Natriumbromaatti (NaBrO3) – ominaisuudet, käyttö ja turvallisuus

Tutustu natriumbromaattiin (NaBrO3): ominaisuudet, käyttökohteet, riskit ja turvalliset käsittelyohjeet — selkeä ja ajantasainen opas.

Natriumbromaatti on kemiallinen yhdiste. Sen kemiallinen kaava on NaBrO₃ , mikä tarkoittaa, että yksi molekyyli sisältää yhden natriumatomin ja yhden bromaatti-ionin.

Ominaisuudet

Natriumbromaatti on yleensä väritön tai valkoinen kiteinen kiinteä aine, joka on hyvin liukeneva veteen. Se toimii vahvana hapettimena ja on kemiallisesti stabiili kuivana, mutta reagoi helposti pelkistävien aineiden ja orgaanisten materiaalien kanssa. Bromaatti-ioni (BrO₃^–) on hapettava anioni, joka voi pelkistyä bromidiksi (Br^–) pelkistävien aineiden vaikutuksesta.

• Luonne: hapettava suola
• Ulkonäkö: valkoinen tai väritön kiteinen aine
• Liukoisuus: hyvin liukenee veteen, heikommin orgaanisiin liuottimiin
• Reaktiivisuus: voi aiheuttaa voimakkaasti eksotermisiä reaktioita pelkistävien aineiden ja orgaanisten yhdisteiden kanssa

Käyttö

Natriumbromaattia käytetään pääasiassa teollisissa ja laboratorioympäristöissä sen hapettavien ominaisuuksien vuoksi. Tyypillisiä käyttökohteita ovat:

• teolliset hapetus- ja puhdistusprosessit
• värjäys- ja painatuskemikaalit
• laboratoriokemikaalina analytiikassa ja orgaanisessa synteesissä (hapettimet)
• joissain erityistapauksissa hapettavana komponenttina teollisissa reaktioissa

Huom. bromaattien käyttö elintarvikkeissa on useissa maissa rajoitettu tai kielletty (esim. leivonnassa käytetyn kaliumbromaattin käytölle on asetettu rajoituksia) johtuen terveysriskeistä.

Turvallisuus ja terveysvaikutukset

Natriumbromaatti on myrkyllinen ja voimakas hapetin. Se voi aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia nieltynä, hengitettynä tai joutuessaan kosketuksiin ihon tai silmien kanssa. Bromaatti-ionit voivat aiheuttaa munuaisvaurioita ja pitkäaikainen altistus voi liittyä vakavampiin terveydellisiin haittoihin.

• Välitön vaara: ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä; voi aiheuttaa palovamman kaltaisia oireita ja silmävaurioita.
• Mykyllisyys: nieltynä voi olla erittäin myrkyllinen — voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, vatsakipuja ja vakavia munuaisvaurioita.
• Karsinogeenisuus: Joidenkin bromaattien (esim. kaliumbromaatti) on havaittu aiheuttavan syöpää eläinkokeissa, minkä vuoksi bromaattien käyttöä elintarvikkeissa ja muissa sovelluksissa valvotaan tiukasti. On suositeltavaa käsitellä kaikkia bromaattiyhdisteitä varoen.

Käsittely ja varastointi

• Käsittele natriumbromaattia hyvin tuuletetussa tilassa tai asianmukaisessa huuvassa.
• Käytä suojakäsineitä, suojalaseja ja suojavaatetusta. Hengityssuojaimia tarvitaan, jos pölyä tai höyryjä syntyy.
• Säilytä alkuperäispakkauksessa tiiviisti suljettuna kuivassa, viileässä paikassa ja erillään syttyvistä ja pelkistävistä aineista (esim. orgaaniset yhdisteet, metallit, rikkipitoiset aineet).
• Vältä lämmönlähteitä ja suoraa auringonvaloa; estä kontaminaatio muilla kemikaaleilla.

Ensiapu (yleisohjeet)

• Siirrä altistunut pois kontaminoituneesta alueesta raikkaaseen ilmaan, jos hengitysvaikeuksia esiintyy.
• Ihokosketuksen jälkeen pese huolellisesti saippualla ja vedellä. Poista saastunut vaatetus.
• Silmäkosketuksen jälkeen huuhtele heti runsaalla vedellä vähintään 15 minuuttia ja hakeudu lääkäriin.
• Jos ainetta on nielty, älä aiheuta oksennusta ellei lääketieteellinen henkilöstö niin kehoteta; hakeudu välittömästi lääkäriin tai myrkytyskeskukseen.

Jätehuolto ja ympäristö

Natriumbromaatti on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi hapettavaksi aineeksi. Käytetyt tai pilaantuneet jätteet tulee käsitellä kemiallisina vaarallisina jätteinä paikallisten määräysten mukaisesti. Vältä tuotteen päästämistä viemäreihin tai vesistöihin; bromaattijäämät voivat olla haitallisia akvaattiselle eliöstölle ja voivat kestää ympäristössä.

Lainsäädäntö ja rajoitukset

Bromaattien käyttöä säädellään monissa sovelluksissa terveys- ja ympäristösyistä. Erityisesti elintarvikekäytössä monet bromaattivalmisteet ovat kiellettyjä tai niiden käyttöä rajoitetaan tiukasti. Käyttöä ja jätehuoltoa koskevat vaatimukset vaihtelevat maittain; alan toimijoiden tulee noudattaa voimassa olevaa kemikaalilainsäädäntöä ja turvallisuusohjeita.

Lisätietoja turvallisesta käsittelystä ja hätätilanneohjeista saa paikalliselta työsuojeluviranomaiselta, myrkytyskeskukselta ja käyttöturvallisuustiedotteesta (SDS) kyseiselle tuote-erälle.

Hae kirjaimella