Harpers Ferryn taistelu käytiin 12.–15. syyskuuta 1862. Se oli osa Yhdysvaltain sisällissodan Marylandin kampanjaa. Kenraali Robert E. Leen konfederaation armeijan hyökätessä Marylandiin osa hänen armeijastaan kenraalimajuri Thomas J. "Stonewall" Jacksonin johdolla lähetettiin valtaamaan Harpers Ferry. Hänen joukkonsa saartoivat, pommittivat ja valtasivat Unionin varuskunnan Harpers Ferryssä, Virginiassa (nykyisessä Länsi-Virginiassa). Tämä oli merkittävä voitto suhteellisen pienin kustannuksin.
Taustaa
Harpers Ferry oli strategisesti tärkeä paikka: se sijaitsi Potomac- ja Shenandoah-jokien yhtymäkohdassa ja hallitsi alueen rautatie- ja kulkuyhteyksiä. Lee pyrki Marylandin kampanjassa saamaan etua Pohjoismaan alueella, ja Harpers Ferryn valtaus oli osa tätä suurempaa suunnitelmaa. Jackson sai tehtäväkseen sulkea Harpers Ferryn ja näin estää Unionin joukkoja häiritsemästä Leeä muilla suunnilla.
Piiritys ja varsinaiset taistelutoimet
Jacksonin joukot saapuivat ja ympäröivät kylän sekä valtasivat sen ympäröivät, ylemmät kukkulapaikat — muun muassa Maryland Heightsin ja Loudoun Heightsin hallitsevat asemat. Näiden korkeuksien valtaus mahdollisti tehokkaan tykistöaseman, josta Unionin asemat voitiin pommittaa. Unionin varuskunnan komentajana toimi kolonni Dixon S. Miles, joka joutui taistelun aikana tuleen ja kuoli myöhemmin samalla päivänä.
Piirityksen loppuvaiheessa konfederaatit sijoittivat useita tykistöjä kukkuloille ja aloittivat ankaran pommituksen, joka teki puolustuksen kestäväksi. Unionin komentajat olivat asemoinniltaan epäedullisessa tilanteessa, ja useiden lähteiden mukaan osa tärkeistä kukkuloista jätettiin huonosti miehitetyiksi ennen piiritystä. Useiden päivien tulituksessa ja painostuksessa Unionin asemat murtuivat, minkä seurauksena suurehko määrä Unionin sotilaita antautui.
Tappiot ja vangit
Taistelun seurauksena Jackson sai haltuunsa huomattavan määrän vankeja ja sotakalustoa. Arvioissa mainitaan, että vangiksi joutui useita tuhansia Unionin sotilaita ja että konfederaatit saivat haltuunsa myös useita kymmeniä tykkejä ja runsaasti varusteita. Konfederaattien omat tappiot pysyivät suhteellisen alhaisina verrattuna vangittujen määrään, mikä teki operaatiosta taktisesti edullisen.
Seuraamukset ja merkitys
Harpers Ferryn valtaus oli konfederateille merkittävä voitto: se poisti Unionin kohteena olleen vahvistuksen ja toi Lee’n armeijalle materiaalisia voittoja. Toisaalta Jacksonin pitkä piiritys vei aikaa ja vaati joukkoja, joita Lee olisi tarvinnut muualla kampanjassa; monet historioitsijat ovat keskustelleet siitä, kuinka paljon tämä erillinen operaatio vaikutti myöhempään Antietamin taisteluun ja Lee’n toimintamahdollisuuksiin. Lisäksi taistelu herätti kiistaa Unionin komentajien päätöksistä ja asemavalinnoista, erityisesti Dixon S. Milesin toimintatavoista ja hänen asemansa puolustamisesta.
Nykyään Harpers Ferryn taistelu on osa alueen historiallista perintöä, ja taistelupaikkoja sekä niiden muistomerkkejä ylläpitää muun muassa Harpers Ferryn kansallinen historiallinen puisto. Taistelu jää historian merkittäväksi esimerkiksi onnistuneesta piiritystoiminnasta, jossa maaston hyödyntäminen ja tehokas tykistökäyttö ratkaisevat lopputuloksen.