliitto otti Vuoristo-Karabahin hallintaansa?

V: Kun Neuvostoliitto sai Vuoristo-Karabahin hallintaansa, se muodosti Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen (NKAO) Azerbaidžanin SSR:n yhteyteen.

K: Mitä kysyttiin vuonna 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä?

V: Kansanäänestyksessä kysyttiin äänestäjiltä, pitäisikö tämä alue itsenäistyä Azerbaidžanista.

Kysymys: Miten Azerbaidžanin kansa reagoi tähän kansanäänestykseen?

V: Azerbaidžanin kansa boikotoi kansanäänestystä jättämällä äänestämättä.

K: Mikä välittää rauhanneuvotteluja Armenian ja Azerbaidžanin välillä?

V: Etyjin Minskin ryhmä välittää rauhanneuvotteluja Armenian ja Azerbaidžanin välillä.