Meritähdet
Meritähdet eli meritähdet ovat luokkaan Asteroidea kuuluvia piikkinahkaisia. p35
Kaikki elävät meressä, merenpohjassa. Monet meritähdet elävät syvällä vedessä, toiset matalassa vedessä. Jotkut elävät vuorovesivyöhykkeellä, laskuveden ja nousuveden välissä. Niillä on viisi tai useampi varsi, ja ne voivat olla melko suuria. Auringonkukkatähti (Pycnopodia helianthoides) on suurin: täysikasvuisena sen käsivarsien kärkiväli on noin metri. Se on hieman suurempi kuin kuuluisa piikkitähti, joka elää korallipolypilla.
Vaikka meritähdet ovat selkärangattomia, niillä on eräänlainen luuranko. Meritähden runko koostuu kalsiumkarbonaattilevyistä, jotka tunnetaan nimellä "ossikkelit". Nämä muodostavat luurangon, joka voi saada erilaisia muotoja, kuten piikkejä ja rakeita.
Niillä on alkeellinen hermosto, mutta ei aivoja. Niillä ei myöskään ole verta, vaan ne käyttävät merivettä pumpatakseen asioita kehossaan.
Meritähtiä on yli 1500 eri lajia. Useimmat meritähdet ovat petoeläimiä. Ne syövät simpukoita, simpukoita ja muita simpukoita. Toisinaan ne pyydystävät pieniä kaloja.
Meritähti rannalla: noin 25 cm (10 tuumaa) kokoinen.
Symmetria
Useimmilla meritähdillä on viisi käsivartta, joita kutsutaan säteiksi ja jotka lähtevät keskiympyrästä (levystä). Jos meritähdellä on enemmän kuin viisi sädettä, sillä on usein säteitä viiden kerrannaisina; yhdessä meritähdessä voi olla 10, 15, 20 tai jopa 30 sädettä. Tätä kutsutaan pentameraaliseksi (viisinkertaiseksi) symmetriaksi.
Skeleton
Luurangon tarjoaman suojan aste vaihtelee lajien välillä. Jos luurangosta tulee jäykempi, se tarjoaa paremman suojan saalistajia vastaan. Tämä rajoittaa kuitenkin yleensä sen ravintovaihtoehtoja. Monien lajien käyttämä ulkoinen ruoansulatusprosessi vaatii suurta joustavuutta simpukoiden syömisessä. Huonommin panssaroidut lajit voivat valita elämänsä sellaisissa paikoissa, joissa ne eivät ole niin alttiita saalistukselle. Voimakkaasti panssaroidut lajit voivat pärjätä kaikkein kilpailluimmissa elinympäristöissä:
"Monilla trooppisilla meritähdillä on kehittynyt voimakkaasti kalkkiutunut vankka luuranko, joka kykenee vastustamaan sekä suuria että pieniä saalistajia... hyvin luja ruumiinseinämä... sallii silti jonkinasteisen vartalon ja käsien joustavuuden".
Ruokinta
Aistit
Meritähtien liikkumista ohjaavat niiden tunto- ja näköaisti. Meritähdillä on viisi "silmää", valoherkkiä tyynyjä, joista yksi on kummankin varren päässä. Nämä ja putkijalat ovat yhteydessä hermosäikeisiin, joten nämä eläimet ovat monimutkaisempia kuin miltä ne näyttävät.
Putken jalat
Vaikka meritähdet olivat aluksi suodattimien syöjiä, ne kehittyivät simpukkakalojen (brachiopodit ja simpukat) suuriksi saalistajiksi. Ne voivat syödä myös pieniä äyriäisiä ja kaloja. Niiden putkijalkoihin on kehittynyt imijöitä, ehkä alun perin liikkumisen helpottamiseksi. Myöhemmin niitä käytettiin simpukkakalojen avaamiseen.
"Imuputkijalkoja ei ehkä ole ollut yhdelläkään paleotsooisella meritähdellä".
