Vuoristo-Karabah
Vuoristo-Karabah (Artsakh) on alue Etelä-Kaukasuksella. Alueen nimet eri paikallisilla kielillä tarkoittavat kaikki "vuoristoista Karabahia" tai "vuoristoista mustaa puutarhaa". Sana "nagorno" on venäjäksi "vuoristoinen/vuorella oleva", "kara" on turkiksi "musta" ja "bakh" tarkoittaa azerbaidžaniksi "puutarhaa".
- Armenian: Լեռնային Ղարաբաղ, translitteroituna Lernayin Gharabagh.
- Azerbaidžanin: Dağlıq Qarabağ tai Yuxarı Qarabağ (tarkoittaa "ylä-Karabah" tai "vuoristo-Karabah").
- Venäjä: Karabahin tasavalta: Нагорный Karabбах, translitteroituna Nagornyj Karabakh
Nargorno-Karabah on kiistanalainen alue. Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan se on osa Azerbaidžania. Aluetta hallitsee Artsahin tasavalta, jota ei ole tunnustettu. YK on vaatinut armenialaisten joukkojen vetämistä pois miehitetyltä alueelta.
Vuoristo-Karabahin tunnustamaton lippu
Historia
Vuoristo-Karabahista tuli Armenian ja Azerbaidžanin välisen kiistan aihe vuonna 1918, kun molemmat maat julistautuivat itsenäisiksi Venäjältä. Aluekiista ratkaistiin vasta vuonna 1920, jolloin molemmista nuorista valtioista tuli osa Neuvostoliittoa ja ne menettivät itsenäisyytensä venäläisten kommunistien (bolshevikkien) toimien vuoksi. Tänä aikana armenialaiset terroristit tappoivat monia azereja.
Armenialaisen kannan kannattajat korostavat usein, että Kaukasian toimiston päätöslauselma 5. heinäkuuta 1921 hyväksyttiin ilmeisesti bolshevikkien painostuksesta, ja joka tapauksessa tämä päätöslauselma on ristiriidassa itsemääräämisoikeuden periaatteen kanssa, eikä sitä voida pitää pätevänä: ongelma pitäisi ratkaista niiden maiden kesken, joita se suoraan koskee, eikä erityisesti tätä tapausta varten perustetun ja kolmannen maan hallitsevan puolueen sisällä toimivan komitean.
Kun Mihail Gorbatshov nousi valtaan Moskovassa ja aloitti 80-luvun lopulla julkisuuskampanjat ja demokraattiset uudistukset, Vuoristo-Karabahin armenialaiset päättivät kääntyä ongelmiensa kanssa kansainvälisten ja neuvostoliittolaisten johtajien puoleen. Valittaessaan alueen "pakollisesta azerisoinnista" armenialainen enemmistöväestö aloitti itsenäisyysliikkeen.
Marraskuussa 1991 Azerbaidžanin parlamentti pyrki pysäyttämään tämän liikkeen ja poisti alueen autonomisen aseman. Vastauksena Vuoristo-Karabahin armenialaiset järjestivät 10. joulukuuta 1991 kansanäänestyksen, jossa väestön ylivoimainen enemmistö äänesti täysivaltaisen itsenäisyyden puolesta. Vuoristo-Karabahin aseriyhteisö boikotoi tätä kansanäänestystä.
Nämä tapahtumat ja erityisesti noin 200 000 armenialaisen väkivaltainen karkottaminen Armeniasta johtivat mellakoihin Azerbaidžanissa asuvia armenialaisia vastaan.
Vuoristo-Karabahin sodasta tuli pisin ja yksi Neuvostoliiton seuraajavaltioiden verisimmistä konflikteista. Viimeisimpien arvioiden mukaan siinä on kuollut 15 000 ihmistä, ja pakolaisten määrä on ylittänyt miljoona.
Nykyään Vuoristo-Karabah on tosiasiallisesti valtio, joka kutsuu itseään Vuoristo-Karabahin tasavallaksi.
· 
· 
· 
· 
· 
· 
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Vuoristo-Karabah?
A: Vuoristo-Karabah on kiistanalainen alue Etelä-Kaukasuksella.
Q: Tunnustetaanko Vuoristo-Karabah laillisesti osaksi Azerbaidžania?
V: Kyllä, Vuoristo-Karabah tunnustetaan osaksi Azerbaidžania.
K: Kuka hallitsi suurinta osaa Vuoristo-Karabahista vuodesta 1994 vuoden 2020 Vuoristo-Karabahin sotaan asti?
V: Vuodesta 1994 vuoden 2020 Vuoristo-Karabahin sotaan asti armenialaiset hallitsivat sotilaallisesti suurinta osaa Vuoristo-Karabahista Artsahin tasavallan nimellä.
K: Tunnustiko mikään muu maa Artsahin tasavallan?
V: Ei, mikään muu maa ei ole virallisesti tunnustanut Artsahin tasavaltaa.
K: Tukeeko Armenia Artsahin tasavaltaa?
V: Kyllä, Armenia tukee Artsahin tasavaltaa.
K: Kuka hallitsee tällä hetkellä Vuoristo-Karabahia?
V: Tällä hetkellä Vuoristo-Karabahin eri osat ovat sekä Azerbaidžanin että Armenian hallinnassa.
K: Mikä maa hallitsee tällä hetkellä suurinta osaa Vuoristo-Karabahista?
V: Azerbaidžan hallitsee tällä hetkellä suurinta osaa Vuoristo-Karabahista.
