Tukholman verilöyly 1520: Kristian II:n mestaukset ja seuraukset

Tukholman verilöyly 1520 — Kristian II:n julmat mestaukset (82 uhria) ja niiden seuraukset: miten verilöyly muutti Ruotsin vallan, kirkon ja itsenäisyysliikkeen historian.

Tukholman verilöyly (ruotsiksi Stockholms blodbad) eli Ruotsin verilöyly (8.-9. marraskuuta 1520) oli Tanskan kuninkaan Kristian II:n (1481-1559) suorittama ruotsalaisen aateliston joukkomurha. Tanska, Norja ja Ruotsi kuuluivat Kalmarin liittoon. Ruotsissa oli ollut konflikti unionia kannattavien ja itsenäisyyttä haluavien välillä. Vuonna 1520 Kristian II oli hyökännyt Ruotsiin. Ruotsin regentti Sten Sture nuorempi kaatui taistelussa. Kristian II piiritti Tukholmaa neljän kuukauden ajan. Kun kaupunki antoi periksi, hän teki itsestään kuninkaan ja mestautti 82 johtavaa ruotsalaista, mukaan lukien kaksi piispaa, harhaoppisuuden vuoksi. Syynä harhaoppisuuteen oli se, että Tukholman kansa oli vaihtanut arkkipiispa Gustav Trollea; tämän sanottiin olevan rikos kirkkoa vastaan. Sture nuoremman ruumis kaivettiin esiin ja poltettiin roviolla. Tappaminen sai ihmiset niin vihaisiksi, että hänet tunnettiin nimellä "Kristian tyranni". Hänet ajettiin pois Ruotsista vuonna 1523.

Tausta

1500-luvun alku oli Pohjoismaissa poliittisesti epävakaa aika. Kalmarin liitto yhdisti Tanskan, Norjan ja Ruotsin, mutta unionin kannattajat ja itsenäisyysmieliset ryhmät olivat usein ristiriidoissa. Ruotsin sisällä vallitsi kamppailu kuninkaallisen vallan ja paikallisen aateliston välillä. Arkkipiispa Gustav Trolle tuki unionia ja Kristian II:ta, mutta Tukholman neuvosto oli syrjäyttänyt hänet. Kristian pyrki lujittamaan valtaansa ja kostamaan niitä vastaan, jotka olivat vastustaneet hänen nimitystään.

Verilöylyn kulku

Kun Kristian II valloitti Tukholman ja kruunautui kuninkaaksi syksyllä 1520, hän antoi pidättää suuren määrän aatelisia, pappeja ja kaupungin johtohenkilöitä. Heidät pidettiin oikeudenkäynneissä, joissa heidän katsottiin syyllistyneen kirkkoa vastaan tehtyihin rikoksiin ja kapinaan. Osa kokeista oli järjestetty arkkipiispa Gustav Trollen tukijoiden toimesta, ja myöhemmät tutkijat ovat katsonut näitä oikeudenkäyntejä poliittisesti motivoiduiksi. Perinteisten arvioiden mukaan noin 82 miestä mestattiin; lukua on kuitenkin eri lähteissä vaihdellut.

Suuri osa teloituksista tapahtui Tukholman vanhassakaupungissa, Stortorget'n ympäristössä. Uhreihin kuului sekä mahtavimpia aatelisia että kirkonmiehiä — esimerkiksi kaksi piispaa. Myös Sten Sture nuoremman ruumis kaivettiin haudasta ja poltettiin symbolisena rangaistuksena. Teloitukset kestivät useita päiviä ja synnyttivät pelkoa ja vihaa kuningasta kohtaan.

Seuraukset

Verilöylyllä oli merkittäviä ja pitkäkestoisia seurauksia:

• Poliittinen käänne: Tapahtuma lujitti vastustusta Kristian II:ta kohtaan ja innoitti kapinarintaa. Ruotsalainen vastarinta organisoitui, ja Gustav Eriksson (myöhemmin kuningas Kustaa Vaasa) nousi keskeiseen rooliin vapautustaistelussa.
• Itsenäisyys: Vuonna 1523 Ruotsi irtautui Kalmarin liitosta ja valitsi kuninkaakseen Kustaa Vaasan. Verilöylya pidetään usein liikkeellepanevana tekijänä Ruotsin itsenäistymisessä.
• Suhteet kuninkaaseen: Kristian II:n maine kärsi vakavasti. Häntä alettiin kutsua "Kristian tyranni" ja hänen valta-asemansa Ruotsissa mureni nopeasti.
• Kirkon ja yhteiskunnan muutos: Verilöyly lisäsi epäluottamusta katolista kirkkoa kohtaan, koska osa teloituksista perusteltiin harhaoppisuudella ja kirkollisilla syytteillä. Myöhemmin Ruotsissa tapahtunut reformaation eteneminen ja kirkon omaisuuden siirtyminen kruunulle liittyvät osin näihin muutoksiin.

Historiantutkimus ja muisti

Tukholman verilöyly on historiankirjoituksessa ja kansallisessa muistissa voimakkaasti latautunut tapahtuma. Se on nähty sekä julmana poliittisena puhdistuksena että katalysaattorina Ruotsin itsenäistymiselle. Historialliset tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että oikeudenkäyntejä käytettiin poliittisena välineenä ja että monet syytteet olivat kyseenalaisia.

Tapahtumaa on käsitelty laajasti ruotsalaisessa ja skandinaavisessa kulttuurissa, ja siitä on kirjoitettu runsaasti sekä tieteellisessä että populaarissa kirjallisuudessa. Stortorget ja Tukholman vanhakaupunki muistuttavat yhä siitä ajasta, ja verisesti leimautunut nimi Stockholms blodbad on jäänyt historian synkkänä symbolina.

Lyhyt yhteenveto

Tukholman verilöyly 1520 oli Kristian II:n valtaannousun ja poliittisen kostotoimenpiirteen huipentuma, jossa kymmeniä ruotsalaisia aatelisia ja kirkonmiehiä teloitettiin. Tapahtuma lujitti vastustusta Tanskan valtaa kohtaan, auttoi vauhdittamaan Ruotsin itsenäistymistä ja vaikutti myös kirkollisiin muutoksiin 1500-luvulla.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Tukholman verilöyly?

K: Miksi Kristian II hyökkäsi Ruotsiin?

K: Kuka oli tuolloin Ruotsin regentti?

K: Kuinka kauan Kristian II piiritti Tukholmaa?

K: Mitä Sten Sture nuoremmalle tapahtui?

K: Mikä oli syy harhaoppisuusoikeudenkäynteihin?

K: Mikä oli Kristian II:n lempinimi murhien jälkeen?

Hae kirjaimella