Ruokintamenetelmät
Brachiopodien ja simpukoiden kuoret pysyvät koossa vahvojen lihasten avulla. Meritähti tarttuu niihin molemmin puolin putkijaloillaan ja vetää niitä tasaisesti. Meritähti pystyy lihaksensa ja hydraulisen järjestelmänsä ansiosta vetämään paljon pidempään kuin mitä simpukan lihakset kestävät. Ilmeisesti kymmenen minuuttia riittää yleensä avaamaan kuoren hieman. Sitten meritähti työntää vatsansa kuoren sisään. Mahalaukku pääsee läpi niinkin kapeasta kuin 0,1 millimetrin raosta. Sitten meritähti liuottaa simpukan, jossa se elää, ja imee ravinteet. Tämä sulatusprosessi kestää paljon kauemmin kuin kuoren avaaminen, ehkä pari päivää.
Jotkin lajit nielevät kuoren kokonaisena ja liuottavat sen sisällön vatsassaan ja työntävät kuoren ulos. p45
Meritähtien kyky syödä särkikaloja ja simpukoita kehittyi mesotsooisella kaudella, erityisesti jurakaudella ja liitukaudella. Tämä oli osa mesotsooista merellistä vallankumousta, joka muutti merenpohjan eläimistöä. Heikosti puolustautuneet ja paikallaan pysyvät simpukat katosivat, ja vahvemmin panssaroidut tai liikkuvammat simpukat kukoistivat.
Simpukan syöminen: huomaa putkijalat.
Regenerointi
Meritähdet, kuten monet muutkin merenelävät, pystyvät uudistamaan (kasvattamaan takaisin) ruumiinsa osia. Meritähdet pystyvät uusiutumaan paremmin kuin useimmat muut eliöt. Sen lisäksi, että se voi kasvattaa uuden säteen, kun säde revitään irti, se voi kasvattaa yhdestä säteestä kokonaisen uuden meritähden, jos irronneessa säteessä on edes pieni pala keskikiekkoa jäljellä. p35
Koska meritähdet syövät mielellään simpukoita ja ostereita, äyriäisiä keräävät kalastajat ovat jo vuosia yrittäneet päästä niistä eroon. Tappaakseen meritähdet kalastajat pyydystivät ne, leikkasivat ne suoraan kahtia ja heittivät ne takaisin mereen. Koska meritähdet voivat kuitenkin kasvattaa ruumiinsa osia takaisin, he itse asiassa lisäsivät meritähtien määrää.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on meritähti?
A: Meritähti eli meritähti on Asteroidea-luokkaan kuuluva piikkinahkainen. Ne ovat selkärangattomia eläimiä, jotka elävät meressä meren pohjassa.
K: Missä useimmat meritähdet elävät?
V: Useimmat meritähdet elävät joko syvässä tai matalassa vedessä, ja jotkut jopa vuorovesivyöhykkeellä laskuveden ja nousuveden välillä.
K: Kuinka suuriksi ne voivat kasvaa?
V: Suurin meritähtialaji on auringonkukkatähti (Pycnopodia helianthoides), jonka kädenpituus voi olla täysikasvuisena noin metrin. Se on hieman suurempi kuin korallipolypilla elävä kruunutähti.
K: Onko niillä luuranko?
V: Kyllä, vaikka meritähdet ovat selkärangattomia, niillä on eräänlainen luuranko, joka koostuu kalsiumkarbonaattilevyistä, joita kutsutaan nimellä "ossikkelit". Ne muodostavat niiden luurangon, ja ne saavat erilaisia muotoja, kuten piikkejä ja rakeita.
K: Onko niillä verta?
V: Ei, veren sijasta meritähdet käyttävät merivettä pumppaamaan asioita kehossaan.
K: Kuinka monta lajia on olemassa?
V: Meritähtiä on yli 1500 eri lajia.
K: Mitä useimmat meritähdet syövät? V: Useimmat meritähdet ovat petoeläimiä, ja ne syövät simpukoita, simpukoita, muita simpukoita ja toisinaan pieniä kaloja.
