Bastet (Bast) - muinaisen Egyptin kissojen ja suojelun jumalatar
Bastet — muinaisen Egyptin kissojen ja suojelun jumalatar: tarina leijonasta kotikissaksi, suojelija äideille, perheelle, musiikille ja hedelmällisyydelle.
Bastet oli muinaisen Egyptin suojelun ja kissojen jumalatar, joka yhdisti sotaisen ja lempeän puolen: hän oli Ra:n soturintytär ja puolustaja, joka lähetettiin taistelemaan arkkivihollista Apepia vastaan. Samalla hänestä tuli kotien ja perheiden suojelija. Suojelijattarena häntä pidettiin myös faaraon puolustajana Sekhetin, leijonattaren, jälkeen ja näin ollen tärkeänä Ra:n puolustajana.
Alkuperä ja kehitys
Bast tunnetaan myös nimillä Bastet, Ubasti ja Pasch. Häntä palvottiin muinaisessa Egyptissä ainakin toisesta dynastiasta lähtien. Alun perin hänen kuvansa oli hurja leijona ja hänet liitettiin sotaisempiin ja muuttoliikkeen aikaisiin alueellisiin jumaluuksiin: Bast oli erityisesti Ala-Egyptin suojelijajumalatar. Hänen kultinsa keskus oli Per-Bastissa (kreikaksi Bubastis), joka on nimetty hänen mukaansa.
Ajan myötä Bastin rooli muuttui: kun poliittiset ja uskonnolliset voimasuhteet muuttuivat, hänestä tuli yhä useammin kotikissan muotoinen ja lempeämpi suojelijajumalatar. Tämä muutos on nähtävissä esimerkiksi siinä, että palvontakuvastossa leijonasta siirryttiin kissapääisiin naishahmoihin ja myöhemmin kokonaisiin kissapatsaisiin.
Ulkonäkö ja symbolit
Bastia esitettiin tyypillisesti kissan pään omaavana naishahmona tai kokonaan kissana; varhaisemmissa kuvissa hän oli leijonan hahmossa. Hänen tunnusmerkkejään olivat usein sistrum (rytmi-instrumentti), ankh-symboli (elämän merkki) ja ajoittain jumalattaren pitämä sädekehä tai koru. Bastia pidettiin myös hajusteiden ja voiteiden suojelijana, mikä yhdistyi hänen yhteyteensä Anubikseen erilaisten rituaalisten käytäntöjen kautta.
Palvonta, rituaalit ja kultti
Per-Bastissa sijaitsi merkittävä temppelikompleksi, ja Bastetille omistettiin laajoja kulttitoimia. Temppelialueiden lähellä on löydetty suuria kissamääräisiä hautauspaikkoja ja mummioita: useat kissat momifioitiin ja uhrattiin jumalattarelle osana palvontaa. Pappeus ja temppelipalvelus hoitivat rituaaleja, joissa musisoitiin, tanssittiin ja tarjoiltiin uhrilahjoja. Antiikin kirjoituksissa, esimerkiksi Herodotoksen kuvauksissa, Bubastiksen juhlaa kuvataan iloisena ja vilkkaana festivaalina, johon osallistui paljon ihmisiä ja jossa juotiin viiniä, laulettiin ja tanssittiin.
- Amuletit: Naiset käyttivät toisinaan amuletteja, joissa Bast esitettiin kissanpentujen kanssa; pentujen määrä symboloi haluttua lasten lukumäärää.
- Kissojen mummifikointi: Kissoista tuli temppeliuhreja ja niiden muumioita myytiin myös pyhiinvaeltajille lahjoiksi jumalattarelle.
- Pappien rooli: Temppelin papisto huolehti rituaaleista, ylläpiti temppeliä ja välitti yhteyden jumalattaren ja seurakunnan välillä.
Rooli mytologiassa ja suhteet muihin jumaluuksiin
Bast liittyy moniin egyptiläisiin jumaluuksiin: hän oli esimerkiksi Ra:n lapsi tai edustaja taistelussa pimeyden voimien, kuten Apepin, vastaan. Bastin yhteydet Anubikseen liittyvät erityisesti voiteisiin ja balsamointiin; joskus häntä kuvattiin Anubiksen vaimona tai äitinä ennen kuin Anubis liitettiin enemmän Nephthikseen. Myös faarao nähtiin Bastin suojeltavana, ja hän toimi osana kuninkaallista suojelusinfrastruktuuria.
