Nagorno-Karabakh (Artsakh) – alue, historia ja kiista
Nagorno-Karabakh (Artsakh) — perusteellinen katsaus alueen historiaan, etnisiin juuriin ja kiistaan Etelä-Kaukasuksella.
Vuoristo-Karabah (Artsakh) on alue Etelä-Kaukasuksella. Alueen nimet eri paikallisilla kielillä tarkoittavat kaikki "vuoristoista Karabahia" tai "vuoristoista mustaa puutarhaa". Sana "nagorno" on venäjäksi "vuoristoinen/vuorella oleva", "kara" on turkiksi "musta" ja "bakh" tarkoittaa azerbaidžaniksi "puutarhaa".
- Armenian: Լեռնային Ղարաբաղ, translitteroituna Lernayin Gharabagh.
- Azerbaidžanin: Dağlıq Qarabağ tai Yuxarı Qarabağ (tarkoittaa "ylä-Karabah" tai "vuoristo-Karabah").
- Venäjä: Karabahin tasavalta: Нагорный Karabбах, translitteroituna Nagornyj Karabakh
Nagorno-Karabah on kiistanalainen alue. Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan se on osa Azerbaidžania. Aluetta hallitsee Artsahin tasavalta, jota ei ole tunnustettu. YK on vaatinut armenialaisten joukkojen vetämistä pois miehitetyltä alueelta.
Maantiede ja väestö
Nagorno-Karabah sijaitsee Kaspianmeren länsipuolella Etelä-Kaukasuksen vuoristoisella vyöhykkeellä. Alueen maisema on pääosin vuoristoista ja metsäistä; ilmasto vaihtelee korkeuden mukaan. Ennen 1990-luvun sotia alueella asui pääosin armenialaisia, ja myöhemmin väestörakenne säilyi selvästi armenialaisena. Arvioita ennen 2020-lukua puhutaan kymmenistä tuhansista asukkaista (usein noin 100 000–150 000), mutta väestötilanne on muuttunut konfliktien ja pakkosiirtojen seurauksena.
Lyhyt historiallinen tausta
Alueella on pitkä ja monimutkainen historia, joka liittyy sekä armenialaiseen että alueen turkilaistaustaiseen perinteeseen. 1800-luvulla alue oli osa Venäjän imperiumia ja myöhemmin Neuvostoliittoa. Neuvostoaikaan Nagorno-Karabah oli autonominen alue Azerbaidžanin SSR:ssä, mikä loi pohjan myöhemmille etnisille ja poliittisille jännitteille.
Konflikti ja joukkojen liikkeet
1980-luvun lopulta lähtien alueella kärjistyivät etniset kiistat, jotka johtivat täysimittaiseen konfliktiin 1990-luvun alussa. Ensimmäinen suuri sota vuosina 1988–1994 päättyi aselepoon, jonka seurauksena etniset armenialaiset ottivat kontrollin laajasta alueesta Nagorno-Karabahin ympärillä. Tuo tilanne säilyi vuosikymmenet jännittyneenä, ja rauhanneuvottelut etenivät hitaasti.
Lokakuussa–marraskuussa 2020 puhkesi uusi laajamittainen sota Azerbaidžanin ja Armenian joukkojen välillä. Sota päättyi Venäjän välittämään aselepoon 9.11.2020, jonka ehtona olivat alueellisia luovutuksia Azerbaidžanille ja venäläisten rauhanturvaajien sijoittaminen Lachinin käytävälle turvaamaan yhteyksiä.
Syyskuussa 2023 Azerbaidžan käynnisti uuden sotilaallisen operoinnin, jonka seurauksena se sai nopeasti hallintaansa koko Nagorno-Karabahin alueen. Alueen itsehallinnolliset viranomaiset ilmoittivat myöhemmin hajottavansa Artsahin tasavallan rakenteet ja monet etniset armenialaiset pakenivat Armeniaan. Tilanne muutti alueen turvallisuus-, hallinto- ja demografisen tilanteen perusteellisesti.
Kansainvälinen oikeus, tunnustus ja diplomaattiset pyrkimykset
YK ja suurin osa kansainvälisistä toimijoista pitävät Nagorno-Karabahia osana Azerbaidžania ja korostavat alueellista koskemattomuutta sekä valtion rajojen kunnioittamista. Toisaalta armenialaiset johtajat ja osa alueen väestöstä ovat vedonneet itsehallinnon ja itsemääräämisoikeuden perusteisiin. Pitkään välittäjänä toimi OSCE:n niin kutsuttu Minsk-ryhmä (Yhdysvallat, Venäjä ja Ranska), mutta ratkaiseva, pysyvä poliittinen ratkaisu jäi saavuttamatta useina vuosikymmeninä.
Humanitaariset seuraukset
Konfliktit ovat aiheuttaneet laajaa inhimillistä kärsimystä: tuhansia kuolleita ja loukkaantuneita, laajamittaista kotien, infrastruktuurin ja kulttuuriperinnön vahingoittumista sekä runsaasti pakolaisia ja siirtolaisia. Erityisesti vuoden 2020 ja syksyn 2023 tapahtumat johtivat huomattaviin siirtoliikkeisiin ja humanitaarisiin kriiseihin. Monet kansainväliset järjestöt ovat raportoineet huolestaan ihmisoikeustilanteesta, pakolaisista ja turvallisuudesta alueella.
