Hankittu immuniteetti
Adaptiivinen immuunijärjestelmä koostuu erikoistuneista soluista ja prosesseista, jotka tappavat taudinaiheuttajia tai estävät niiden hyökkäyksen.
Adaptiivinen immuunijärjestelmä käynnistyy evolutiivisesti vanhemmasta synnynnäisestä immuunijärjestelmästä. Tämä vanhempi järjestelmä on epäspesifinen, kun taas adaptiivinen järjestelmä on räätälöity tiettyihin kohteisiin.
Synnynnäinen immuunijärjestelmä on kaikilla metazooilla, mutta adaptiivinen järjestelmä on vain selkärankaisilla. Sen uskotaan syntyneen ensimmäisissä leukaperäisissä selkärankaisissa.
Adaptiivinen immuunivaste antaa selkärankaisten immuunijärjestelmälle kyvyn tunnistaa ja muistaa tietyt taudinaiheuttajat. Järjestelmä hyökkää voimakkaammin joka kerta, kun tietty patogeeni kohdataan. Kyseessä on adaptiivinen immuniteetti, koska elimistön immuunijärjestelmä valmistautuu tuleviin haasteisiin.
Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva (SEM) yksittäisestä ihmisen lymfosyytistä.
Kerroksellinen puolustus
Immuunijärjestelmä suojaa organismeja tartunnoilta kerroksittaisella puolustuksella. Yksinkertaisesti sanottuna fyysiset esteet estävät bakteerien ja virusten kaltaisten taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön.
Jos patogeeni läpäisee nämä esteet, synnynnäinen immuunijärjestelmä reagoi välittömästi, mutta epäspesifisesti. Synnynnäisiä immuunijärjestelmiä on kaikissa kasveissa ja eläimissä.
Jos taudinaiheuttajat onnistuvat kiertämään synnynnäisen vasteen, selkärankaisilla on kolmas suojakerros, adaptiivinen immuunijärjestelmä, joka aktivoituu synnynnäisen vasteen perusteella. Tällöin immuunijärjestelmä mukauttaa vastettaan infektion aikana parantaakseen taudinaiheuttajan tunnistamista.
Kun patogeeni on tapettu, B- ja T-solujen jälkeläiset jatkavat. Ne ovat valmiita nopeampaan vasteeseen seuraavalla kerralla. Tämä on eräänlainen "immunologinen muisti". Näiden solujen ansiosta adaptiivinen immuunijärjestelmä voi hyökätä nopeammin ja voimakkaammin aina, kun patogeeni kohdataan.
| Immuunijärjestelmän osatekijät | |
| Synnynnäinen immuunijärjestelmä | Adaptiivinen immuunijärjestelmä |
| Vastaus on epäspesifinen | Patogeeni- ja antigeenispesifinen vaste |
| Altistuminen johtaa välittömään maksimivasteeseen | Viiveaika altistumisen ja maksimivasteen välillä |
| Soluvälitteiset ja humoraaliset komponentit | Soluvälitteiset (T-lymfosyytit) ja humoraaliset (vasta-aineet) komponentit. |
| Ei immunologista muistia | Altistuminen johtaa immunologiseen muistiin |
| Löytyy lähes kaikista elämänmuodoista | Löytyy vain leukaselkärankaisista selkärankaisista. |
Sekä synnynnäinen että adaptiivinen immuniteetti ovat riippuvaisia immuunijärjestelmän kyvystä erottaa toisistaan omat ja muut kuin omat molekyylit. Immunologiassa itsemolekyylit ovat niitä organismin kehon osia, jotka immuunijärjestelmä voi erottaa vieraista aineista. Vastaavasti ei-itse-molekyylit ovat molekyylejä, jotka tunnistetaan vieraiksi molekyyleiksi. Erästä ei-itse-molekyylien luokkaa kutsutaan antigeeneiksi (lyhenne sanoista antibody generators), ja ne määritellään aineiksi, jotka sitoutuvat tiettyihin immuunireseptoreihin ja saavat aikaan immuunivasteen.
Toiminnot
Adaptiivinen immuniteetti käynnistyy selkärankaisilla, kun patogeeni kiertää synnynnäisen immuunijärjestelmän ja tuottaa antigeenin kynnystason.
Adaptiivisen immuunijärjestelmän tärkeimpiä toimintoja ovat:
- spesifisten "ei-itse"-antigeenien tunnistaminen "itse"-antigeenin läsnä ollessa antigeenin esittelyprosessin aikana (jossa makrofagit ja dendriittiset solut vangitsevat antigeenejä, jotta T-solut voivat tunnistaa ne).
- sellaisten vasteiden tuottaminen, jotka on räätälöity niin, että ne eliminoivat mahdollisimman tehokkaasti tietyt patogeenit tai patogeenin saastuttamat solut.
- immunologisen muistin kehittyminen, jossa kukin patogeeni "muistetaan" tunnusvasta-aineella. Näitä muistisoluja voidaan käyttää patogeenin nopeaan eliminoimiseen, jos myöhempiä infektioita ilmenee.
| Luonnostaan hankittu | Keinotekoisesti hankittu |
| Aktiivinen- Antigeeni pääsee elimistöön luonnollisesti | Aktiivinen - Rokotteisiin lisätään antigeenejä. |
| Passiivinen - Vasta-aineet siirtyvät äidistä sikiöön istukan kautta tai lapsesta äidinmaidon kautta. | Passiivinen - Immuuniseerumissa olevat valmiit vasta-aineet annetaan injektiona. |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mistä adaptiivinen immuunijärjestelmä koostuu?
V: Adaptiivinen immuunijärjestelmä koostuu erikoistuneista soluista ja prosesseista.
K: Miten adaptiivinen immuunijärjestelmä aktivoituu?
V: Adaptiivinen immuunijärjestelmä käynnistyy synnynnäisen immuunijärjestelmän avulla.
K: Mitä eroa on synnynnäisen ja adaptiivisen immuunijärjestelmän välillä?
V: Synnynnäinen immuunijärjestelmä on epäspesifinen, kun taas adaptiivinen immuunijärjestelmä on räätälöity tiettyihin kohteisiin.
K: Missä eläimissä synnynnäistä immuunijärjestelmää esiintyy?
V: Synnynnäistä immuunijärjestelmää esiintyy kaikissa metazooissa.
K: Missä eläimissä esiintyy adaptiivista immuunijärjestelmää?
V: Adaptiivista immuunijärjestelmää esiintyy vain selkärankaisilla.
K: Milloin adaptiivinen immuunijärjestelmä syntyi?
V: Adaptiivisen immuunijärjestelmän uskotaan syntyneen ensimmäisissä leukaperäisissä selkärankaisissa.
K: Miksi adaptiivista immuunijärjestelmää kutsutaan "adaptiiviseksi"?
V: Adaptiivinen immuunivaste antaa selkärankaisten immuunijärjestelmälle kyvyn tunnistaa ja muistaa tietyt taudinaiheuttajat ja tehdä voimakkaampia hyökkäyksiä joka kerta, kun tietty taudinaiheuttaja kohdataan. Sitä kutsutaan adaptiiviseksi immuniteetiksi, koska elimistön immuunijärjestelmä valmistautuu tuleviin haasteisiin.
