Meritähdet eli meritähdet ovat luokkaan Asteroidea kuuluvia piikkinahkaisia. p35 Ne ovat mereneläviä, jotka elävät pohjaelimistössä eri syvyyksissä aina rantavyöhykkeeltä syvänteisiin saakka.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kaikki meritähdet elävät meressä, merenpohjassa. Monet lajit viihtyvät syvällä vedessä, kun taas toiset elävät matalissa ranta-alueissa. Jotkut lajit elävät vuorovesivyöhykkeellä, laskuveden ja nousuveden välissä, missä ne kestävät vuoroin veden peittävyyden ja altistuksen ilmalle.
Rakenne
Meritähdillä on tyypillisesti viisi tai useampi varsi eli käsivartta, mutta osa lajeista on säteittäisesti monivarsiisia. Kehon keskiosassa sijaitsee ottielin ja suu, ja jokaisen käsivarren alapinnalla on pieniä jalkoja eli putkijalaksia, joita käytetään liikkumiseen ja ravinnon käsittelyyn.
Vaikka meritähdet ovat selkärangattomia, niillä on eräänlainen luuranko. Meritähden runko koostuu kalsiumkarbonaattilevyistä, jotka tunnetaan nimellä "ossikkelit". Nämä muodostavat luurangon, joka voi saada erilaisia muotoja, kuten piikkejä ja rakeita, ja luoda suojaa sekä tukea pehmeille kudoksille.
Neillä on alkeellinen hermosto, mutta ei aivoja. Hermosto on säteittäinen ja koostuu hermosäikeistä, jotka kulkevat käsivarsiin. Meritähdillä ei ole verta samassa merkityksessä kuin selkärankaisilla, vaan ne käyttävät merivettä vedenalaisen vesikanavajärjestelmän, vesireseptorin ja putkijalkojen täyttämiseen ja liikuttamiseen — tämä vesivasu eli vedenvarasto- (water vascular) järjestelmä on tärkeä liikkumisessa, hengityksessä ja ravinnon ottamisessa.
Ravinto ja elintavat
Meritähtiä on yli 1500 eri lajia. Useimmat meritähdet ovat petoeläimiä. Ne syövät simpukoita, simpukoita ja muita simpukoita sekä muita kova- ja pehmeäkuorisia selkärangattomia. Monet lajit käyttävät toistuvia putkijalkoja ja voimaa avatakseen kova- tai kilpikuoria, minkä jälkeen ne voivat työntää ulos vatsansa (evertioida mahalaukun) ruoan ympärille ja ruokkia sitä ulkopuolisessa ruuansulatuksessa. Joillakin lajeilla on myös kyky pyydystää pieniä kaloja ja hajottavaa orgaanista ainesta.
Merkittävä esimerkki suuresta meritähtilajista on auringonkukkatähti (Pycnopodia helianthoides)—täysikasvuisena sen käsivarsien kärkiväli voi olla noin metri. Se on hieman suurempi kuin kuuluisa piikkitähti, joka elää korallipolypilla, ja jonka populaatioiden muutokset voivat vaikuttaa koralliyhteisöihin.
Lisääntyminen ja uusiutuminen
Meritähdet lisääntyvät useimmiten lisääntymissolujen välityksellä: useimmat lajit hedelmöittävät munansa ja spermansä ulkoisesti vedessä (ulkohedelmöitys), jolloin kehittyy planktoninen toukkavaihe (esim. bipinnaria ja brachiolaria), ennen kuin nuori meritähden muoto vakiintuu pohjaeläimeksi. Joillakin lajeilla voi esiintyä myös suvutonta lisääntymistä, kuten lohkeamista ja uudelleenrakenemista: katkennut käsivarsi voi kasvaa uudeksi yksilöksi tai sukurakenteet voivat palautua osittain, mikä tekee meritähdistä tunnettuja kyvystään uusiutua.
Ekologinen merkitys ja uhat
Meritähdet ovat tärkeitä meren pohjan ekosysteemeissä: ne säätelevät simpukka- ja äyriäispopulaatioita ja toimivat ravintona monille muille eläimille. Toisaalta jotkin lajit, kuten piikkitähti (eräät lajit sukuun Acanthaster), voivat runsastua ja aiheuttaa laajoja vahinkoja koralliriuttoihin. Ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten lämmönnousu, saasteet ja liikakalastus, voivat vaikuttaa meritähtien elinoloihin ja yhteisöjen tasapainoon.
Meritähtiä tutkitaan edelleen: niiden erikoistunut vesikanava- ja käyttötapa liikkeessä, regeneraatio-ominaisuudet ja monimuotoisuus tekevät niistä mielenkiintoisen tutkimuskohteen evoluutiolle, kehitysbiologialle ja ekologialle.
