Karthago – muinainen foinikialainen kaupunkivaltio Tunisiassa ja Punisodat
Karthago on muinainen kaupunkivaltio nykyisen Tunisian alueella. Se sai alkunsa foinikialaisten siirtokuntana. Karthago oli suurvaltansa huipulla Välimeren merkittävin valtio, joka hallitsi osia Espanjasta, Sisiliasta, Pohjois-Afrikasta, Sardiniasta ja Baleaarien saarista. Kaupunki perustettiin perimätiedon mukaan 800-luvulla eaa. (perinteinen päivämäärä noin 814 eaa.) ja sen perustajatarinaan liittyy legendaarinen kuningatar Elissa (Dido).
Talous, merivalta ja siirtokunnat
Karthagon valta perustui merenkulkuun, kauppaan ja laivastoon. Se toimi tärkeänä välittäjänä idän, Afrikan ja lännen välisessä kaupassa; tuotteita olivat mm. tekstiilit, metallit, hopea, viini ja mausteet. Karthagolaisilla oli laaja siirtokuntaverkosto Välimerellä ja erityisesti Iberian niemimaalla he hankkivat luonnonvaroja kuten hopeakaivoksia. Heidän laivanrakennustaitonsa, kauppaverkostonsa ja sotilaallinen palkkasoturien käyttö tekivät heistä merkittävän suurvallan.
Hallinto, yhteiskunta ja uskonto
Karthagon hallintoa johti paikallinen eliitti; valtaa pitivät rikkaat kauppiasperheet, jotka toimivat neuvostomaisesti ja valitsivat virkamiehiä. Joissakin lähteissä mainitaan "sufetit" korkeina virkamiehinä. Yhteiskunta oli monikerroksinen: vapaita kauppiaita, käsityöläisiä, sotilaita ja palkkasotureita sekä orjia. Uskonnossa keskeisiä jumalia olivat Baal Hammon ja Tanit, ja karthagolainen uskonnollinen käytäntö on herättänyt kiivasta keskustelua erityisesti tophet-alueiden rituaalien tulkinnoista (esim. lapsiuhrien mahdollisuus).
Punisodat ja konflikti Rooman kanssa
Rooman tasavalta ja Karthago olivat kilpailijoita Välimeren herruudesta. Pitkät ja veriset konfliktit Romaan johtivat kolmeen pääsotaan, joita historiassa kutsutaan Punisissa sodissa. Ensimmäinen Puninen sota käytiin pääosin Sisilian herruudesta (264–241 eaa.). Toisessa (218–201 eaa.) Karthagoa johti merkittävä sotapäällikkö Hannibal, joka teki kuuluisan vaelluksensa Alppien yli Italiaan ja voitti useita taisteluja, mutta lopulta hävisi. Kolmas sota (149–146 eaa.) päättyi Karthagon piiritykseen, tuhoon ja kaupungin lopulliseen kukistumiseen.
Häviäminen, roomalainen aika ja myöhemmät vaiheet
Rooman tasavalta tuhosi Karthagon 3. ja 2. vuosisadalla eaa. käydyissä Punisissa sodissa. Myöhempinä vuosisatoina Rooma perusti samaan paikkaan siirtokunnan, ja siitä tuli tärkeä kaupunki Afrikan maakunnassa. Roomalaisena maakuntakaupunkina Karthago kukoisti uudelleen: sinne rakennettiin teitä, foorumeita, amfiteattereita ja viljelysalueita, ja se oli merkittävä viljan- ja elintarvikkeiden tuottaja Roomalle. Lopulta vandaalit valloittivat kaupungin ja käyttivät sitä Rooman hyökkäykseen; vandaalit perustivat 400-luvulla oman Välimeren merivaltaansa Karthagon ympärille ja 439 ja 455 luvuilla tekivät valtakunnalleen historiallisesti merkittäviä iskuita, kuten Rooman ryöstön 455.
Bysantti ja arabivalloitus
Karthago vallattiin myöhemmin takaisin Bysantilta keisari Justinianuksen alaisessa sotaretkiessä 500-luvulla (Belisariuksen valloitus 533–534). Bysanttinaika toi jälleen hallinnollista merkitystä, mutta kaupungin asema heikkeni vähitellen. 600–700-luvuilla arabit laajensivat valtapiiriään Pohjois-Afrikassa, ja lopulta muslimiarabit valloittivat alueen; Karthago menetti tärkeimmät asemansa ja alueen keskus siirtyi lopulta nykyisen Tunis-kaupungin suuntaan.