Per-Bast (Bubastis) ja juhlat
Per-Bastissa sijaitsi Bastin pääkulttikeskus. Kaupunki oli suosittu pyhiinvaelluspaikka: juhlien aikaan ihmiset kokoontuivat temppelialueelle, ja joenvarren juhlallisuuksiin kuului musiikkia, tanssia ja nautintoa. Historialliset kertomukset kuvaavat Bubastiksen festivaaleja yhtenä muinaisen Egyptin värikkäimmistä uskonnollisista tapahtumista.
Perintö ja nykyaika
Bastetin kuva ja kissaihmekuvasto ovat säilyneet voimakkaina elementteinä sekä egyptologisessa tutkimuksessa että populaarikulttuurissa. Arkeologiset löydöt, kuten temppelirauniot ja kissamumioiden hautausmaat, ovat antaneet runsaasti tietoa hänen palvonnastaan. Bastet muistuttaa siitä, kuinka muinaiset egyptiläiset yhdistivät suojelevan voiman ja arkisen elämän — kodin, musiikin, hedelmällisyyden ja äitiyden — yhteen jumalalliseen hahmoon.
Yhteenvetona: Bastet kehittyi muinaisessa Egyptissä alun perin sotaisasta leijonajumalasta lempeämmäksi kotien ja nautinnon suojelijaksi, josta tuli erityisesti naisten, lasten ja kodin kissojen suojelija. Hänen palvontansa näkyy laajoina kulttirakenteina, rituaaleina ja runsaana materiaalisena perintönä, joka kiinnostaa tutkijoita ja yleisöä yhä tänään.
Noituuden palvonta
Bastet (Bast) oli muinaisen Egyptin kunnioitetuin kissahirviö. Bastetin kultti alkoi Bubastisin kaupungin ympärillä, joka sijaitsi Ala-Egyptin itäisessä suistossa (noin 3 200 eaa.), ja se oli tärkeä kaupunki Vanhasta valtakunnasta myöhäiskaudelle. Varhaisegyptin aikana kaupunkia kutsuttiin Per-Bastiksi, mikä tarkoittaa suomeksi "Bastin aluetta". Myöhemmin kaupungin nimi oli Bubastis, ja nykyisin se tunnetaan nimellä Tell Basta. Bastia palvottiin myös Egyptin muilla alueilla. Bastia palvottiin Memphiksessä (vanhan valtakunnan aikana), jossa hänet yhdistettiin Sekhmetiin; Heliopolissa (vanhan valtakunnan aikana), jossa häntä kutsuttiin "Temin tyttäreksi" (joka oli yhteydessä Tefnutiin); kaupungissa nimeltä "Bastin kukkula", joka sijaitsi Mutsin piirissä Thebassa (uuden valtakunnan aikana) ja Nitin kaupungissa myöhäiskaudella. Bastetin juhlia vietettiin Bubastisin, Memphiksen (Luxorin), Theban ja Esnan kaupungeissa.
Bastetin taidokkaiden festivaalien nimet olivat: "Bastetin kulkue", "Bastet suojelee kahta maata", "Bastet lähtee Per-Bastista", "Bastet ilmestyy Ra:n eteen" ja "Hathorin ja Bastetin juhla". Hänen pääjuhliaan vietettiin huhti- ja toukokuussa Bubastiksessa. Hänen festivaaleilleen oli ominaista musiikki, tanssi ja viini, ja ne kuuluivat tuolloin Egyptin suosituimpiin festivaaleihin. Joihinkin festivaaleihin saapui yli 700 000 ihmistä kaikkialta Egyptistä, usein veneissä, jotka purjehtivat Niiliä pitkin.
Bubastiksessa juhla alkoi uhraamalla Bastetille. Bastin temppeli sijaitsi kaupungin keskustassa niin, että se näkyi kaikkialta, ja se seisoi korotetulla maalla. Temppelin ulkoseinä oli koristeltu eläinten kuvilla, ja temppelin sisäpihalla oli Bastin pyhäkköä ympäröivä puusto. Palvojia tuli kaikkialta Egyptistä, ja he jättivät usein temppeliin uhrilahjoja, pronssipatsaita, amuletteja ja muumioituneita kissoja. Myöhemmin tuhansia näistä kissoista löydettiin maanalaisista kryptoista, jotka sijaitsivat hänen temppelinsä paikalla.