Nykytilanne ja näkymät
Vuoden 2023 tapahtumien jälkeen Azerbaidžan on ottanut tiukemman hallinnan Nagorno-Karabahin yli. Monet etniset armenialaiset ovat lähteneet alueelta, ja alueen hallinto- ja turvallisuusjärjestelyt ovat muuttuneet. Pitkäaikainen rauha edellyttää sekä kansainvälistä sitoutumista vakaisiin valvontamekanismeihin että paikallisten ihmisten turvallisuuteen, oikeuksiin ja palauttamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Kansainväliset neuvottelut ja humanitaariset toimet ovat edelleen keskeisiä mahdollisen pysyvän ratkaisun löytämiseksi.
Kulttuuri ja merkitys
Nagorno-Karabahilla on suuri historiallinen ja kulttuurinen merkitys erityisesti armenialaiselle perinteelle: alueella on lukuisia keskiaikaisia kirkkoja, luostareita ja arkeologisia kohteita. Samanaikaisesti alue on myös osa Azerbaidžanin historiallista aluekokonaisuutta, mikä tekee sen aseman geopoliittisesti ja symbolisesti erityisen herkän.
Yhteenveto
Nagorno-Karabah (Artsakh) on monimutkainen ja herkkä kiistanalainen alue, jossa historialliset, etniset ja geopoliittiset tekijät ovat johtaneet toistuviin väkivaltaisuuksiin ja laajoihin humanitaarisiin seurauksiin. Kestävän ratkaisun löytyminen edellyttää sekä kansainvälisen oikeuden periaatteiden että paikallisten ihmisten turvallisuuden ja oikeuksien huomioon ottamista sekä laajaa diplomaattista työtä.
Vuoristo-Karabahin tunnustamaton lippu
Historia
Vuoristo-Karabahista tuli Armenian ja Azerbaidžanin välisen kiistan aihe vuonna 1918, kun molemmat maat julistautuivat itsenäisiksi Venäjältä. Aluekiista ratkaistiin vasta vuonna 1920, jolloin molemmista nuorista valtioista tuli osa Neuvostoliittoa ja ne menettivät itsenäisyytensä venäläisten kommunistien (bolshevikkien) toimien vuoksi. Tänä aikana armenialaiset terroristit tappoivat monia azereja.
Armenialaisen kannan kannattajat korostavat usein, että Kaukasian toimiston päätöslauselma 5. heinäkuuta 1921 hyväksyttiin ilmeisesti bolshevikkien painostuksesta, ja joka tapauksessa tämä päätöslauselma on ristiriidassa itsemääräämisoikeuden periaatteen kanssa, eikä sitä voida pitää pätevänä: ongelma pitäisi ratkaista niiden maiden kesken, joita se suoraan koskee, eikä erityisesti tätä tapausta varten perustetun ja kolmannen maan hallitsevan puolueen sisällä toimivan komitean.
Kun Mihail Gorbatshov nousi valtaan Moskovassa ja aloitti 80-luvun lopulla julkisuuskampanjat ja demokraattiset uudistukset, Vuoristo-Karabahin armenialaiset päättivät kääntyä ongelmiensa kanssa kansainvälisten ja neuvostoliittolaisten johtajien puoleen. Valittaessaan alueen "pakollisesta azerisoinnista" armenialainen enemmistöväestö aloitti itsenäisyysliikkeen.
Marraskuussa 1991 Azerbaidžanin parlamentti pyrki pysäyttämään tämän liikkeen ja poisti alueen autonomisen aseman. Vastauksena Vuoristo-Karabahin armenialaiset järjestivät 10. joulukuuta 1991 kansanäänestyksen, jossa väestön ylivoimainen enemmistö äänesti täysivaltaisen itsenäisyyden puolesta. Vuoristo-Karabahin aseriyhteisö boikotoi tätä kansanäänestystä.
Nämä tapahtumat ja erityisesti noin 200 000 armenialaisen väkivaltainen karkottaminen Armeniasta johtivat mellakoihin Azerbaidžanissa asuvia armenialaisia vastaan.
Vuoristo-Karabahin sodasta tuli pisin ja yksi Neuvostoliiton seuraajavaltioiden verisimmistä konflikteista. Viimeisimpien arvioiden mukaan siinä on kuollut 15 000 ihmistä, ja pakolaisten määrä on ylittänyt miljoona.
Nykyään Vuoristo-Karabah on tosiasiallisesti valtio, joka kutsuu itseään Vuoristo-Karabahin tasavallaksi.
· 
· 
· 
· 
· 
· 
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Vuoristo-Karabah?
A: Vuoristo-Karabah on kiistanalainen alue Etelä-Kaukasuksella.
Q: Tunnustetaanko Vuoristo-Karabah laillisesti osaksi Azerbaidžania?
V: Kyllä, Vuoristo-Karabah tunnustetaan osaksi Azerbaidžania.
K: Kuka hallitsi suurinta osaa Vuoristo-Karabahista vuodesta 1994 vuoden 2020 Vuoristo-Karabahin sotaan asti?
V: Vuodesta 1994 vuoden 2020 Vuoristo-Karabahin sotaan asti armenialaiset hallitsivat sotilaallisesti suurinta osaa Vuoristo-Karabahista Artsahin tasavallan nimellä.
K: Tunnustiko mikään muu maa Artsahin tasavallan?
V: Ei, mikään muu maa ei ole virallisesti tunnustanut Artsahin tasavaltaa.
K: Tukeeko Armenia Artsahin tasavaltaa?
V: Kyllä, Armenia tukee Artsahin tasavaltaa.
K: Kuka hallitsee tällä hetkellä Vuoristo-Karabahia?
V: Tällä hetkellä Vuoristo-Karabahin eri osat ovat sekä Azerbaidžanin että Armenian hallinnassa.
K: Mikä maa hallitsee tällä hetkellä suurinta osaa Vuoristo-Karabahista?
V: Azerbaidžan hallitsee tällä hetkellä suurinta osaa Vuoristo-Karabahista.
Etsiä