Arkeologia ja perintö
Nykyään Karthagon rauniot sijaitsevat lähellä Tunisin kaupunkia ja ne ovat tärkeä arkeologinen kohde. Löydöt paljastavat kerrostumia, satamia, temppelialueita, asuinalueita ja hautapaikkoja, jotka kertovat kaupungin monikerroksisesta historiasta. Karthagon kulttuuriperintö näkyy edelleen Välimeren historian, arkeologian ja historiantutkimuksen keskeisenä aiheena. Karthagon tarina kuvaa foinikialaisten merenkulkijan ja kauppiaan siiven syntyä, suuren merivaltion nousua ja sen dramaattista häviötä Rooman valtakunnalle.
Kartta Välimeren keskiosasta
Roomalainen teatteri, Karthagossa
Puniset sodat
Karthago oli Välimeren valtakilpailija Rooman tasavallalle, joka halusi vallata koko läntisen Välimeren. Karthago oli suuri este sille. Niinpä vuonna 264 eaa. roomalaiset vastasivat Messinan kapinallisten avunpyyntöön ja laskivat armeijan Sisiliaan. Tämä aloitti ensimmäisen Punisen sodan. Sen jälkeen roomalaiset tunkeutuivat Sisiliassa sijaitseviin karthagolaisiin tiloihin, eivätkä karthagolaiset kenraalit pystyneet pysäyttämään heitä. Roomalaiset pystyivät jopa merellä kopioimaan karthagolaisia bireme-laivoja ja saavuttamaan useita suuria voittoja merellä, vaikka karthagolaiset olivat jo pitkään taistelleet merellä ja roomalaiset olivat siihen vasta-alkajia.
Lopulta Hamilcar Barca -niminen kenraali otti karthagolaispuolustuksen haltuunsa selvästi vanhemman ja vähemmän tarmokkaan Hannon tilalle. Hamilcar ymmärsi heti, että ylivoimaisen roomalaisarmeijan kohtaaminen avoimessa taistelussa oli turhaa, joten hän päätti käyttää roomalaisten väsyttämiseen hyökkäyksiä. Tämä taktiikka oli hieman tehokkaampi hitaita, raskaasti panssaroituja roomalaisjoukkoja vastaan. Lopulta roomalaiset pystyivät kuitenkin valtaamaan Lilybaeumin, karthagolaisten tärkeimmän linnakkeen Sisiliassa. Tämä lopetti Karthagon vallan Sisiliassa ja päätti ensimmäisen Punisen sodan.
Toisessa Punisessa sodassa Hannibal Barca johti karthagolaisen armeijan Espanjan, Etelä-Gallian ja Alppien yli Italiaan vuonna 218 eaa. Siellä hän kohtasi Rooman tasavallan kolmessa suuressa taistelussa: Trebia-joen taistelussa, Trasmine-järven taistelussa ja Cannaen taistelussa. Hannibal kukisti roomalaiset upeilla voitoilla jokaisessa näistä taisteluista. Hän ei kuitenkaan onnistunut valloittamaan Roomaa, ja joutui lopulta vetäytymään takaisin Karthagoon, jossa Scipio Africanis kukisti hänet Zaman taistelussa. Roomalaiset tuhosivat Karthagon vuonna 146 eaa. kolmannessa Punisessa sodassa. Noin 50 000 eloonjäänyttä karthagolaista myytiin orjiksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Karthago?
V: Karthago on muinainen kaupunkivaltio, joka sijaitsi nykyisen Tunisian alueella.
K: Miten Karthago sai alkunsa?
V: Karthago sai alkunsa foinikialaisten siirtokuntana.
K: Missä Karthago hallitsi valtansa huippuvaiheessa?
V: Karthago hallitsi suurvalta-aikanaan osia Espanjasta, Sisiliasta, Pohjois-Afrikasta, Sardiniasta ja Baleaarien saarista.
K: Kuka tuhosi Karthagon Punisissa sodissa?
V: Rooman tasavalta tuhosi Karthagon 3. ja 2. vuosisadalla eaa. käydyissä Punisissa sodissa.
K: Mitä tapahtui sen jälkeen, kun Rooma tuhosi Karthagon?
V: Sen jälkeen kun Rooma tuhosi Karthagon, se perusti myöhemmin samaan paikkaan siirtokunnan, ja siitä tuli tärkeä kaupunki Afrikan maakunnassa.
K: Kuka valloitti Karthagon sen jälkeen, kun siitä tuli tärkeä kaupunki Afrikan maakunnassa?
V: Vandaalit valloittivat Karthagon ja käyttivät sitä hyökätäkseen Roomaan.
K: Milloin vandaalit valloittivat Karthagon?
V: Tekstissä ei mainita, milloin vandaalit valloittivat Karthagon.