Juhlapäivinä egyptiläiset viettivät monta päivää musisoiden, tanssien ja iloiten. Palvojat menivät hänen temppeliinsä soittamalla soittimia, lyömällä rumpuja, ravistelemalla tamburiinia, kantamalla sistroja (pyhiä helistimiä), laulamalla ja tanssimalla kaduilla. Festivaalin viimeisenä iltana Bastin temppelissä sytytettiin yksi valo, ja sieltä valo levisi kaupungin halki hartaiden kantamana. Koko yön kestäviä rukouksia säestettiin musiikilla ja suitsukkeilla. Bast oli tärkeä palvonnan kohde, ja egyptiläiset uhrasivat hänelle mausteita, vettä, viiniä, maitoa, leipää ja lihaa. Lahjoina annettiin myös kultaa, timantteja, hopeaa, hajuvesiä ja muita rikkauksia. Egyptiläiset myös tanssivat ja lauloivat hänelle, sillä hän oli sekä tanssin että laulun jumalatar.
Sukulaiset
Bastetin isä oli Ra, Auringon ja koko luomakunnan jumala. Hathor (Sekment), lehmänpäinen taivaan ja naisten jumala, oli myös Ra:n tytär. Hathorilla oli kaksi poikaa nimeltä Nefertem (joka tarkoittaa "vesililjaa" tai "aurinkoa" tai "hän, joka on kaunis"), parantamisen jumala, ja Maahes, auringon leijonanpäinen sodan jumala. Bastetilla ei ollut äitiä, koska Ra oli Luojajumaluutena nimeltään "Suuri Hän-Se", ja hänen katsottiin voivan olla sekä mies että nainen. Bastetin aviomies oli Ptah, käsityöläisten, uudelleensyntymisen ja luomisen jumala. Kun Bastet yhdistettiin Isikseen, häntä kutsuttiin joskus "Isiksen sieluksi".
Nämä sukuyhteydet ovat kuitenkin hieman harhaanjohtavia, sillä egyptiläiset jumalat jakoivat suhteita muuhunkin kuin perinteiseen perheyhteyteen. Sekhmetiä, Bastetia ja kymmeniä muita jumalatarta pidettiin "Ra-silminä". Bastet ja Sekhmet olivat esimerkiksi pareja, mutta ne olivat pareja maantieteellisesti eivätkä Bastetin vastakkaisina persoonallisuuksina. Bastetin palvonnan pääpaikka oli Ala-Egyptissä, kun taas Sekhmetiä palvottiin pääasiassa Ylä-Egyptissä. Egyptiläiset yhdistivät Bastetin perinteisesti "pohjoisen naiseksi" ja Sekhmetin "etelän naiseksi". Joskus Bastetia kutsuttiin myös "idän valtiattareksi" (itäisen suistoalueen suojelijattareksi), kun taas Sekhmetiä kutsuttiin "lännen valtiattareksi" (läntisen suistoalueen suojelijattareksi).
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Bastet?
V: Bastet oli muinaisen Egyptin suojelun ja kissojen jumalatar. Hän oli Ra:n soturintytär ja puolustaja, joka lähetti hänet taistelemaan arkkivihollista Apepia vastaan. Suojelijattarena häntä pidettiin faaraon puolustajana Sekhetin, leijonattaren, jälkeen ja näin ollen pääjumala Ra:n puolustajana.
K: Millä muilla nimillä Bastet tunnetaan?
V: Bastet tunnetaan myös nimillä Bast, Ubasti ja Pasch.
K: Milloin ihmiset alkoivat palvoa Bastetia?
V: Ihmiset alkoivat palvoa Bastetia ainakin muinaisen Egyptin toisesta dynastiasta lähtien.
K: Missä sijaitsi hänen kultinsa keskus?
V: Hänen kultinsa keskus sijaitsi Per-Bastissa (kreikaksi Bubastis), joka oli nimetty hänen mukaansa.
K: Miten ihmiset alun perin suhtautuivat häneen?
V: Alun perin häntä pidettiin Ala-Egyptin suojelijajumalattarena, ja hänen kuvansa oli hurja leijona.
K: Mitä "Bast" tarkoittaa?
V: Nimi "Bast" tarkoittaa '(naispuolista) syöjää'.
K: Mitä rooleja hän otti myöhemmin ajan kuluessa?
V: Myöhemmin ajan mittaan hänet tunnettiin suojelun ja siunauksen jumalattarena, ja hänestä tuli naisten, lasten ja kotikissojen suojelijatar. Häneen liitettiin myös auringonnousu, musiikki, tanssin ilo, perheen hedelmällisyys ja syntymä.
Etsiä