Infektio (tartuntatauti): määritelmä, syyt, oireet ja ehkäisy

Infektio (tartuntatauti): selkeä opas määritelmään, syihin, oireisiin ja ehkäisyyn — opi tunnistamaan, hoitamaan ja estämään tartuntoja arjessa.

Infektio on taudinaiheuttajien tunkeutuminen organismin kudoksiin. Tauti aiheutuu tunkeutuvien taudinaiheuttajien lisääntymisestä. Lisääntyessään ne tuottavat toksiineja ja vahingoittavat isäntäkudoksia. Tartuntatauti, joka tunnetaan myös nimellä "tarttuva tauti" tai "tartuntatauti", on infektion aiheuttama sairaus.

Syytekijät

Infektioita voivat aiheuttaa useat eri mikro-organismit. Tavallisimmat ryhmät ovat:

• bakteerit (esim. keuhkokuumeen, virtsatieinfektioiden aiheuttajat),
• virukset (esim. influenssa, flunssavirukset, koronavirus),
• sienet (esim. ihon ja kynsien sieni-infektiot, hiivasienet),
• loiset (esim. alkueläimet ja matoja),
• harvemmin prionit (poikkeavia proteiineja aiheuttavia tauteja).

Tartuntatavat ja leviäminen

Taudinaiheuttajat leviävät eri tavoilla riippuen mikro-organismista ja tilanteesta. Yleisimmät reitit ovat:

• suora kontakti (ihokosketus, suudelma),
• pisaratartunta (aivastelu, yskiminen),
• ilmatartunta (pienet aerosolit),
• fekaali-oraalinen reitti (saastunut ruoka tai vesi),
• vektoreiden välityksellä (esim. hyttyset, punkit),
• veren ja muiden ruumiinnesteiden kautta (esim. verensiirrot, neulat),
• äidiltä lapselle (raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana).

Oireet ja taudin eteneminen

Infektioiden oireet vaihtelevat lievästä paikallisesta ärsytyksestä vakaviin yleisoireisiin. Tavallisia merkkejä ovat:

• kuume ja vilunväristykset,
• tulehduksen paikallisoireet (punoitus, turvotus, kipu),
• väsymys, ruokahaluttomuus ja lihassärky,
• hengitysoireet (yskä, hengenahdistus) tai ruoansulatusoireet (ripuli, oksentelu) riippuen infektiosta,
• joissain tapauksissa hengenvaaralliset komplikaatiot kuten sepsis (verenmyrkytys) tai elinvauriot.

Infektiot voivat olla paikallisia (esim. ihoinfektio) tai systeemisiä (levitä verenkierron kautta). Oireiden ilmaantumisaika vaihtelee: inkubaatioajan pituus voi olla tunneista viikkoihin tai kuukausiin.

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja tarvittaessa laboratoriotutkimuksiin. Tyypillisiä tutkimuksia ovat:

• verikokeet (tulehdusarvot, veriviljelyt),
• eritteiden viljelyt (nenän, kurkun, haavan tai virtsanäytteet),
• PCR- tai muut molekyylitestit virusten ja tiettyjen bakteerien tunnistamiseen,
• iktestit, antigeenitestit, serologia (vasta-aineet),

Hoito

Hoito riippuu taudinaiheuttajasta:

• bakteeri-infektiot: antibiootit (valinta perustuu infektion tyypin ja herkkyyden mukaan),
• virusinfektiot: antiviraaliset lääkkeet joissain tapauksissa, tukihoito (lepääminen, nesteet, kuumelääkkeet) usein riittää,
• sieni-infektiot: antifungaaliset lääkkeet paikallisesti tai suun kautta,
• loisinfektiot: antiparasiittiset lääkkeet,
• vakavissa systeemisissä infektioissa sairaalahoito, suonensisäinen lääkity kset ja tehohoito saattavat olla tarpeen.

On tärkeää käyttää antibiootteja vain lääkärin ohjeen mukaan antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi.

Ehkäisy

Infektioiden ehkäisyssä korostuvat yksinkertaiset mutta tehokkaat toimet:

• rokotukset — turvallisin ja tehokkain tapa ehkäistä monia tartuntatauteja,
• käsihygienia — säännöllinen käsien pesu saippualla tai desinfiointi,
• hengityssuojaimen käyttö ja yskimishygienia epidemia- tai tautitilanteissa,
• ruoka- ja vesihygienia — huolellinen ruoan käsittely ja kypsennys, puhdas juomavesi,
• vektorien torjunta (esim. hyttyskarkotteet, suojaverkot),
• turvalliset hoitokäytännöt terveydenhuollossa (käsineet, steriiliys),
• kontaktien rajoittaminen ja karanteeni tartunnan aikana tarvittaessa.

Kuka on riskissä ja komplikaatiot

Erityisen alttiita vakaville infektioille ovat imeväiset, iäkkäät ihmiset ja immunosuppressiossa olevat potilaat (esim. syöpähoidot, elinsiirrot, immuunisuppressiiviset lääkkeet). Infektio voi johtaa pitkäaikaisiin komplikaatioihin, kuten elinvaurioihin, kroonisiin tulehduksiin tai yleisvaarallisempaan tilaan kuten sepsikseen. Taudinaiheuttajien lisääntymisen yhteydessä erittyvät toksiineja voivat aiheuttaa lisävaurioita isäntäkudoksille.

Milloin hakeutua hoitoon

Ota yhteys terveydenhuoltoon, jos:

• kuume on korkea tai pitkittynyt,
• oireet pahenevat nopeasti tai ilmenee hengitysvaikeutta, tajunnan tason muutoksia, voimakasta kipua tai runsasta verenvuotoa,
• olet raskaana, voit imeväinen tai immuunipuutteinen henkilö ja saat infektion oireita,
• haavasta tulee runsaasti märkää, punoitusta tai kipua.

Yhteenvetona: infektio syntyy taudinaiheuttajan lisääntyessä isäntäorganismissa ja se voi vaihdella lievästä tilasta hengenvaaralliseen. Monia infektioita voidaan ehkäistä rokotuksilla, hyvällä hygienialla ja oikea-aikaisella hoidolla. Tarkempaa diagnoosia ja hoitoa varten käänny terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on infektio?

K: Mitä tapahtuu, kun tunkeutuvat taudinaiheuttajat lisääntyvät elimistössä?

K: Mitä kutsutaan tartuntataudiksi?

K: Mikä aiheuttaa tartuntataudin?

K: Mitä taudinaiheuttajat tekevät lisääntyessään?

K: Mikä on infektion seuraus?

K: Mitä on tartuntatauti?

Hae kirjaimella