Kerettiläisyys
Harhaoppisuus on eri uskonnollisten ryhmien käyttämä sana, jolla kuvataan henkilöä, jonka ajatukset poikkeavat uskonnon tai lain opetuksista. Tällainen henkilö tunnetaan harhaoppisena.
Keskiajalla ei ollut harvinaista syyttää jotakuta harhaoppisuudesta. Jos syytökset voitiin todistaa, syyllinen kävi läpi rituaalin. Koska kidutusta voitiin käyttää, syytökset usein todistettiin. Rituaali tehtiin tuomitun rikollisen sielun pelastamiseksi. Siihen kuului polttaminen pylvääseen sidottuna.
Vielä 2000-luvullakin uskosta luopuneita muslimeja kohdellaan usein hyvin ankarasti ja heidät tapetaan usein.
Juutalaiset johtajat pitivät Jeesusta Kristusta itseään harhaoppisena - katso Matteuksen evankeliumi 26:57-67.
Rooman katolisella kirkolla oli alkuaikoina suuria vaikeuksia harhaoppisten kristologisten oppien, kuten monofysiitismin ja arianismin, kanssa. Kirkko näkee protestantismissa useita harhaoppeja:
- Protestantit väittävät, että vain Raamatulla on merkitystä uskon kannalta (sola scriptura); katolisen kirkon mukaan myös perinteillä on merkitystä.
- Protestantit sanovat, että usko riittää pelastumiseen (sola fide). Katoliset sanovat, että myös hyvät teot ovat välttämättömiä.
- Protestantit sanovat, että kuka tahansa voi olla pappi; ainoa vaatimus on, että henkilö on kastettu. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa papit vihitään papiksi. Tämä tarkoittaa, että jotkut ihmiset eivät ole pappeja, vaikka heidät on kastettu.
- Protestanttien mukaan messussa (liturgiassa) ei tapahdu transsubstantiaatiota.
- Roomalainen messukirja sisältää protestanttien mukaan harhaoppeja.
Protestanttisen uskonpuhdistuksen seurauksena roomalaiskatoliseen kirkkoon perustettiin uskonopin kongregaatio, joka suojelee kirkkoa harhaoppeja vastaan. Se on viimeinen instanssi, joka päättää, mikä on harhaoppi ja miten siihen suhtaudutaan.
Galileo Galilei tuomittiin kerettiläiseksi
Jan Husin polttaminen Konstanzin kirkolliskokouksessa vuonna 1415. Historiallinen piirros
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on harhaoppisuus?
V: Harhaoppi on sana, jota eri uskonnolliset ryhmät käyttävät kuvaamaan henkilöä, jonka ajatukset poikkeavat siitä, mitä uskonto tai laki opettaa. Tällainen henkilö tunnetaan harhaoppisena.
K: Miten harhaoppiin suhtauduttiin keskiajalla?
V: Jos harhaoppisyyte voitiin todistaa, syyllinen kävi keskiajalla läpi rituaalin, jossa hänet usein poltettiin ja sidottiin pylvääseen. Tämä tehtiin sielun pelastamiseksi.
K: Miten muslimit kohtelevat luopioita nykyään?
V: Uskosta luopuneita muslimeja kohdellaan usein hyvin ankarasti ja heidät tapetaan usein vielä nykyaikana.
K: Pidettiinkö Jeesusta Kristusta harhaoppisena?
V: Kyllä, silloiset juutalaiset johtajat pitivät Jeesusta Kristusta harhaoppisena Matteuksen evankeliumin 26:57-67 mukaan.
K: Mitkä olivat joitakin varhaisia harhaoppeja kristinuskon sisällä?
V: Kristinuskon varhaisiin harhaoppeihin kuuluivat monofysitismi ja arianismi, jotka olivat kristologisia oppeja, jotka aiheuttivat suuria ongelmia roomalaiskatoliselle kirkolle.
K: Mitä eroja protestanttisuuden ja katolisuuden välillä on uskon ja pelastuksen suhteen? V: Protestantit väittävät, että vain pyhät kirjoitukset (Raamattu) ovat merkityksellisiä uskon kannalta (sola scriptura), kun taas katolilaisten mukaan myös perinteet ovat tärkeitä; protestantit sanovat, että usko riittää pelastumiseen (sola fide), mutta katolilaiset sanovat, että myös hyvät teot ovat välttämättömiä; protestantit sanovat, että kuka tahansa voi olla pappi, jos hänet on kastettu, kun taas katolisissa ja ortodoksisissa kirkoissa pappien on oltava vihittyjä; ja lopuksi protestantit kieltävät transsubstantiaation messun (liturgian) aikana.
Kysymys: Miten roomalaiskatolinen kirkko suojautuu harhaoppeja vastaan? V: Roomalaiskatolinen kirkko on perustanut uskonopin kongregaation, joka toimii viimeisenä instanssina päättämään, mikä on harhaoppi ja miten sitä tulisi käsitellä.
